Päijät-Hämeen terveydenhuollossa on tunnistettu ilmiö, joka herättää huolta: leikkausta odottavilta potilailta joudutaan poistamaan hampaita ennen toimenpidettä heikon suun terveydentilan vuoksi. Tilannetta selittää harvoin yksittäinen tekijä, vaan taustalla on yleensä pidempään jatkunut suun omahoidon ja hoidon puute. Hampaiden terveyteen vaikuttaa ratkaisevimmin se, miten niistä huolehditaan päivittäin kotona.
Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Outi Heikkilä näkee työssään konkreettisesti, miten suun terveys linkittyy koko kehon hyvinvointiin. Sydänleikkaukseen valmistautuvan potilaan kohdalla suun tulehdukset voivat muodostaa merkittävän riskin.
– Suun alueen jatkuva tulehdus voi levitä muualle elimistöön ja altistaa vakaville infektioille, kuten sydämen sisäkalvon ja läppien tulehdukselle. Kyse ei ole pienestä asiasta, vaan pahimmillaan hengenvaarallisesta tilanteesta, josta toipuminen on pitkä ja raskas, Heikkilä kertoo.
Arjen tottumukset näkyvät
Monen potilaan kohdalla suun kotihoito on jäänyt vuosien varrella vähäiseksi. Hampaiden pesu ei ole välttämättä osa jokapäiväistä rutiinia, vaan sitä tehdään satunnaisesti. Tämä näkyy suoraan suun terveydessä, ja sitä kautta koko elimistössä.
Infektiolääkäri Marjo Vuorela muistuttaa, että suu on merkittävä bakteerien kasvualusta, jos sitä ei hoideta säännöllisesti. Hoitamattomat hampaat voivat altistaa syville infektioille ja kuormittaa kehoa jatkuvasti.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään tiedon puutteesta. Taustalla on usein monia tekijöitä, kuten pelkoa, tottumuksia, elämäntilannetta tai arjen kuormitusta.
– Muutoksen tukeminen vaatii muutakin kuin ohjeita. Ihmiset tarvitsevat ratkaisuja, jotka istuvat arkeen, Vuorela pohtii.
Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa
Johtava hammaslääkäri Minna Luoto korostaa, että hoitoon hakeutumisen kynnystä ei tarvitse pelätä. Vastaanotoilla kohdataan päivittäin ihmisiä, jotka ovat siirtäneet käyntiä pitkään. Pelko on yleinen syy hoidon välttelyyn, mutta siihen osataan nykyisin vastata. Olennaista on, että ensimmäinen askel tulee otettua. Tilannetta ei lähdetä arvostelemaan, vaan ratkaisemaan yhdessä.
– Vaikka edellisestä käynnistä olisi vuosia, suun hoito voidaan aina aloittaa. Muutos ei tapahdu kerralla, mutta pienillä teoilla suunnan voi kääntää, Luoto kannustaa.
Elintavat ja elinolosuhteet vaikuttavat
Suun terveys ei synny irrallaan muusta elämästä. Siihen vaikuttavat ruokailutottumukset, napostelu, juomat sekä arjen rytmi. Nykyinen elämäntapa voi altistaa hampaita jatkuville happohyökkäyksille, kun syöminen ja juominen jakautuvat pitkin päivää.
Myös sosiaaliset ja taloudelliset tekijät näkyvät suun terveydessä. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia huolehtia itsestään. Lisäksi päihteiden käyttö heikentää usein suuhygieniaa merkittävästi.
Taustalla on myös pidempi kehityskaari. Aikoinaan vähentynyt ennaltaehkäisevä työ on jättänyt jälkensä, ja sen vaikutukset näkyvät edelleen eri ikäryhmissä.
Tuki löytyy yhä helpommin arjen keskeltä
Suun terveyttä ei rakenneta vain vastaanotolla, vaan ennen kaikkea kotona. Säännöllinen harjaus, hammasvälien puhdistus ja ruokailurytmi ovat keskeisiä tekijöitä.
Tämän tueksi on tarjolla yhä enemmän myös digitaalisia palveluja, jotka auttavat pitämään huolta omasta terveydestä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Päijät-Sote-sovelluksesta löytyvä suun omahoidon digipolku tarjoaa konkreettista tukea arkeen ja auttaa vahvistamaan hyviä rutiineja. Digitaalinen tuki ei korvaa ammattilaisen vastaanottoa, mutta se voi madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle ja tarjota käytännön apua jokapäiväisiin valintoihin.
