Suomessa toteutetaan paljon hankkeita, ja myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueella niitä on jatkuvasti käynnissä. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu toteutettiin vuosina 2022–2023 osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta ja sen jälkeen vuoden 2025 loppuun saakka hankkeiden vakiinnuttamisrahalla. Rahoitus hankkeelle tuli valtionavustuksista.
Ensiaskeleet hanketyöhön
Aloitin hanketyöt ilman aiempaa kokemusta hankkeista. Huomasin nopeasti, että yleinen uskomus hankkeista oli, ettei niistä synny pysyvää tai että ne ovat irrallisia käytännön työstä. Vaikka tulin itse hankkeeseen virkalääkärinä ja tein koko hanketyön ajan myös kliinistä työtä hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa, tuntui, että muutuin yhtäkkiä hieman ulkopuoliseksi ja kehittämistyö oli vähemmän tärkeää, kun tein sitä nimenomaan hankkeessa. Itse näin hankkeen kuitenkin mielettömäksi mahdollisuudeksi tehdä tärkeää työtä ja minulle oli alusta asti selvää, että Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa tähtäämme pysyvien toimintamallien kehittämiseen.
Pysyvät tulokset ja uudenlaisten toimintamallien juurtuminen
Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa saavutettiinkin monia pysyviä tuloksia. Tärkeimpänä tietenkin se, että maksuttoman ehkäisyn jakelusta saatiin pysyvä toimintamalli koko hyvinvointialueelle. Lisäksi hankkeessa perustettiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle äitiys- ja ehkäisyneuvolan vastuulääkärin vakituinen tehtävä, mikä varmistaa tulevaisuudessakin tämän sektorin lääketieteellisen johtamisen ja kehittämisen alueellisesti yhtenäisesti.
Lisäksi hankkeessa kehitetyistä toimintamalleista pysyväksi jäivät yhtenäinen ehkäisyneuvonnan prosessi, kirjaamis- ja tilastointikäytänteet, ehkäisyvalmisteiden automaattijakelu, sähköinen ajanvaraus, ehkäisyreseptin uusinta Päijät-Sote-sovelluksessa sekä seksitautien kotitestaus -palvelu. Hankkeen aikana perustetut ehkäisyneuvonnan ja seksuaaliterveyden ammattilaisten verkostot jatkavat toimintaansa myös hankkeen päätyttyä.
Mikä mahdollisti kehittämisen ja onnistumisen?
Pysyvien saavutusten taustalla oli monia tekijöitä. Tärkeäksi näen vahvan johdon tuen ohjausryhmän muodossa, henkilöstön tiiviin ja pitkäjänteisen osallistumisen kehittämiseen, kehittäjäasiakkaan osallistumisen, yhteistyön oppilaitosten kanssa, tiiviin yhteistyön hyvinvointialueen viestinnän kanssa sekä tiedolla johtamisen ja säännöllisen raportoinnin, seurannan ja jatkuvan palautetietoisen toiminnan.
Ohjausryhmän rooli oli keskeinen, ja yhdisti eri sektoreiden johdon. Ehkäisyneuvontatyö jakautuu äitiys- ja ehkäisyneuvolaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä lääkäreiden osalta myös avosairaanhoitoon, joten oli välttämätöntä tuoda näiden sektoreiden johto yhteiseen keskusteluun säännöllisesti. Oli myös tärkeää, että työnjako meidän kehittäjien ja johdon välillä oli selvää: johto teki päätökset, kehittäjät kehittivät. Teimme myös tiivistä yhteistyötä Harjun terveyden kanssa, sillä he tuottavat ison osan ehkäisyneuvonnasta.
Tietenkään kaikki maksuttoman ehkäisyn kokeilussa kehitetyt toimintamallit eivät juurtuneet pysyviksi. Silti Maksuttoman ehkäisyn kokeilu on mielestäni hyvä esimerkki hankkeesta, jossa ulkopuolisella rahoituksella pystyttiin kehittämään aidosti organisaatiota, henkilöstöä ja alueen asukkaita hyödyttäviä pysyviä toimintamalleja. Ulkopuolinen rahoitus mahdollisti irrottautumisen kehittämiseen kliinisestä työstä.
Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa onnistuttiin, koska meillä oli alusta asti kirkas tavoite, jota kohti kaikki kulkivat. Askelmerkit oli suunniteltu tarkasti ja yhdessä. Matkan aikana myös harhailtiin ja epäonnistuttiin, jatkettiin silti.
Kannustan kaikkia kehittämisestä kiinnostuneita lähtemään rohkeasti mukaan hanketyöhön ja näkemään sen mahdollisuutena tuottaa uusia innovaatioita ja toimintamalleja alueemme asukkaiden hyväksi!
Blogitekstin on kirjoittanut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijalääkäri Anniina Malava.
