Työntekijöiden muodostama verkosto edistää kestävän kehityksen mukaista palvelujen tuotantoa ja ympäristötietoisuutta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Näitä ympäristökumppaneiksi kutsuttuja sanansaattajia on koulutettu muutaman vuoden aikana jo kymmeniä. Kaisa Esselström ja Nestori Hellgren avaavat omasta näkökulmastaan, miten he kokevat työnantajan sitoutumisen omia arvojaan vastaavan asian edistämiseen.
Apulaisosastonhoitajana työskentelevälle Kaisa Esselströmille kiinnostus ympäristöasioihin jäi kytemään Kuopion yliopiston ympäristötieteiden pääaineopinnoista. Paloa ei ole sammuttanut työ röntgenhoitajana.
– Mielestäni meillä kaikilla on vastuu elinympäristöstämme ja myös sen hyvinvoinnista. Yksilönä kukaan ei voi ratkaista ongelmia, mutta pienetkin teot vievät asioita eteenpäin.
Ympäristökumppanikoulutuksia hyvinvointialue järjestää halukkaille useamman kerran vuodessa.
Esselström on melko tuore ympäristökumppani: hän kävi koulutuksen helmi-maaliskuun vaihteessa.
– Aloite koulutukseen osallistumisesta oli omani. Esihenkilöni tuki ja kannusti osallistumista, sillä hän tiesi minun olevan aiheesta kiinnostunut. Olen saanut melko vapaat kädet toteutukseen. Saan tarvittaessa esihenkilöltäni tukea ja myös ideanikkarointia.
– Koulutus oli mielestäni sopivan tiivis paketti. Sen pohjalta voi itsekin lähteä hankkimaan tietoa sillä laajuudella, kun aikaa ja intoa on. Koulutusaineisto jo itsestään sisälsi hyvin paljon lisämateriaalia.
Esselström kiittelee ja suosittelee myös kaikille työntekijöille tarkoitettua hyvinvointialueen sisäistä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden koulutuskokonaisuutta.
Työnantaja näyttää suunnan, vastuu on yhteinen
Esselströmin mielestä on tarpeen, että hyvinvointialueella on tavoitteellinen, useamman vuoden mittainen vastuullisuus ja kestävyys -ohjelma, jota ympäristökumppanit voivat edistää.
– Organisaatiotasolla on hyvä miettiä ympäristöasioita ja ottaa ne mukaan kaikkeen toimintaan. Kun työnantaja toimii suunnannäyttäjänä, ei vastuu jää pelkästään työntekijöille.
Esselström kertoo, että jätteiden lajittelun tehostaminen käynnistyi hänen työyhteisössään jo hieman etupainotteisesti ennen hänen käymäänsä koulutusta. Hän on kuitenkin jo ehtinyt edistää sitä lisää.
– Tällä vuodelle tavoitteena on myös tiedon lisääminen omassa työyhteisössä esimerkiksi hyvinvointialueen Vastuullisuus ja kestävyys -ohjelmasta. Omissakin toimintatavoissa on aina parannettavaa. Toivon voivani herättää keskustelua ympäristöasioihin liittyen ja että voin näyttää esimerkkiä muille.
Esselström toivoo, että kun uusia tiloja rakennetaan ja vanhoja remontoidaan Päijät-Hämeen keskussairaalalla, asianmukaiset jätteiden lajitteluastiat ja riittävät tilat huomioidaan.
Työyhteisönsä Esselström arvelee suhtautuvan uuteen rooliinsa hyvin, vaikka joskus hän saattaakin omien sanojensa mukaan olla ”napakka jätepoliisi”.
– Olemme saaneet jo hyviä keskusteluja aikaiseksi ja muutkin ovat lähteneet innolla mukaan edistämään ympäristöasioita.
Ohjaajana työskentelevä Nestori Hellgren on ympäristökumppanina jo kokenut konkari. Takana on kaksi vuotta ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta toimimista Kiveriön toimintakeskuksessa.
– Esihenkilöni ovat tukeneet vahvasti osallisuutta ympäristöasioihin ja toimintaani ympäristökumppanina. Koen, että kumppanina toimiminen on lisätyöllistänyt arkeani aika vähän. Samojen teemojen ja kierrätyksen tehostamisen parissa olisimme työskennelleet työyhteisössäni ilman virallista titteliäkin. Ympäristökumppanuus on kuitenkin tuonut ulottuville uusinta tietoa ja yhteisön, jolta on voinut saada ideoita muista organisaatiomme hyviksi koetuista toimintamalleista esimerkiksi kierrättämisessä.
Vastuullisuus ja kestävyys -ohjelma luo turvaa
Millaisen painoarvon Hellgren antaa hyvinvointialueen vastuullisuutta ja kestävyyttä edistävälle ohjelmalle?
– Olemme iso toimija Päijät-Hämeessä. Toimintamme on tärkeää, mutta samalla olemme myös iso saastuttaja, jos lasketaan hiilijalanjälkiä. Ohjelmalla vastataan meitä uhkaaviin tulevaisuuden haasteisiin. Ajattelen, että tämänkaltaiset ohjelmat luovat turvaa esimerkiksi nuorten ilmastoahdistuksen hallintaan tai luontoarvojen vaalimiseen osana meidän palvelukokonaisuuksiamme. Puheet ja tavoitteet tehdään todeksi konkreettisilla teoilla.
Kiveriön toimintakeskuksessa on kiinnitetty erityisesti huomiota kierrättämisen tehostamiseen ja sen monipuolistamiseen. Yhteistyössä hyvinvointialueen kestävän kehityksen tiimin kanssa Hellgren on ollut luomassa vammaispalveluille yhteiset kuvalliset kierrätysohjeet.
– Osalle asiakkaistamme kuvallinen viestintä on tärkein kommunikoinnin muoto. Tarvitsimme ohjeisiimme havainnekuvat arkemme kannalta tärkeistä roskaesineistä. Asiakkaan on nyt paljon helpompi toimia itsenäisesti, kun hän tietää, mihin roskikseen laittaa esimerkiksi sinisen ruokalappunsa. Samalla opimme kierrättämään eri roskalajit oikeisiin astioihin.
Ympäristöä vaalimalla voi säästyä myös rahaa
– Kun sekajätteestä saadaan sinne kuulumattomat jätelajit pois, voimme säästää myös merkittävästi rahaa. Tämä on ollut työyhteisössämme koko henkilökuntaa motivoiva tekijä, Hellgren kertoo.
– Tällä hetkellä haastamme toimintamallejamme muovihanskojen käytön vähentämiseksi. Hyvällä käsipuhtaudella ja käsidesin käytöllä voimme olla vaikuttamassa ennaltaehkäisevästi jätemäärän syntyyn. Kaikissa arjen toiminnoissa tai hoivatyön suoritteissa vastaava ei ole mahdollista. Ajattelemme, että ajatuksellisella muutoksella voimme haastaa monia arjen totuttuja toimintamalleja ja vähentää suurestikin toimipisteemme jätemäärää.
Loppuvuodesta suunnitelmissa siintää asiakkaiden toivoma kierrätykseen keskittyvä teemaviikko.
– Päivätyössäni toimin Studio Viis -kollektiivin taiteilijaohjaajana. Meillä käy studiolla asiakkaina erityistukea tarvitsevia ammattikuvataiteilijoita. Tulevaisuudessa voisimme kenties tehdä Päijät-Hämeen keskussairaalaan asiakkaiden kanssa isomman veistoksen luonnon merkityksestä ihmisille, Hellgren kuvailee.
Haaveissa olisi toteuttaa osin tai kokonaan kierrätysmateriaaleista koostuva teos, joka olisi tehty oikeasti palveluista peräisin olevista uudelleenkäytettävistä ”jäte-esineistä” tai puhtaista hukkamateriaaleista. Taide voisi olla näin näkyvänä tekijänä arvojen ja teemojen esiin nostajana.
– Taidetta keskussairaalalla on jo nyt esillä. Miksi se ei voisi olla myös meidän palveluissamme tehtyä, Hellgren heittää.
Tulevaisuudessa ympäristötyön rooli vain kasvaa myös hyvinvointialueella
Hellgren kokee olevansa linkki hyvinvointialueen kestävän kehityksen tiimin ja ympäristökumppanitoiminnan välillä.
– Kiveriön toimintakeskuksessa kunkin vuoden tavoitteet ympäristökumppanitoiminnalle luodaan laajasti koko henkilökunnan kanssa suunnitellen. Meillä eri tilojen kierrättämiseen ja asioiden hallintaan liittyvät vastuut on laajasti jalkautettu koko henkilökunnalle. Näin koko tiimi on yhteisen tavoitteen takana. Hyvänä esimerkkinä tästä on tänä vuonna käynnistynyt kokeilu puhtaan käsipaperin saamisesta wc-tiloistamme biojätteen keräykseen. Samalla pienennämme taas sitä sekajätteen määrä, joka on kaikista kallein jätemuoto.
Hellgren pitää selkeästi ympäristön ja kestävän kehityksen teemoja erityisarvossa.
– Ajattelen, että enenevässä määrin rakentamisen ja erityisesti viherrakentamisen teemat korostuvat tulevien vuosien ympäristöteemoissa. Luontokokemukset osana palveluverkostoamme, samoin eri toimipaikkoja lähiympäristöjen merkitys kasvavat varmasti. Uskon, että nurmikoiden sijasta voisimme tarjota esimerkiksi kukkaniittyinä pölyttäjille avuksi ne vähäiset viheralueet, joita hyvinvointialue hallinnoi tai joihin voimme vaikuttaa vuokrakiinteistöillä.
– Lisäksi puiden merkitys kiinteistöjen varjostajina kasvaa varmasti tulevaisuudessa. Uusien puiden ja pensaiden istuttamisen aika on aivan lähitulevaisuudessa, jotta kasvit pääsevät aloittamaan kasvunsa ja niistä saatava hyöty ehtii konkretisoitua.
– Ajattelen, että arjen mikrotoimilla ympäristöteemojen ja kierrättämisen suhteen jokainen hyvinvointialueen toimipaikka voi tulla mukaan kestävän kehityksen toimintaan. Ympäristötoimintaa ja hyvinvointialueen tavoitteita kestävän kehityksen osalta säätelevät erilaiset säädökset ja lait. Ympäristöteemat tulevat varmasti näkymään ja lisääntymään tulevina vuosina jokaisen työntekijän arjessa, jotta saavutamme Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteiset tavoitteet.
