Asiantuntija työskentelee kahden näytön ääressä toimistossa.

Uusi tekoälyn käyttöön keskittyvä verkosto vahvistaa hyvinvointialueiden digitalisaatioyhteistyötä

Päijät-Hämeen hyvinvointialue kutsui maaliskuussa 2026 ensimmäistä kertaa koolle hyvinvointialueita uuteen verkostoon, jossa pohditaan Copilotin ja laajemminkin tekoälyn käyttöä hyvinvointialueilla. Copilot on Microsoftin kehittämä tekoälypalvelu, joka tukee työntekijöitä esimerkiksi kirjoittamisessa ja tiedon jäsentämisessä.

Uuden verkoston tavoitteena on tarjota foorumi, jossa hyvinvointialueiden asiantuntijat voivat jakaa tietoa ja kokemuksia. Ensimmäiseen kokoontumiseen osallistui asiantuntijoita yli 15 hyvinvointialueelta keskustelemaan siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa turvallisesti, vaikuttavasti ja johdonmukaisesti. 

– Verkosto tarjoaa meille mahdollisuuden oppia toisiltamme ja edistää tekoälyn hyödyntämistä yhdessä, kertoo ICT-asiantuntija Mari Katajisto Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tukiälytiimistä.

Koko toimintakulttuuri muuttuu

Verkostotapaamisessa kuultiin esimerkkejä eri alueilla tehdyistä kokeiluista sekä pohdittiin, millaisia mahdollisuuksia tekoälyratkaisut tuovat asiakastyöhön ja hallinnollisiin prosesseihin. Keskusteluissa nousi esiin, että tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään tekninen hanke, vaan ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos.

Moni painotti suunnitelmallisen muutosjohtamisen merkitystä.

– On tärkeää varmistaa johdon tuki ja ottaa esimerkiksi henkilöstöpalvelut ja viestintä mukaan jo alusta alkaen, jotta uudet työkalut saadaan aidosti osaksi arkea, Katajisto pohti.

Useampi alue oli myös nimennyt omia tekoälylähettiläitä tai superkäyttäjiä eli innokkaita edelläkävijöitä, jotka sparraavat kollegoitaan ja madaltavat kynnystä kokeilla uusia ratkaisuja.

Epävarmuus ei ole este

Verkoston kokoontumisessa korostui datan laadun ja selkeiden pelisääntöjen merkitys. Jotta tekoälyyn perustuvista työkaluista saadaan täysi hyöty, organisaatiossa täytyy määritellä tarkasti, mihin tietoihin järjestelmien tulee päästä ja miten käyttöoikeudet määritellään eri rooleille.

Keskusteluissa käsiteltiin myös ilmiötä, jota HUSin viestintäasiantuntija Vilhelmiina Wahlman kutsui “tekoälyhäpeäksi”.

– Moni kokee epävarmuutta uudesta teknologiasta, mutta tunteen voi kääntää oppimisen kautta vahvuudeksi ja uudeksi asiantuntijuudeksi, Wahlman kuvasi.

Teknologiaan liittyvät pelot ja epäröinti eivät ole este, vaan lähtökohta muutokselle. Kun henkilöstö saa tukea, käytännön esimerkkejä ja mahdollisuuden oppia yhdessä, epävarmuus muuttuu vähitellen luottamukseksi tekoälyn käyttöön.

Yhteistyö jatkuu

Verkoston jäsenet näkivät yhteistyön selkeänä voimavarana: kun kokemuksia ja oppeja jaetaan avoimesti, vältetään päällekkäistä työtä ja kehitystä voidaan suunnitella ja ohjata yhdessä. Tapaamisen myötä päätettiin jatkaa verkoston kokoontumisia säännöllisesti siten, että järjestämisvastuu on kiertävä.

Tekoälyn hyödyntämiseen keskittyvän verkoston perustaminen edistää hyvinvointialueiden digitalisaatioyhteistyötä. Se luo perustan yhteiselle oppimiselle ja vaikuttaville valinnoille, joita kehitetään vastuullisesti ja yhteistyössä.