Laajaa kehitystyötä lähisuhdeväkivallan havaitsemiseksi ja vähentämiseksi

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on kehitetty uusia toimintamalleja asiakkaiden lähisuhteissaan kokeman väkivallan havaitsemiseksi ja vähentämiseksi.

Vuosi sitten hyvinvointialueella otettiin käyttöön erityinen ikääntyneiden lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja puuttumisen toimintamalli, joka on muodostunut osaksi geriatrisen poliklinikan muistihoitajien ja -koordinaattorien arjen työtä.
Ensi- ja kontrollikäynneillä asiakkaalle esitetään kysymys, jossa tiedustellaan hienovaraisesti, tunteeko hän turvattomuutta kotona, parisuhteessa tai ikääntymiseen tai muuhun elämäntilanteeseen liittyen. Jos vastaukset antavat aihetta, jatkotoimenpiteissä jaetaan tietoa muun muassa ilmaisesta auttavasta linjasta ja turvakodeista.
– Malli on geriatrian poliklinikalla päivittäisessä käytössä ja tiedustelu koetaan luontevana esittää jokaiselle asiakkaalle. Kuluneen vuoden aikana varsinaisia lähisuhdeväkivaltaan liittyviä epäilyjä tai tapauksia on ollut muutamia. Niissä on oltu yhteydessä ikääntyneiden asiakasohjaukseen tai gerontologiseen sosiaalityöhön. Uusi malli on todettu toimivaksi, muistihoitaja Maija Jarla-Hokkanen kertoo.
Jarla-Hokkasen mukaan yhteydenottokynnys muihin ammattilaisiin on madaltunut uuden toimintamallin myötä.
– Perusterveydenhuollon osastoilla kokemusta mallin käytöstä on vielä aika vähän, mutta esihenkilöiltä saadun palautteen perusteella uudesta mallista ja kootuista yhteystiedoista on hyötyä, jos osastolla herää epäily potilaan kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta, palvelupäällikkö Anu Poikala toteaa.

Kehitystyötä myös muissa palveluissa

Ikääntyneiden lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisen ja puuttumisen toimintamallin kaltaista toimintatapaa kehitetään kuluvana vuonna myös hyvinvointialueen vammaispalveluissa.
Lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue on ollut mukana kokoamassa ammattilaisille suunnatun ohjeistuksen lapseen kohdistuvan fyysisen väkivallan tunnistamiseksi.
Ohjeen tarkoituksena on auttaa ammattilaista tilanteessa, jossa hän pohtii, voiko kyse olla lapseen kohdistuvasta fyysisestä väkivallasta. Lisäksi ohjeessa käydään läpi seikat, jotka eri-ikäisillä lapsilla voivat viitata fyysiseen väkivaltaan tai kaltoinkohteluun.
Ohjetta on koordinoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Barnahus-hanke.