Tarina varautumisesta
Kaunis helmikuinen pakkaspäivä on tulossa iltaan. Edellispäivien säätiedotuksissa on luvattu Etelä-Suomeen, erityisesti Päijät-Hämeeseen kovaa tuulta ja sankkoja lumisateita seuraavien päivien ajaksi. Lumisateet alkavat ja tuuli voimistuu. Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi, ja tuuli lisää pakkasen purevuutta. Pienessä päijäthämäläisessä kylässä, Hartolassa, huomataan sähköjen olevan poikki. Alueella toimivan jakeluverkkoyhtiön mukaan kyseessä on laaja häiriö, jonka korjausarvio on useita tunteja, ellei jopa vuorokausia.
Myös hartolalainen Leena on huomannut, että sähköt ovat menneet poikki, mutta hän on varautunut. Leenalla on aina varastossaan ruokaa ja vettä vähintään kolmeksi vuorokaudeksi. Ruokakauppaan lähteminen lisäisikin turhaan kolarin tai ojaan ajamisen riskiä, jota ei tässä kelitilanteessa kannattaisi ottaa. Leenalla on myös taskulamppu ja radio, jotka toimivat pattereilla. Jos verkkoyhteydet katkeaisivat, niin hän voisi edelleen kuunnella mahdollisia viranomaistiedotteita radiosta. Leena on myös varautunut lämpimillä varusteilla sen varalta, että asunto kylmenisi sähkökatkon aikana. Leena on ollut yhteydessä läheisiinsä ja varmistunut, että heillä on kaikki hyvin. Leena uskoo, että hän pärjää kyllä myrskyn ajan.
Leena huomaa, että naapuri tekee lähtöä autolla, eikä selvästi ole huomannut ajotielle kaatunutta puuta. Hän yrittää soittaa naapurille saamatta kuitenkaan yhteyttä. Leena kiirehtii naapurin luokse, ja tämä kertoo olevansa matkalla kauppaan hakemaan ruokaa ja juomaa. Kännykän akku on loppunut, eikä hän tiedä mitä on tapahtunut tai kuinka kauan sähköt ovat poikki. Naapuri on myös huolissaan läheisistään. Leena selostaa tilanteen, jonka on kuullut radiosta. Hän kertoo, että viranomaisten kehotuksesta liikkumista olisi hyvä välttää, eikä se tällä kelillä olekaan järkevää. Leena pyytää naapurin luokseen, ja lupaa että puhelimen voi ladata hänen varavirtalähteellään ja tarvittaessa jäädä odottamaan sään tyyntymistä.
Leena on ottanut huomioon oman pärjäämisensä lisäksi sen, että varautumista on myös yhteisöllisyys ja toisten auttaminen tilanteessa mahdollisuuksien mukaan.
Miksi sinunkin varautumisesi on tärkeää?
Lainsäädännön mukaan hyvinvointialueen tulee varautua normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä poikkeusoloihin. Hyvinvointialue toteuttaa tätä varautumistyötä päivittäin suunnittelemalla henkilöstön resursointia ja tilojen käyttöä, harjoittelemalla eri skenaarioita ja sopimalla yhteistyöstä kriittisten kumppaneiden kanssa. Laajassa häiriötilanteessa kriittisten viranomaistoimijoiden, kuten hyvinvointialueiden, tehtävät lisääntyisivät ja palveluverkko kuormittuisi ainakin hetkellisesti. Resurssit häiriötilanteessa suunnattaisiin ensisijaiseen ja kiireelliseen toimintaan ja varmistettaisiin heikoimmassa asemassa olevien pärjääminen.
Alussa kertomani tarinan skenaario vaikuttaisi hyvinvointialueen toimintaan merkittävästi. Ajattelen, että hyvinvointialueella on 200 000 kriittistä yhteistyökumppania, eli jokainen alueen asukas. Jokaisen toimintakyky ja mahdollisuus selviytyä itsenäisesti erilaisista häiriötilanteista on tärkeää myös hyvinvointialueen toiminnan kannalta. Erityisen tärkeää siis on, että me, joilla on mahdollisuus selvitä itsenäisesti erilaisissa häiriötilanteissa, varaudumme niihin.
Taannoin julkaistussa varautumisoppaassa todetaan: ”Erilaisiin epätodennäköisiin, vakaviin uhkiin varautuminen voi tuntua etäiseltä. Kuitenkin juuri hankalimmissa tilanteissa tulisi pystyä pärjäämään ja toimimaan parhaansa mukaan jonkin aikaa ilman ulkopuolista apua. On tärkeää, että olet henkisesti valmis poikkeuksellisiin tilanteisiin. Varautuminen voi herättää vaikeita tunteita, kuten ahdistusta ja pelkoa. Vakaviinkaan uhkiin varautuminen ei kuitenkaan tee uhan toteutumisesta todennäköisempää.”
Varautumisopas antaa eväitä erilaisiin häiriöihin ja kriiseihin sekä poikkeusoloihin varautumiseen: Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen – Suomi.fi
Tutustu myös hyvinvointialueen yleiseen valmiussuunnitelmaan.
Auta meitä auttamaan varautumalla. Otetaan opit haltuun kuten Leena!
Kirjoittaja on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmiuspäällikkö Jani Mäkinen (Hartolasta)
