Päijät-Hämeen hyvinvointialueella sote-keskuksen ylilääkärinä työskentelevä Niko on kouluttautunut sekä lääkäriksi että sairaanhoitajaksi. Niko kuvaa huomanneensa jo sairaanhoitajaopintojen aikana kaipaavansa enemmän vastuuta. Kokemukset yhteistyöstä lääkäreiden kanssa sekä lääkäreiltä saatu kannustava palaute vahvistivat motivaatiota hakeutua lääketieteen opintoihin.
Niko pääsi lääketieteelliseen toisella yrittämällä. Hän halusi kuitenkin suorittaa sairaanhoitajaopinnot loppuun ennen lääketieteen opintojen aloittamista. Lääketieteen opintojen ohessa Niko teki töitä sairaanhoitajana siihen saakka, kunnes pääsi lääkärin työhön.
– Koin myös sairaanhoitajan työn mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Siinä ollaan potilasta lähellä ja potilaan arkea eletään eri tavalla kuin lääkärin työssä. Lääkärinä en ehdi samanlaiseen asiakassuhteeseen. Terveydenhuollossa kaikki eivät voi tehdä kaikkea, jokaisen on keskityttävä siihen mitä omassa roolissaan osaa parhaiten, Niko kertoo.
Niko valmistui yleislääketieteen erikoislääkäriksi huhtikuussa 2023 Tampereen yliopistosta.
– Jo ennen erikoistumistani työnkuvaani on liittynyt muutakin kuin kliinistä työtä. Olen ollut mukana Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa asiantuntijalääkärinä. Konsultatiivisen lääkärin tehtävien kautta kiinnostuin esihenkilötyöstä ja toimin nyt ylilääkärin tehtävässä. Työn ohessa teen pikkuhiljaa myös väitöstutkimusta.
Kiinnostus yleislääketieteeseen heräsi terveyskeskuksessa
Nikon ensimmäinen työpaikka Päijät-Hämeessä oli Akuutti 24. Lääkärin työn näkökulmaa laajentaakseen Niko keräsi työkokemusta monilta lääketieteen osa-alueilta.
– Lääkäriksi valmistumisen jälkeen halusin syventää osaamistani lääketieteen eri osa-alueilta. Työskentelin muun muassa sisätaudeilla, fysiatrialla, psykiatrialla, päihdepsykiatrialla, gynekologialla, lastentaudeilla ja jatkoin samalla koko ajan päivystäjänä Akuutti 24:ssä, Niko luettelee.
Niko työskenteli myös terveyskeskuksessa, ja siellä yleislääketiede ja terveyskeskustyö alkoivat tuntumaan kaikkein omimmalta alueelta. Niko rakensi itselleen vahvaa yleislääketieteen osaamista työtä tehden ja työssä oppien. Kokemus eri aloilta vahvisti myös sitä, että Niko halusi tehdä päivätyötä.
Nuoren lääkärin tukeminen työssä ja erikoistumiskoulutuksessa
Yleislääketieteen erikoistumiskoulutus kestää noin kuusi vuotta. Hyvinvointialueella koulutusylilääkäri koordinoi ja järjestelee koulutusputken valmistuvien lääkäreiden tavoitteiden mukaan.
– Tämä on paras tapa nähdä, mikä sopii itselle, Niko kiittelee.
Työ sote-keskuksessa ei vaativuutensa vuoksi ole Nikon mielestä välttämättä paras paikka aloittaa lääkärin työura.
– On helpompaa aloittaa työ joltain erikoisalalta, jossa sairauksien kirjo on suppeampi ja työ vähemmän itsenäistä. Toisaalta sote-keskuksissa ohjausta ja koulutusta on kehitetty eniten, koska se kuuluu kaikkien erikoistuvien urapolkuun, Niko sanoo.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen porkkanana voidaan pitää sitä, että kaikki työnantajan edut ja lomat siirtyvät koko erikoistumiskoulutuksen ajan mukana. Tämä mahdollistaa oman elämän ja työn yhteensovittamisen.
Erikoistumiskoulutuksen alussa annettu hyvä perehdytys kantaa koko koulutusjakson ajan ja täydentyy eri jaksoilla.
– Kun satsaamme perehdytykseen, nuoren lääkärin työn tulos paranee. Kehittyminen on helpompaa, kun pystyy saamaan varmistusta omiin löydöksiin, päätöksiin ja suunnitelmiin kokeneemmalta kollegalta. Niko kertoo.
Myös palautteen jakaminen kollegoiden kanssa on työssä oppimisen keino, johon Niko kannustaa kaikkia ammattilaisia.
– Jos näet, että joku tekee hyvin asiat, niin se pitää huomioida ja kiittää, sekä miettiä miten se monistetaan ja skaalataan kaikille muillekin. Ja jos on jotain parannettavaa, niin sekin pitää ottaa rakentavasti esiin. On inhimillistä tehdä virheitä, mutta niistä pitää myös oppia.
Turvallisuuden tunne on tärkeää
Niko kannustaa lisäämään tuoreen lääkärin työn haastetta asteittain, jotta turvallisuuden tunne säilyy. Onnistumiset epämukavuusalueella kasvattavat itseluottamusta.
– Turvallisuus työhön tulee siitä, että on joku kokeneempi kollega tukena. Mestari-kisälli-asetelma vahvistaa oppimista. Työn pitää olla hallittavaa, kaikkien ammattilaisten on tärkeää tunnistaa, ettei omalla epämukavuusalueella voi olla liian kauan. Sieltä on tultava välillä pois, jotta palautuminen on mahdollista.
Niko muistuttaa, että lievät ahdistuksen tunteet ovat luonnollinen osa työtä, ja ahdistus voi viedä eteenpäin.
-Minullakin on työssä aina mukana pieni ahdistuksen ripaus, kun tulee jokin yllättävä tilanne vastaan. Jokaisen tulisi löytää ne keinot, joilla yllätyksellisen tilanteen tuomat hermostolliset ärsykkeet selätetään ja käännetään voimavaraksi, kuvaa Niko.
Työn hallinta ja vastapaino
– Yritän huolehtia työkuormastani. Jos kaikki paukut menevät päivätyöhön, niin silloin en tavoittele lisätöitä. Pitää oppia tuntemaan omat rajat työmäärään liittyen. Uudelta presidentiltämme tuli tärkeä ohje; kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia muuta, kahdeksan tuntia unta. Yritän pitää siitä itsekin kiinni. Työ tuntuu niin hyvältä, että sitä voisi muuten tehdä ihan liikaa ja palautuminen kärsii, kertoo Niko.
Niko muistuttaa, ettei kukaan voi kulkea kuin yhdestä ovesta kerrallaan.
– Vaativien työtehtävien vuoksi oma tutkimustyö ja järjestötyö on täytynyt jättää vähemmälle, pitää tehdä valintoja, en voi tehdä kaikkea yhtä aikaa. Pitää tuntea itsensä ja tavoitteensa ja miettiä, kuinka ne sopivat yhteen. Ei tarvitse olla lahjakas, tavoitteisiin pääsy on sinnikkyydestä kiinni.
Lisätietoja urapoluista ja uramallista Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Anne Saari
projektisuunnittelija
anne.saari@paijatha.fi
Teksti
Pia Haarnio
viestintäasiantuntija
Virpi Lehtinen
projektipäällikkö
