Luonnon hyvinvointivaikutuksista on jo melko paljon tutkimustietoa olemassa, mutta luonnon terveyshyötyjen taloudellista merkitystä arvioitiin Suomessa vasta hiljattain. Esimerkkilaskelmien tulokset konkretisoivat luontoympäristöjen terveysvaikutusten taloudellista vaikutusta Suomessa kolmeen kansanterveydellisesti merkittävään sairauteen: masennukseen, tyypin 2 diabetekseen sekä astmaan.
Näiden kolmen sairauden osalta yhteenlaskettu luontoympäristöjen säästöpotentiaali oli arviolta 139,4 M€ ‒ 290,8 M€ vuosittain. Laskemalla mukaan myös muiden sairauksien ehkäisemisen hyötyjä, voi luontoympäristöjen terveystaloudellinen arvo olla Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa. (Tyrväinen ym. 2024.)
Terveysmetsä nostaa esiin luonnon hyvinvointihyötyjä
Terveysmetsä on uudenlainen konsepti hyödyntää metsäympäristöjä terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa. Terveysmetsiä on perustettu eri puolilla maailmaa ja etenkin Aasiassa niitä on tutkittu paljon. Suomessa erityisiä terveysmetsäalueita on perustettu hiljattain sairaaloiden läheisyyteen Kajaanissa, Kouvolassa ja Lahdessa.
Terveyshyötyjä on mahdollista saada muistakin luontoympäristöistä kuin nimetyistä terveysmetsistä. Terveysmetsät voivat kuitenkin tuoda esille ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin yhteyttä sekä konkreettisen keinon hyödyntää luontoympäristöä sairauksista toipumisen sekä hyvinvoinnin ylläpitämisen tukena. Näin terveysmetsällä on myös viestinnällistä arvoa luonnon hyvinvointihyötyjen viemiseksi käytäntöön.
Terveysmetsää hyödynnetään asiakastyössä monin tavoin
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja Luonnonvarakeskuksen yhdessä Lahden ja Kajaanin kanssa toteuttamassa Luontolähete-hankkeessa tehtiin kesällä 2024 kyselytutkimus Kainuun ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden työntekijöille terveysmetsien käytöstä. Kyselyyn saatiin 173 vastausta Päijät-Hämeestä. Vastaajista 34 % työskenteli terveyden ja sairaanhoidon palveluissa, 28 % sosiaali- ja perhepalveluissa, 21 % ikääntyneiden palveluissa ja 17 % muissa palveluissa. Vastaajista 83 % tiesi, että sairaalan vieressä on terveysmetsä ja 43 % oli hyödyntänyt terveysmetsää työssään.
Tapoja hyödyntää terveysmetsää oli useita. Osa oli ohjannut asiakkaitaan hyödyntämään terveysmetsää omatoimisesti ja osa oli vienyt asiakkaita terveysmetsään itse. Osa oli viestinyt terveysmetsästä sidosryhmille, hyödyntänyt terveysmetsää työhyvinvoinnin tukena esimerkiksi tauoilla tai käyttänyt terveysmetsää palaveriympäristöinä. Moni vastasi hyödyntävänsä terveysmetsää vapaa-ajallaan oman hyvinvoinnin tukena.
Tärkeimpiä syitä sille, miksi vastaajat eivät olleet käyttäneet terveysmetsää työssään ollenkaan tai niin paljon kuin haluaisivat, olivat ajanpuute, terveysmetsän sopimattomuus omaan työnkuvaan, tiedon tai osaamisen puute sekä työyhteisön tuen puuttuminen. Myös terveysmetsän sijainti kaukana omalta työpisteeltä esti hyödyntämästä terveysmetsää, ja niitä toivottiinkin perustettavaksi myös muille kuin keskussairaalapaikkakunnalle.
Ammattilaiset arvioivat asiakkaiden terveysmetsäkäyntien tärkeimmiksi hyvinvointivaikutuksiksi mielen hyvinvoinnin paranemisen ja stressistä palautumisen.
Terveysmetsä tukee myös työntekijöiden hyvinvointia
Työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen terveysmetsän avulla nähtiin tärkeänä. Terveysmetsän ideoitiin sopivan työarkeen monessa kohtaa asiakastyön lisäksi: taukoliikuntana, etätyöskentelyssä, osastopalaverien ympäristönä, kehityskeskusteluissa, työhaastatteluissa, tyhy-toiminnassa ja henkilökunnan omissa palavereissa.
Tietoa terveysmetsän käyttötavoista ja luonnon hyödyistä toivottiin kuitenkin lisää. Esihenkilöiden kannustus ja tiedottaminen sekä työyhteisön tuki ja yhteinen ideointi voisivat edesauttaa luontoympäristön ahkerampaa käyttöä työssä. Terveysmetsään pääsyn mahdollistaminen erilaisiin yksikköihin ja eri vuoromalleihin voitaisiin ratkaista suunnittelun avulla.
Terveysmetsästä viestimisen lisäksi kannustus hyödyntää muita lähiluontokohteita työssä nähtiin tärkeänä. Terveysmetsään toivottiin selkeämpiä opasteita kuten myös opasmateriaalia ammattilaisille luonnon hyödyistä ja tavoista käyttää terveysmetsää asiakastyössä. Eräs tällainen vapaasti hyödynnettävä opasmateriaali löytyy Luonnonvarakeskuksen julkaisuna.
Kirjoittaja: Maija Lipponen, tutkija, Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskuksen julkaisemia materiaaleja ammattilaisille luontoperustaisen työn tueksi:
- Opasjulkaisu terveysmetsätoimintaan – tutkimustietoa ja käytännön ideoita terveysmetsän hyödyntämiseen asiakastyössä
- Planetaarisen hyvinvoinnin vinkkikortit kestävien ja terveellisten elintapojen ohjaamiseen ammattilaisen työn tueksi
- Luontoperustainen hyvinvointi –opintojakso, avoin ja maksuton verkkokurssi
