Päijät-Hämeessä kyselyyn vastasi 81 järjestöä, joiden toiminta kohdentuu alueelle. Vastaajista 75 prosenttia ilmoittaa jo kokeneensa avustusleikkauksia, ja yli puolet on joutunut supistamaan toimintaansa. Leikkausten vaikutuksia pitää merkittävinä 41 prosenttia vastaajista. Henkilöstövaikutukset näkyvät irtisanomisina, määräaikaisten työsuhteiden päättymisinä sekä osa-aikaistuksina.
Leikkausten vaikutukset toimintaan ja kohderyhmiin
Toiminnan supistukset kohdistuvat erityisesti koulutuksiin, ryhmätoimintaan, ohjaukseen ja neuvontaan sekä vertais- ja tukihenkilötoimintaan. Lähes puolet vastaajista arvioi vaikutusten kohdistuvan eniten lapsiin ja nuoriin, mutta myös perheisiin, ikääntyneisiin, työikäisiin, mielenterveys- ja päihdekuntoutujiin, vammaisiin sekä maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin.
Järjestöavustusleikkaukset heijastuvat suoraan palveluiden käyttäjiin. Järjestöistä 60 prosenttia arvioi turvattomuuden ja huolen lisääntyneen, ja yli puolet katsoo alueellisen epätasa-arvon järjestöpalveluissa kasvaneen. Samanaikaisesti tuen tarve lisääntyy, vaikka palveluja joudutaan vähentämään.
Avustusleikkaukset vaikuttavat myös vapaaehtoistoiminnan edellytyksiin. Vastaajista 59 prosenttia arvioi vapaaehtoistoiminnan supistuvan. Yli puolet kertoo ohjauksen ja koulutuksen vähenevän, ja 49 prosenttia arvioi vapaaehtoisten määrän pienenevän. Ammatillisen tuen vähenemisen nähdään heikentävän vapaaehtoistoiminnan jatkuvuutta.
Kyselyvastauksissa nousee esiin huoli erityisesti pienten järjestöjen toimintaan ja mahdollisuuksiin sopeutua leikkauksien seuraksiin. Järjestöt tuottavat kustannustehokkaasti sekä matalan kynnyksen että ennaltaehkäiseviä palveluja, ja niiden koetaan ehkäisevän raskaampien palvelujen tarvetta. Leikkausten arvioidaan pitkällä aikavälillä lisäävän sekä inhimillisiä että taloudellisia kustannuksia, jos varhaisen tuen mahdollisuudet heikkenevät.
