Pysähtyminen metsänreunaan. Auringonsäteiden lämmin kosketus kasvoja vasten. Lintujen ja purojen konsertit, joita ei olla kuultu moniin kuukausiin. Ensimmäisen kevyesti tanssahtelevan sitruunaperhosen pyrähdys lämpenevässä kevätpäivässä.
Kun pysähdyt ja keskityt hetkeksi tarkkailemaan kevään hiipiviä merkkejä, voit huomata, miten maailmassa ei ole juuri sillä hetkellä mitään muuta. Löytyisikö tästä jopa jonkinlainen vastalääke kokemukseen, että päivät, viikot ja kuukaudet vain häviävät?
Palautumista ja selviytymiskykyä luonnosta
Jos olosi on kuormittunut ja väsynyt talven jälkeen, voi yhtenä selityksenä olla ristiveto vielä kylmänä pysyttelevien kelien ja toisaalta nopeasti lisääntyvän valoisuuden kesken. Miten pitää tällöin jaksamista ja motivaatiota yllä?
Leppäsen ja Pajusen (2023) mukaan luonto ilmentää toivoa kaikessa, ja toiveikkuus on taas selvästi yhteydessä palautumiskykyyn. Heidän mukaansa toiveikkuutta puolestaan tukee luonnon tietoinen huomaaminen ja luontoyhteyden vaaliminen. Ajankohtaan sopien he puhuvat esim. kevään merkkien havainnoinnista ja siitä, miten nämä voidaan nähdä ikään kuin lupauksena jostain lempeämmästä pitkän ja ankaran ajanjakson jälkeen.
Luontopohjaista biopsykososiaalista resilienssiä selvittäneessä tutkimuksessa (White ym., 2023) voitiin todeta, että luonnon ympäristövaikutus ihmisen selviytymiskapasiteettiin eli resilienssiin voidaan nähdä kolmesta osasta koostuvana. Ensinnäkin luonnon nähtiin lisäävän fysiologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Tällöin se tuo ennakoivaa suojaa elämän kipukohtiin. Toiseksi se auttaa elämän kipukohdissa. Kolmanneksi luonto auttaa kipukohdista palautumista.
Miten sinä voisit lisätä omaa elpymistäsi ja selviytymiskykyäsi tämän tiedon valossa?
Terveysvaikutuksia ja säästöjä
Tutkimusten mukaan luonto tukee terveyttä monin tavoin. Luonnon on todettu suojaavan masennukselta, lievittävän stressiä ja kohentavan mielialaa. Lisäksi se voi auttaa ehkäisemään muun muassa ylipainoa, tyypin 2 diabetesta sekä vähentämään voimakkaiden helteiden haitallisia terveysvaikutuksia (Tyrväinen ym., 2024).
Luonto houkuttelee myös liikkumaan: Askelia kertyy huomaamatta ja liikunta tuntuu vähemmän rasittavalta; kehon tasapaino saa samalla harjoitusta epätasaisessa maastossa liikuttaessa. Näin luonto auttaa ylläpitämään kuntoa ja edistää paitsi fyysistä niin myös psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä. Lisäksi säännöllinen kontakti luonnon hyviin mikrobeihin vahvistaa elimistön omaa puolustusjärjestelmää.
Luonnonvarakeskuksen selvityksessä todettiinkin, että lisäämällä luontokäyntejä ja säilyttämällä lähiluontoa voidaan saada satojen miljoonien eurojen vuosittainen hyöty pelkästään masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman osalta. Kun tarkastellaan myös muita sairauksia, luontokontaktien lisääminen voisi tuoda Suomen yhteiskunnalle jopa 2,5 miljardin euron vuotuiset säästöt. Lähiluonnon parempi huomioiminen voi tuoda vielä monia muitakin hyötyjä, kuten auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Luontoperustaiset interventiot käytännön työhön
Kun tiedämme luonnon hyvinvointihyödyt, kestävyyskriisin ja taloudelliset vaikutukset, on tärkeää pohtia, miten tieto saadaan muutettua käytännön teoiksi.
Planetaarisen hyvinvoinnin viitekehyksessä luontoperustaiset interventiot eivät ole ainoastaan yksilön hyvinvointia lisääviä toimenpiteitä, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista kestävyysmurrosta, jossa hyvinvointijärjestelmän on uudistuttava. Luontoläheisyyden sisällyttäminen osaksi hyvinvointialueiden strategiaa on yksi mahdollinen tapa edistää luontointerventioita hyödyntämistä käytännön työssä. (Lipponen 2026.)
Päijät-Hämeessä voimmekin tässä mielessä puhjeta ylpeyteen: hyvinvointialue on panostanut planetaarisen terveyden edistämiseen tietoisena strategisena valintana. Yhteistyössä Lahden kaupungin sekä Lahden yliopistokeskuksen kanssa alue on mukana Luontoaskel terveyteen -ohjelmassa. Ohjelman tavoitteena on rakentaa kestävää elämäntapaa ja lisätä hyvinvointia hyödyntämällä päijäthämäläistä lähiluontoa.
Keskeinen kysymys on, miten nämä strategiset linjaukset saadaan näkyväksi arjessa: millaisin pienin teoin voimme – niin sinä kuin minä – tukea paitsi omaa, myös läheistemme, tulevien sukupolvien ja ympäristön hyvinvointia.
Uteliaita kokeiluja
Voit halutessasi kokeilla, miten linnunlaulu sinuun vaikuttaa. Aloita viikon ajan aamusi ennen työpisteeseen tuloa tai ennen kotiin palaamista linnunääniä kuuntelemalla. Mitä huomaat?
Suko ym. (2025) tutkivat, miten linnunlaulun kuuntelu (10 min/pv) jopa sisätiloissa äänitteeltä vaikuttaa. Tutkittavien mieliala koheni, ja mielialan kohennus jatkui päiviä. Vaikutus kumuloitui kokeen jatkuessa. Tämä voi olla hyvä muistutus siitä, että luonto voi olla läsnä monin tavoin. Kevään ja kesän aikana keskelle lintukonserttia voi päästä vain ikkunan avaamalla.
Halutessasi voit haastaa itsesi, työkaverisi, asiakkaasi, perheenjäsenesi tai ystäväsi uteliaaseen luonnon havainnointiin. Missä ja milloin löydät kevään ensimmäisen:
- nokkosperhosen
- västäräkin
- leskenlehden
- muurahaispesän, jossa liikettä tai
- avautuvan silmun?
Miten havaintosi vaikuttivat sinuun? Entä niiden jakaminen jonkun toisen kanssa?
Huokaisutauko
Tee harjoitus metsässä tai luontoa (tai kuvaa/mielikuvaa luonnosta) katsellen. Tällöin saat harjoituksesta parhaan hyödyn.
Seiso tai istu rennon ryhdikkäästi. Vie huomiosi hengitykseen.
Hengitä nenän kautta sisään, ja huokaise uloshengityksellä (ääni saa kuulua). Anna hengityksen virrata sinulle luontaisella tavalla.
Toista tämä ainakin kolmen hengityskierron ajan.
Havainnoi, voitko huomata hartioidesi laskeutuvan ja olosi pehmentyvän.
Mitä muuta huomaat kehossasi ja mielessäsi?
(Mukaillen kirjasta Arvonen, S. (2022))
Tiesitkö muuten, että muurahaiset ovat erikoistuneita sokerin kerääjiä? Kokeile metsään mennessäsi, mitä tapahtuu, kun tiputat sokeripalan tai vuolet palan suklaata vasta heränneen muurahaiskeon päälle. Mitä huomaat? Miten keon asukkaiden havainnointi vaikuttaa sinuun?
Blogin kirjoittajat ovat psykologi Sanna Nykänen sekä sairaanhoitaja Maija Vollar.
Lähteet
Arvonen, S. (2022). Metsämieli. Mielen ja kehon viikkopolut. Helsinki: Karttakeskus.
Leppänen, M. & Pajunen A., (2023). Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen: Vuodenajoista ja vuorokaudenajoista. Helsinki: Otava.
Lipponen, M. (2026). Luontoperustaiset interventiot hyvinvoinnin edistämisessä: vaikutukset ja implementointi. Itä-Suomen yliopisto.
https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/95569188-6cd3-4780-ae6a-2636221c896f/content
Luontoaskel terveyteen -ohjelma:
https://paijatha.fi/tietoa-meista/hyvinvointialue/kestava-kehitys/luontoaskel-terveyteen-ohjelma/
Suko, Y., Saito, K. ja Korpela, K. (2025). Natural Sounds vs. Favorite Music: Which Is the More Restorative Indoor Leisure Activity When Listened to Repeateadly? Leisure Sciences 1-23.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01490400.2024.2446802
Tyrväinen, L. ym. (2024). Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvarakeskus.
https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2024/10/luke-luontoympariston-terveysvaikutukset-ja-niiden-taloudellinen-merkitys.pdf
White, M. P. ym. (2023). Nature-based biopsychosocial resilience: An integrative theoretical framework for research on nature and health.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S016041202300507X
