Perheoikeudelliset palvelut
Perheoikeudelliset palvelut on sosiaalihuollon palvelutehtävä. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen perheoikeudellisten palveluiden sosiaalipalveluihin kuuluvat vanhemmuuden selvittäminen, lapsen elatusavun turvaaminen, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen, perheasioiden sovittelu, puolison elatusavun turvaaminen, tapaamisten valvonta ja adoptioneuvonta. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Ajanvaraus aloittaa sosiaalihuollon asiakkuuden ja asiakastiedot tallennetaan kansalliseen Kanta-arkistoon.
Asiointi lastenvalvojalla
Lastenvalvojalla asioidaan ajanvarauksella. Varmista ennen ajan varaamista, että myös lapsen toinen vanhempi on osallistumassa tapaamiseen kanssasi, koska kyseessä on vanhempien yhteinen neuvottelu lasta koskevan sopimuksen sisällöstä. Mikäli jompikumpi vanhempi ei erityisestä syystä pääse osallistumaan toimistotapaamiseen, tulee aikaa varatessa tiedustella etäosallistumisen mahdollisuutta. Lastenvalvojan kanssa erikseen sovitusti, tapaamiseen voi osallistua puhelimitse.
Ajan varaava vanhempi vastaa siitä, että tieto varatusta ajasta välittyy toiselle vanhemmalle. Lastenvalvojalla asioiminen on vapaaehtoista. Lastenvalvoja ei kutsu toista vanhempaa tapaamiseen.
Lastenvalvojien asiakastilassa ei ole leikkitiloja lapsille, joten on suositeltavaa järjestää lasten hoito asiakastapaamisen ajaksi.
Sairaustapauksissa tai muun esteen sattuessa pyydämme perumaan tai siirtämään varatun asiakasajan ja ilmoittamaan siitä myös toiselle osapuolelle.
Lastenvalvoja auttaa vanhempia sopimusneuvotteluissa sovittelevalla työotteella. Lastenvalvoja voi vahvistaa lasta koskevia sopimuksia vain siinä tilanteessa, että vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yksimielisiä ja sopimus on lapsen edun mukainen ja täytäntöönpanokelpoinen.
Mikäli jompikumpi vanhemmista tarvitsee tulkin, ilmoita asiasta aikaa varatessasi. Tulkkipalvelu on asiakkaalle maksuton. Lastenvalvoja antaa ohjausta ja neuvontaa myös puhelimitse.
Elatussopimusasioissa voi hyödyntää myös kerran kuukaudessa toteutuvaa Walk in -palvelua. Palvelu tarkoitettu puutteellisen elatuskyvyn perusteella tehtäville elatussopimuksille tilanteessa, jossa elatusvelvollisen tulot muodostuvat Kelan etuuksista. Tarkemmat tiedot Walk in -palvelusta tällä sivustolla.
Yhteystiedot, puhelinneuvonta ja ajanvaraus
Käyntiosoite
Aleksanterinkatu 18 A, 3 krs., 15140 Lahti
Ajanvaraus, ohjaus ja neuvonta
maanantai–torstai 11.00–12.00
Postiosoite / virka-avut
Aleksanterinkatu 18 A, 3 krs., 15140 Lahti
Ajan peruutus
Jos ette pääse varatulle asiakasajalle, peruuta aika mahdollisimman pian tekstiviestillä. Ilmoita seuraavat tiedot: vanhempien/osapuolten nimet ja varattu aika. Muista ilmoittaa peruutuksesta myös toiselle vanhemmalle.
Mahdollinen uusi aika tulee varata ajanvaraus-, ohjaus- ja neuvontanumerosta 044 482 0341.
Walk in -palvelu
Walk in -palvelu palvelee kerran kuukaudessa klo 9-11 ilman ajanvarausta vuoronumeroperiaatteella. Walk in -palvelussa molempien vanhempien tulee olla läsnä.
Palvelussa vanhemmat voivat yhdessä sopia lasta koskevasta elatussopimuksesta.
Asioiminen edellyttää, että elatusvelvollisen tulona ovat ainoastaan Kelan etuudet tai elatusvelvollinen on toimeentulotukiasiakas. Etuustiedot tarkistetaan Kelan asiakastietojärjestelmästä.
Vuoroasumisen elatuksesta ei voida sopia walk in -palvelussa. Sitä varten tulee varata vastaanottoaika.
Walk in -palvelu palvelee kerran kuukaudessa klo 9-11 seuraavina keskiviikkoina:
16.9., 14.10., 18.11. ja 16.12.2026.
Osoite on Aleksanterinkatu 18 A, 3. krs.
Vanhemmuuden selvittämisen tarkoituksena on hankkia tietoja, joiden nojalla lapselle voidaan vahvistaa tai todentaa isä tai toinen äiti. Ennen kuin toinen vanhemmuus voidaan vahvistaa, se tulee tunnustaa. Vanhemmuus on mahdollista tunnustaa jo äitiysneuvolakäyntien yhteydessä ennen lapsen syntymää.
Mikäli lapsen toista vanhemmuutta ei ole tunnustettu ennen lapsen syntymää, vanhemmuus selvitetään lastenvalvojapalveluissa. Digi- ja väestötietovirasto ilmoittaa äidin kotikunnan hyvinvointialueen lastenvalvojalle syntyneestä lapsesta. Lastenvalvoja kutsuu lapsen äidin vanhemmuuden selvittämistä koskevaan neuvotteluun.
Lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Jos äiti on miehen kanssa avioliitossa, kun lapsi syntyy, aviomies on avioliiton perusteella lapsen isä. Näin on myös silloin, jos lapsi syntyy hedelmöityshoitojen avulla. Lastenvalvoja voi selvittää avioliitossa syntyneen tai ennakollisen tunnustetun lapsen isyyden, jos aviopari tai vanhemmat yhdessä pyytävät isyyden selvittämistä ennen kuin lapsen syntymästä on kulunut kuusi kuukautta.
Jos synnyttävä äiti ei ole avioliitossa miehen kanssa, toisen vanhemman vanhemmuus täytyy tunnustaa ja vahvistaa erikseen. Myös toisen äidin täytyy tunnustaa vanhemmuus, vaikka äidit olisivat keskenään avioliitossa.
Vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Eron yhteydessä tai erillään asuessaan, vanhempien on hyvä sopia, miten lapsen elatuksesta vastataan. Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luona tai mikäli vanhempi ei muulla tavoin huolehdi hänen elatuksestaan.
Mikäli vanhemmat haluavat laatia elatusavusta vahvistetun elatussopimuksen, tulee heidän varata sopimusneuvotteluaika lastenvalvojalle. Vanhempien pyynnöstä lastenvalvoja voi laatia Oikeusministeriön ohjeen mukaisen elatusapulaskelman, jota vanhemmat voivat hyödyntää sopiessaan elatusavun määrästä. Elatusavun määräytymisen pohjana on lapsen elatuksen tarve.
Vanhemman velvollisuutena on tarvittaessa selvittää oma taloudellinen tilanteensa, jonka vuoksi sopimusneuvotteluun on hyvä varata mukaan kummankin vanhemman kuukausittaiset tulo-, varallisuus- ja menotiedot seuraavasti:
- Tulot ja varallisuus: palkkatiedot (kuluvan vuoden kertymä), viimeisin veroehdotus/verotuspäätös, mahdolliset sosiaalietuudet (Kela), eläkkeet, pääomatulot, varallisuus ja säästöt.
- Menot: asumismenot (vuokra/yhtiövastike, sähkö, vesi, kotivakuutus ym.), asuntolainan korot ja lyhennykset, säännölliset terveydenhuoltomenot, opintolaina
- Yrittäjät: tuloslaskelma, tase, ennakonpidätysperusteet ja verotuspäätös
Lastenvalvoja voi vahvistaa lapsen elatusta koskevan sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä samaa mieltä ja sopimus on lapsen edun mukainen. Lastenvalvojan on ennen sopimuksen vahvistamista harkittava, onko elatusapu kohtuullinen: turvaako se lapsen riittävän elatuksen ja vastaako se vanhempien elatuskykyä. Mikäli lastenvalvojan luona laaditun laskelman jälkeen todetaan, että vanhemman elatuskyky on puutteellinen, lapselle voi syntyä oikeus Kelan maksamaan elatustukeen.Mikäli vanhemmat eivät pääse lapsen elatukseen liittyvissä asioissa yhteisymmärrykseen, voivat he viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Mikäli vanhemmat eivät asu yhdessä, tulee vanhempien sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja kuinka lapsi tapaa sitä vanhempaa, jonka luona lapsi ei asu. Lastenvalvojan vahvistama sopimus lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vastaa tuomioistuimen päätöstä ja on sellaisenaan täytäntöönpanokelpoinen.
Vanhemmat voivat sopia lasten asumiseen ja tapaamisiin liittyvistä asioista myös eron jälkeen keskenään. Lastenvalvojan tehtävänä on auttaa vanhempia löytämään näissä asioissa sovinto ja vahvistaa täytäntöönpanokelpoinen sopimus. Lastenvalvojan tehtävänä on myös varmistaa, että sopimus on lapsen edun mukainen. Vanhemmat eivät kuitenkaan voi sopia suullisesti keskenään huoltomuodon muutoksesta. Tätä varten on asioitava lastenvalvojan luona.
Lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisiin liittyvissä asioissa sopijaosapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan neuvottelut käydään vanhempien kesken lastenvalvojan avustuksella.
Mikäli vanhemmat eivät pääse lapsen huoltoon, asumiseen tai tapaamiseen liittyvissä asioissa yhteisymmärrykseen, voivat he viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi tai sopia asioista tuomioistuinsovittelussa.
Avioliittolain (1929/234, 20§-23§) mukainen perheasioiden sovittelu toteutuu Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluissa. Perheasioiden sovittelu on asiakkaille maksutonta.
Tuomioistuimen käsitellessä lapsen huoltoon, asumiseen tai tapaamisoikeuteen liittyvää riita-asiaa, tuomistuin voi pyytää sosiaalihuollon selvitystä lapsen ja vanhempien olosuhteista.
(Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, 2019/190, 16§).
Olosuhdeselvityspyynnöt tai asiaa koskevat virka-apupyynnöt lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon.
Jos toivot yksin tai yhdessä aviopuolisosi kanssa adoptiolasta, sinun tai teidän tulee hakeutua adoptioneuvontaan. Sinun tulee hakeutua adoptioneuvontaan myös, mikäli harkitset lapsesi luovuttamista adoptoitavaksi.
Adoptioneuvonta ohjaa ja neuvoo adoptiota toivovia ja adoptioon luovuttavia vanhempia kotimaisissa, kansainvälisissä ja perheen sisäisissä adoptioissa.
Adoptioneuvonta antaa tietoa adoptioon liittyvistä asioista ja selvittää hakijoiden edellytyksiä adoptioon.
Adoptioneuvonta on maksuton sosiaalipalvelu, jonka Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tuottaa Pelastaa Lapset ry.
Adoptioon liittyvissä asioissa ota yhteyttä Pelastakaa Lapset ry:n Etelä-Suomen aluetoimistoon.
Lapsen oikeudesta tavata toista vanhempaansa voidaan sopia tai määrätä toteutuvaksi tuetusti tai valvotusti tai lapsen siirtyminen vanhemmalta toiselle voidaan turvata valvotuilla vaihdoilla.
Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot toteutuvat lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen tai sovinnon mukaisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen omissa tapaamispaikoissa Lahdessa sekä Hollolassa. Tapaamispaikkapalvelu myönnetään vain Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kunnassa asuvalle lapselle.
Tapaamispaikan yhteysnumero on 044 482 3453.
Tietoa ja tukea
