Lähihoitaja Santeri on keikkailut yhdeksän vuotta. Keikkaa hän on tehnyt Päijät-Hämeessä niin julkisella- kuin yksityisellä sektorilla, mutta todennut lopulta, että hänelle parhaiten sopii keikkailu Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Keikkaillessa keskussairaalassa Santeri on päässyt kokemaan ja näkemään lähihoitajan työtä monilla eri osastoilla ja erilaisissa työyhteisöissä, mikä on ollut ammatillisesti erittäin antoisaa ja palkitsevaa.
– Jo opiskeluaikana päätin, että lähden keikkailemaan, Santeri kertoo.
Santeri haluaa nostaa esiin keikkailun arvon niin ammatillisesti kuin koko organisaation näkökulmasta. Keikkailun tarjoamia mahdollisuuksia ei Santerin mukaan tunnisteta vielä riittävästi. Toisaalta keikkailua harkitsevat ammattilaiset saattavat pelätä, etteivät osaa riittävästi. Työyhteisön suhtautuminen keikkalaisiin vaikuttaa asiaan.
– On tärkeää, että keikkalainen otetaan ammattilaisena eikä osaamattomana henkilönä vastaan, Santeri pohtii.
Santerin keikkailun ”filosofia”
Keikkailu on Santerille ennen kaikkea mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoa.
– Ammattitaidon kehittymisen mahdollisuudet ovat organisaatiossamme ihan uskomattomat, on vain oltava itse aktiivisesti mukana. Ajattelen, että keikkailu olisi monelle mahdollisuus tutustua taloon ja löytää oma juttu. Itse olen ollut kotihoidossa, vanhainkodissa, vuodeosastoilla ja useimmilla osastoilla keskussairaalassa, se on mahtavaa, Santeri iloitsee.
Santeri tietää, että hän on keikkailijana osastolle tärkeä.
– On iloinen tapahtuma, kun sinne tulee, ettei tarvitse tehdä vajaamiehityksellä tai omaan henkilökunnan vain venyä ja venyä. Mä paikkaan sen vajeen. Hoidan sen homman hyvin, teen työn ja sit mä lähden kotiin ja olen hirveän tyytyväinen, summaa Santeri keikkailun filosofiaansa.
Välillä Santeri tekee pidempiäkin sijaisuuksia. Aikanaan hän työskenteli kahden vuoden yhtämittaisen jakson varahenkilöstössä. Se oli Santerin mukaan keikkalaisen helmi, kun sai olla työsuhteisena talossa ja keikkailla varahenkilön roolissa.
Vapaus luo tarpeen itsensä johtamiselle
Santerille keikkalaisena toimiminen tarkoittaa vapautta. Keikkailu mahdollistaa laajan autonomian työn suunnittelussa. Työn ja vapaa-ajan suhde on nyt Santerilla tasapainossa.
– Minulla on keikkalaisena vapaus valita, mihin menen ja mitä työtä tänään teen. Perhe-elämän arki on helpompi rakentaa ja oma opiskelu mahdollistuu paremmin,
Santeri tunnistaa, että toisaalta keikkailijalta vaaditaan itsensä johtamista, ajanhallintaa ja suunnitelmallisuutta. Santeri kertoo kalenteroivansa itselleen työpäivät ja valitsee sitten tarjolla olevista keikoista itselleen mieluisat.
– Jos keikkailun edellyttämää itsensä johtamisen kykyä ei löydy, jäädään helposti kotiin, vaihdetaan jatkuvasti paikkaa tai etsitään koko ajan aamuvuoroa tai päivävuoroa. Useampi tarvitsisi ohjausta keikkailun hallintaan ja suunnitteluun, tietää Santeri.
Vaikka keikkalaisena on oma pomonsa, on työnantajan työehtoja noudatettava. Tämä vaatii paljon puhetta työelämän reunaehdoista. Välillä keikkalaisenkin pitää joustaa ja hyväksyä se, että viikko saattaakin muuttua alkuperäisestä tai työ vaatii muunlaista mukautumista.
– Tietynlainen epämukavuus kuuluu hoitotyöhön, sitä vaan tulee, kaikkea ei tarvitse säikähtää. Jos tänään oli vähän kinkkinen päivä, niin huomenna voi olla ihan erilainen, Santeri kannustaa.
Kun saa jalansijaa organisaatioon ja suoriutuu hyvin tehtävistään, keikkalaiselle tarjotaan suoraan viikkoja tai listoja, ja näin pääsee halutessaan työskentelemään samassa paikassa useamman viikon ajan.
Santeri ei käy vieraissa
Santeri on työskennellyt myös muilla työnantajilla.
– Olen kokeillut sitä (vieraissa käyntiä), mut mä palasin tänne. Täällä hyvinvointialueella on paremmat puitteet ja palkkakin on kokemukseni mukaan täällä kilpailukykyinen, lisien vuoksi jopa ihan sama tai jopa parempi kuin yksityisellä puolella.
Santerille hyvinvointialueesta tekevät mieleisimmän työnantajan esimerkiksi hyvin huolletut ja toimivat työvaatteet, hyvät pukuhuoneet, hyvä työympäristö ja asianmukaiset työvälineet.
– Kaikki tekniikka on priimaa, puhelimet toimivat. Kun fasiliteetit ja työvälineet ovat kunnossa ja saatavilla, on jokaisella rauha tehdä omaa perustehtäväänsä eli me hoitajat saadaan keskittyä sairaanhoitoon, kun ei tarvitse varastoja siivoilla tai tehdä voileipiä, Santeri kiittää.
Keikkailu mahdollistaa jatkuvan oppimisen
Keikkalaiset tulisi ottaa hyvin vastaan. Samalla työnantajalla työskentelyn etuina on, että perehdytys kertautuu tietyiltä osin, perusasiat toistuu kaikkialla; tietojärjestelmät, työsuhdeasiat, yhteiset tilat, arvot ja strategia. Silti jokaisessa yksikössä on myös yksikkökohtaisia ohjeita, jotka keikkalaisen kanssa tulee käydä läpi.
– Kaikkea oppii kun vain tartut toimeen ja teet, mutta perehdytystä pitää olla. Myös keikkalaisen pitää uskaltaa kysyä, mieluummin kysyy kuin jättää tekemättä, Santeri kannustaa.
Koulutuksiin osallistuminen on keikkalaiselle mahdollista siinä missä muillekin. Jos keikkapäivänä on koulutusta, niin pääsee mukaan. Keikkailussa työ on monipuolisuutensa vuoksi jatkuvaa oppimista. Yksi Santerille merkittävä tekijä on, että keikkalaisena hän ei ole samalla tavalla velvoitettu osaston vastuutehtäviin.
– Siinä on omanlainen vapautensa oppia, kun saa oppia ihan sitä perustyötä tekemällä.
Töissä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella hyvinvoinnin tekijänä
Santeri pitää itseään Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijänä, vaikka hän on keikkalainen.
– Kyllä mä koen, että mä olen täällä töissä.
Santeri tunnistaa ura-ankkureikseen työn riittävän haasteellisuuden ja mahdollisuuden tehdä hoidollisia ratkaisuja ja päätöksiä.
– Kun saa olla osa moniammatillista tiimiä omalla osaamisellaan, hoidosta tulee yhdessä tehden turvallista, osaavaa ja ammattitaitoista. Minua motivoi ja kiehtoo asioiden lääketieteelliset ratkaisut ja yhdessä tehden saavutetut hoidon lopputulokset. Päijät-Hämeen keskussairaalassa on erittäin ammattitaitoista väkeä ja tunnen todella paljon täältä ihmisiä.
Tällä hetkellä Santeri on tykästynyt olemaan kirurgian osastolla, työ on mielekästä ja fyysisesti osasto on täysin uusi. Vastaavasti päivystyksessä oli vilinää ja menoa ja aikaisemmin se kiehtoi Santeria erityisesti.
– Se on se juttu, että kun sä näet paljon, niin sitten syntyy se päätös, mikä on itselle mielekästä ja tärkeää.
Lisätietoja urapoluista ja uramallista Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Anne Saari
projektisuunnittelija
anne.saari@paijatha.fi
Teksti
Pia Haarnio
viestintäasiantuntija
Virpi Lehtinen
projektipäällikkö
