Osallisuutta ja yhdenvertaisuutta vahvistetaan

Päijät-Hämeen hyvinvointialue vahvistaa asukkaiden ja asiakkaiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa uudessa vuosien 2026–2029 suunnitelmassa. Erityistä huomiota se kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksiin.

Asiakkaan osallisuus ohjaa kaikkea toimintaa 

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelut perustuvat asiakkaiden osallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistämisen painopisteitä alueella. Hyvinvointialue on koonnut osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen samaan suunnitelmaan, koska ne kulkevat käsi kädessä myös arjen työssä. Suunnitelma ohjaa palvelujen järjestämistä, päätöksentekoa ja kehittämistä siten, että asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa vahvistuvat. 

Tavoitteet ohjaavat arjen työtä ja kehittämistä 

Suunnitelman tavoitteena on, että asukkaat tunnistavat omat mahdollisuutensa osallistua ja vaikuttaa, henkilöstö toimii yhdenvertaisesti ja vahvistaa osallisuutta, palvelut toteutuvat esteettömästi ja saavutettavasti sekä päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon. Erityisesti halutaan vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta.  

– Muodollisen yhdenvertaisuuden lisäksi haluamme varmistaa eri asemassa olevien asukkaiden ja asiakkaiden tosiasiallisen yhdenvertaisuuden. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden osalta tämä voi tarkoittaa positiivista erityiskohtelua ja kohtuullisten mukautusten tekemistä osallisuuden, oikeuksien ja palveluiden saavuttamiseksi, TKI-yksikön johtaja Kirsi Kuusinen-James kertoo. 

Suunnitelma ohjaa hyvinvointialueen toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan ja tukee strategian toteutumista. Toteutumista seurataan vuosittain muun muassa asiakaspalautteiden, osallistumisaktiivisuuden ja erilaisten osallisuusindikaattoreiden avulla. Hyvinvointialue laatii tämän lisäksi erillisen henkilöstöä koskevan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, joka valmistuu myöhemmin. 

Valmistelussa hyödynnettiin asiakas- ja henkilöstökokemusta sekä käytiin vuoropuhelua muun muassa vaikuttamistoimielinten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi valmistelijat tunnistivat kehittämiskohteita asiakaspalautteiden ja sosiaalisten raporttien perusteella.