Syksyllä 2022 Kintterön luonnonsuojelualueella aivan Päijät-Hämeen keskussairaalan vieressä toteutettiin pilottitutkimus, johon osallistui 20 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen työntekijää. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa työntekijöiden kokemusten pohjalta tietoa terveysmetsän hyvinvointivaikutuksista ja kerätä tietoa Lahden terveysmetsän kehittämiseksi. Osallistujat kiersivät viiden hengen ryhmissä ohjattuna noin 3,5 kilometrin pituisen metsäpolun, jonka varrella puolet osallistujista teki erilaisia aistiharjoitteita.
Kintterönlampi ja vaihteleva maasto miellyttivät osallistujia
Lahden terveysmetsän mieluisimmiksi kohdiksi koettiin Kintterönlammen suoympäristö ja kohdat, joissa maaston korkeus vaihteli. Tutkimukseen osallistuneista valtaosa piti metsäympäristöä miellyttävimpänä ulkoiluympäristönä. Yleisesti metsäympäristöissä osallistujia miellyttävät luonnon monimuotoisuus, vesistöt, maaston vaihtelut ja aistien hyödyntämisen mahdollisuus. Ihmisten metsään jättämät jäljet, kuten roskat, rakenteet ja liikkumisen jäljet koettiin häiritsevinä sekä ulkopuoliset äänet, kuten liikenteen melu.
Terveysmetsässä koettiin elpymistä
Suuri osa osallistujista koki töistä johtuvaa psyykkistä kuormittuneisuutta ennen metsäkävelyä. Vastauksista välittyi kuitenkin myös positiivinen mieliala, rauhallisuus ja positiivinen jännittyneisyys. Tutkimuksessa osallistujat saivat arvioida työnsä keskimääräistä stressaavuutta sekä tutkimuspäivänä koettua työn stressaavuutta. Arviot työn rasittavuudesta olivat korkeampia ryhmillä, jotka eivät tehneet aistiharjoitteita kuin aistiharjoitteita tehneillä ryhmillä.
Osallistujien vastausten mukaan tutkimusmetsässä koettiin elpymistä. Elpymisen numeerisessa arviossa ryhmien välillä ei ollut suuria eroja. Elpyminen tuli vastauksissa esiin rauhoittumisena, palautumisena ja voimaantumisena. Terveysmetsä koettiin myös inspiroivana ja luontoyhteyttä ylläpitävänä.
Osallistujat kokivat miellyttäväksi mahdollisuuden metsän havainnointiin eri aisteilla. Aistiharjoitteita tehneiden ryhmien osallistujat kokivat aistiharjoitteet tärkeiksi ja elpymiskokemuksia edistäviksi. Aistiharjoitteet paransivat myös keskittymistä itseen ja luontoon.
Tiedottamista ja kannustamista terveysmetsän hyödyntämiseen kaivattiin lisää
Tutkimuksen osallistujat kokivat, että Lahden terveysmetsää voisi hyödyntää monipuolisesti terveydenhuollon eri alueilla. Erityisesti esiin nousivat psykiatrinen hoitotyö sekä työyhteisöt ja työhyvinvointi.
Osallistujat kokivat, että Lahden terveysmetsässä oli useita tekijöitä, jotka edistäisivät metsäympäristön hyödyntämistä terveydenhuollossa. Metsäympäristö koettiin sosiaalista kanssakäymistä helpottavana ympäristönä, joka yhdisti, mutta tarjosi myös mahdollisuuden keskittyä itseen ja irtautua arjesta. Tasa-arvoisuuden tunteen koettiin myös lisääntyvän metsäympäristössä.
Lahden terveysmetsän hyödyntämistä edistäisi osallistujien mukaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja osaamisensa laajentamiseen. Myös uusien toimintatapojen käyttöönottaminen edistäisi terveysmetsän hyödyntämistä. Yhtenä tärkeänä tekijänä vastauksista esiin nousi myös työnantajan ja esihenkilöiden positiivinen ja kannustava asenne.
Yksi tärkeimmistä seikoista, jonka osallistujat nostivat esiin hyödynnettävyyteen liittyvissä vastauksissaan, oli terveysmetsästä tiedottaminen niin sairaalan henkilökunnalle kuin käyttäjillekin. Kulkemista helpottavat rakenteet ja opasteet puolestaan lisäisivät terveysmetsän saavutettavuutta.
Jokainen ihminen kokee elpymisen eri lailla metsäympäristössä, mutta opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että Lahden terveysmetsässä koettiin elpymistä.
Kirjoittaja:
Anu Ahonen on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulun Energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmasta energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi. Hän teki opinnäytetyön Lahden terveysmetsän kehittämisestä.
