Päijät-Hämeen hyvinvointialue on ollut aktiivinen elinluovutustoiminnan edistäjä jo vuosien ajan

- Elinsiirto on Suomessa vakiintunut ja kustannusvaikuttava hoitomuoto. Vaikeimmissa maksa-, keuhko- ja munuaissairauksissa elinsiirrot ovat hengenpelastavia hoitoja, kertoo Päijät-Hämeen keskussairaalan elinluovutustoiminnasta vastaava tehohoitolääkäri Marika Lähde.

Suomessa elinsiirtoja ja elinluovutusta säätelee laki. Lainsäädännöllä pyritään turvaamaan elinsiirtotoiminnan laatu ja oikeudenmukaisuus.

Suomessa suurin osa elinsiirroista tehdään aivokuolleilta vainajilta saaduilla elimillä.

Sopivista elinsiirteistä on pulaa valtakunnallisesti

Elinsiirtojonoissa on jatkuvasti valtakunnallisesti yli 500 potilasta. Joka vuosi osa siirtojonossa olevista potilaista menehtyy.

Aivokuolleiden elinluovuttajien määrä ei riitä kattamaan elinsiirteiden tarvetta. Tämän vuoksi myös Suomessa on otettu käyttöön elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen eli niin kutsuttu DCD-elinluovutus. DCD lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista ”Donation after Circulatory Death”. Päijät-Hämeen keskussairaalassa toteutui ensimmäinen DCD-elinluovutus vuonna 2024.

Keskussairaaloiden joukossa olemme olleet DCD-elinluovutustoiminnan mahdollistajina kärkijoukoissa. Olemme myös kehittäneet yhteistyötä palliatiivisen yksikön kanssa DCD-luovutuksiin liittyen. Tämä on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisestikin, kertovat asiantuntijasairaanhoitaja Johanna Rantanen ja osastonhoitaja Mirkka Kaukanen.                                 

Työ elinsiirtotoiminnan edistämiseksi on myös huomioitu: Päijät-Hämeen keskussairaala sai taannoin kunniamaininnan Suomen transplantaatiokirurgien yhdistykseltä ansiokkaasta työstään elinsiirtotoiminnan hyväksi.

Potilaan tahtoa kunnioitetaan

Vaikka elinsiirrot tai -luovutus ei terveen ihmisen mielessä useinkaan pyöri, asialle uhratut ajatukset kannattavat, sillä luovutuksilla pelastuu vuosittain kymmenien suomalaisten henki. Varsinaiset elinsiirrot Suomessa tekee keskitetysti HUS.

– Elinluovutustoiminnassa tärkeä periaate on potilaan tahdon kunnioittaminen. Tämän vuoksi jokaisen meistä olisi tärkeää keskustella läheistensä kanssa omasta kannastaan asiaan ja tehdä elinluovutustestamentti. Elämä on arvaamatonta eikä koskaan voi tietää, mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Siksi ei voi sanoa tarkkaan, koska on se oikea hetki tai ikä ottaa asia puheeksi. Parempi aikaisin kuin liian myöhään, sanoo tehohoitolääkäri Marika Lähde.

Valtakunnallisesti elinsiirtoja tehtiin 410 viime vuonna. Munuaissiirtoja niistä oli 268, maksansiirtoja 67, haimansiirtoja 25 ja keuhkonsiirtoja 27. Sydämensiirtoja tehtiin 23. Elinluovutuksia oli yhteensä 159.