Margaretin Harjoittelu Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Sosionomiopiskelijan tarina kasvusta ja suunnan löytämisestä

Kun sosionomiopiskelija Margaret Hukkasuon harjoittelu Päijät-Hämeen hyvinvointialueella alkoi, hänelle oli selvää, että edessä olisi uuden oppimista monella tasolla. Yksityinen sektori ja järjestömaailma olivat hänelle entuudestaan tuttuja ympäristöjä, mutta hyvinvointialueen laaja palvelurakenne oli vielä vieras kokonaisuus. Harjoittelupaikan valinta oli silti harkittu, sillä psykososiaalisen kuntoutuksen asumispalvelut kiinnostivat, ja halu ymmärtää julkisen sektorin toimintaa syvemmin oli vahva.

Hyvinvointialueella työskentelevien tiimien merkitys ja moniammatillisuuden rooli ovat keskeisiä osia opiskelijakokemusta, ja Margaret huomasi tämän heti ensimmäisinä päivinä. Hänet otettiin lämpimästi vastaan ja otettiin mukaan päivittäiseen työhön aidosti tasavertaisena oppijana. Tiimin avoimuus, tuki ja aito kiinnostus opiskelijan oppimispolkua kohtaan tekivät harjoittelun alusta lähtien turvallisen ja kannustavan.

Arki psykososiaalisenkuntoutuksen asumispalveluissa oli antoisaa opiskelijalle

Harjoittelun aikana Margaret pääsi tutustumaan psykososiaalisen kuntoutuksen asumispalveluiden arkeen monipuolisesti. Hän osallistui verkostotapaamisiin, perehtyi asiakkaiden palvelupolkuihin ja seurasi läheltä sitä, miten moniammatillinen yhteistyö rakentuu jokaisessa asiakastilanteessa. Harjoittelu tarjosi mahdollisuuden tarkastella erilaisia asumispalveluita ja nähdä, miten Päijät-Hämeen hyvinvointialue tuottaa palveluja asiakkaille, joiden elämäntilanteet ovat usein monisyisiä ja vaativat tarkkaa yhteensovittamista eri ammattilaisten kanssa.

Tiimissä työskentely vahvisti hänen ymmärrystään siitä, miten tärkeää selkeä palvelurakenne ja saumaton yhteistyö ovat asiakkaan kuntoutumisen näkökulmasta. Samalla hän sai itse kokeilla taitojaan käytännössä ja vahvistaa omaa ammatillista identiteettiään. Kokemus erilaisten työskentelytapojen seuraamisesta osoittautui erityisen arvokkaaksi, sillä se auttoi hahmottamaan, miten monella tavalla samaa työtä voi tehdä laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Ohjaajan tuki ja oppimisen hetket arjen keskellä

Yksi harjoittelun yllättävimmistä ja merkityksellisimmistä piirteistä olivat ohjaajan kanssa käydyt keskustelut tapaamisten välisillä matkoilla. Automatkoista muodostui pieniä, rauhallisia pysähdyksiä, joissa oli mahdollisuus reflektoida päivän tapahtumia ja syventää omaa oppimista. Margaret muistaa erityisen hyvin hetken, jolloin sosiaalityöntekijältä saatu palaute vahvisti hänen ammatillista suuntaansa. Erään verkostotapaamisen jälkeen sosiaalityöntekijältä tullut palaute vahvisti tunnetta siitä, että hän oli oikealla urapolulla.

“Sain sosiaalityöntekijältä palautetta erään tapaamisen jälkeen – silloin tuntui ensimmäistä kertaa, että todella osaan ja olen oikealla polulla.”

Harjoittelun vaikutus tulevaisuuden suunnitelmiin

Margaret koki, että harjoittelu Päijät-Hämeen hyvinvointialueella auttoi häntä selkeyttämään tulevaa suuntaa sosiaalialalla. Hän huomasi kaipaavansa työympäristöä, jossa yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen, tiivis yhteistyö ja mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan laaja-alaisesti. Harjoittelun aikana syntynyt kokemus siitä, miten hyvä ohjaus ja turvallinen ilmapiiri voivat tukea opiskelijaa, sai hänet arvostamaan hyvinvointialueen työnantajakuvaa entistä enemmän.

Margaret kertoi harjoittelun vaikuttaneen niin voimakkaasti, että hän näkee tulevaisuudessa mielellään itsensä työskentelemässä hyvinvointialueen kaltaisessa ympäristössä. Harjoittelusta saadut kokemukset ja opit vahvistivat näkemystä siitä, että julkinen sektori on paikka, jossa voi kasvaa ammattilaisena ja jossa oman työn vaikutukset näkyvät laajasti asiakkaiden arjessa.

Mitä harjoittelu Päijät-Hämeen hyvinvointialueella opetti?

Margaretin tarina osoittaa, että opiskelijaharjoittelu julkisella sektorilla tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää palvelujärjestelmän laajuutta ja sen toiminnan merkitystä. Harjoittelu tarjoaa opiskelijalle kokemuksia, joita on vaikea saada muualla – erityisesti silloin, kun kyse on psykososiaalisesta kuntoutuksesta ja sen monialaisesta verkostotyöstä.

Hyvinvointialueella opiskelija pääsee sisälle siihen, miten palvelujärjestelmä rakentuu, miten eri ammattilaisten roolit kietoutuvat yhteen ja miten laaja-alaisesti asiakastyö voi vaikuttaa ihmisten elämään. Margaretin kokemusten perusteella hyvinvointialueen harjoittelu on paitsi ammatillista oppimista myös kasvumatka, joka auttaa hahmottamaan omaa paikkaa sosiaalialan kokonaisuudessa.

Kasvua, rohkeutta ja oman suunnan löytämistä

Margaretin opiskelijatarina kiteytyy siihen, miten harjoittelu voi parhaimmillaan olla kasvun paikka, jossa oppiminen tapahtuu pienissä kohtaamisissa, ohjauksessa ja omien vahvuuksien tunnistamisessa. Hänen kokemuksensa osoittavat, että kun opiskelija kohdataan arvostavasti ja otetaan mukaan vahvasti ohjattuun mutta sallivaan työympäristöön, syntyy kokemus, joka kantaa pitkälle urapolulla.

Koko prosessi osoitti, miten arvokasta harjoittelu Päijät-Hämeen hyvinvointialueella voi olla opiskelijan ammatilliselle kasvulle.

Tehdasrakennus palaa, kyltissä Kuusakoski.

Heinolan Kuusakosken palo sammutettu ja palontutkinta aloitettu

Kuusakoski Oy:n tiloissa Heinolassa keskiviikkona syttynyt tulipalo on saatu sammutettua. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palontutkijat ovat paikalla ja suorittavat palontutkinnan. Palossa ei sattunut henkilövahinkoja.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai hälytyksen kierrätysyritys Kuusakoski Oy:lle Heinolaan keskiviikkona 1. huhtikuuta 2026 klo 14.07. Yrityksen henkilökunta oli huomannut palon elektroniikkajätehallissa ja pyrkinyt tekemään alkusammutuksen.

Tulipalo syttyi hallissa, jossa säilytetään käsittelemätöntä sähkö- ja elektroniikkajätettä. Pelastuslaitos sai rajattua palon yhteen halliin. Kuumuuden vuoksi hallia oli ensin jäähdytettävä ulkoa ennen kuin sitä päästiin sammuttamaan sisältä. Jätteen seassa olleet akut aiheuttivat myös räjähdyksiä.

– Tehtävä oli iso. Paloa oli sammuttamassa kaikkiaan 37 pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien pelastusyksikköä sekä vesihuolto, päivystävä päällikkö Vesa Läderberg Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kertoo.

Palo synnytti runsaasti haitallista savua. Palosta annettiin vaaratiedote keskiviikkona iltapäivällä Heinolan Myllyojan alueelle klo 14.51 voimakkaan savunmuodostuksen vuoksi ja ohjeistettiin sulkemaan ikkunat, ovet sekä ilmanvaihto. Vaaratiedote purettiin torstain vastaisena yönä klo 03.10.

– Tuulen suunta oli läheisen asutuksen kannalta suotuisa, sillä se kuljetti savua pois päin, Läderberg sanoo.

Tuuli kuitenkin hankaloitti pelastuslaitoksen hyökkäysreittien valintaa ja lisäsi pelastustehtävän vaativuutta.

Sammutustyöt jatkuivat läpi yön. Päijät-Hämeen pelastuslaitos sai sammutustyöt alueella päätökseen aamuyöllä neljän aikaan ja luovutti kiinteistön omistajalle. Jälkiraivausta alueella jatketaan vielä torstaina.

Sammutusvedet ohjattiin keräysaltaisiin, joista imuautot kuljettivat vesiä pois.

Palon aikana tehtaan tuotanto pysäytettiin ja viereisen tavarajunaradan liikenne katkaistiin.

Heinolan kaupungin kanssa tehtiin suunnitelmat alueen palveluiden poikkeusjärjestelyistä, jos palo olisi jatkunut aamuun. Nyt niille ei kuitenkaan ollut tarvetta.

Järvi näkyy mäntymetsän takaa.

Viranomaisten ohjeita droonihavaintojen varalle

Viranomaiset ja valtionjohto seuraavat ja ennakoivat turvallisuustilanteen muutoksia ja varmistavat, että yhteiskuntamme toimii kaikissa tilanteissa. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.

Hätäkeskuslaitoksen, Poliisihallituksen ja sisäministeriön tiedote 31.3.2026

Tämän tiedotteen tarkoitus on vastata tilanteen herättämiin kysymyksiin. Häiriötilanteessa olosi on varmempi ja turvallisempi, kun tiedät miten toimia.

Poikkeukselliset droonihavainnot tutkitaan aina

Poliisi ja muut viranomaiset viestivät aktiivisesti turvallisuustilanteen kehittymisestä ja muutoksista sekä häiriö- ja hätätilanteista. Poliisi selvittää sille ilmoitetut poikkeukselliset droonihavainnot.

Yleensä havainnot liittyvät droonien lennättämiseen kriittisen infrastruktuurin lähistöllä tai ilmailulta kielletyillä tai rajoitetulla alueella. Valtaosa ilmoitetuista havainnosta selittyy esimerkiksi drooniharrastuksella tai lentoliikenteellä.

Vaarasta varoitetaan vaaratiedotteella tai väestöhälyttimillä

Väestön varoittamisesta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset ja varoittaminen perustuu monikanavaisuuteen. Uhkaavasta vaarasta varoitetaan vaaratiedotteella ja/tai väestöhälyttimillä. Vaaratiedote julkaistaan radiossa ja 112 Suomi -mobiilisovelluksessa sekä tarvittaessa myös televisiossa. Lisäksi vaaratiedote tulee näkyviin Teksti-TV:n sivulle 112.

Uhkaavasta vaarasta voidaan varoittaa myös väestöhälyttimillä. Yleinen vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva ääni tai kuuluttamalla annettu varoitus. Yleisen vaaramerkin soidessa suojaudutaan sisälle.

Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.

Sisäministeriössä on käynnistynyt hanke, jossa Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellukseen kehitetään uutta ominaisuutta, joka varoittaisi ilmasta uhkaavasta vaarasta.

Näin suojaudut sisälle

Siirry sisätiloihin, jos saat vaaratiedotteen mahdollisesti vaarallisesta droonista tai näet tai kuulet droonin, jonka toiminta on poikkeavaa tai huolta herättävää (esim. lentää kielletyllä alueella tai hyvin matalalla). Sisätiloissa on hyvä oleskella rakennuksen keskiosissa ja pysytellä kaukana ikkunoista.

Jos et pääse sisätiloihin, etsi mahdollisimman suojainen paikka.

Ilmoita havainnosta tarvittaessa hätänumeroon

Saat viranomaisten välittämät vaaratiedotteet suoraan puhelimeesi 112 Suomi -sovelluksen avulla sijaintisi perusteella. Varmista, että olet antanut sovellukselle luvan seurata sijaintiasi ja lähettää ilmoituksia, jotta saat kaikki ominaisuudet käyttöösi. Asenna 112 Suomi -sovellus puhelimeesi sovelluskaupasta (App Gallery, Google Play, App Store).

Soita hätänumeroon 112, jos

  • teet havainnon droonista alueilla, joilla lennättäminen on kielletty
  • drooni lentää tärkeän kohteen lähellä, kuten: voimalaitos, lentokenttä, satama, vedenpuhdistamo, suuri tietoliikenne- tai viranomaisrakennus
  • löydät maahan pudonneen droonin.

Vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan. Turvallisuustilanteeseen liittyviä tiedustelusoittoja ei tule tehdä hätänumeroon 112.

Toimi näin, jos löydät pudonneen droonin tai näet lentävän droonin

Jos löydät maasta epäilyttävän droonin tai sen osia, siirry turvallisen välimatkan päähän ja soita hätänumeroon 112. Vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan. Älä päästä muita löydetyn esineen lähelle. Älä jaa sijaintiasi tai kuvaa droonista sosiaalisessa mediassa.

Jos teet havainnon droonista kriittisen infrastruktuurin läheisyydessä tai lentokieltoalueella, arvioi tilanne ja noudata varovaisuutta. Soita tarvittaessa hätänumeroon 112 ja ilmoita havainnostasi. Vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan. Varmista oma turvallisuutesi ja siirry tarvittaessa lähimpään sisätilaan pois ovien ja ikkunoiden läheltä. Seuraa viranomaisten viestintää.

Tiedot ja taidot ovat tärkeä osa varautumista. Olosi on varmempi ja turvallisempi, kun tiedät miten toimia eri tilanteissa.

Tutustu tarkempiin ohjeisiin | pelastustoimi.fi

Kuivia risuja maassa.

Puutarhajätteen poltto on kielletty suuressa osassa Päijät-Hämettä

Puutarhajätteen poltto aiheuttaa vuosittain useita kymmeniä maastopaloja Päijät-Hämeessä, Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta kerrotaan. Taitamaton tulenkäsittelijä aiheuttaa usein toimillaan palovaaran myös pihapiirinsä rakennuksille sekä naapurin omaisuudelle.

Kodin tai mökin risuja ja oksia hävitettäessä on huomioitava Päijät-Hämeen kunnissa voimassa olevat jätehuolto- ja ympäristömääräykset. Suuressa osassa Päijät-Hämettä puutarhajätteen hävittäminen polttamalla on kokonaan kielletty.

Tulen käytössä kannattaa muutenkin olla tarkkana. Maasto on keväällä pitkään kuivaa ja Ilmatieteen laitoksen varoitukset on syytä tarkistaa joka kerta ennen avotulen sytyttämistä. Maastopalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty.

–  Kuivaa voi olla paikallisestikin, vaikka varoituksia ei olisi voimassa. Myös tuulta kannattaa tarkkailla ja harkita, onko tulen sytyttämiseen hyvä hetki, riskienhallintapäällikkö Marjo Oksanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta sanoo.

–  Ensimmäisiä maastopaloja on jo Päijät-Hämeessä tänä keväänä sammuteltu, hän lisää.

Puutarhajätteen hävittäminen polttamalla on kielletty Lahden seudun jätelautakunnan alueella (Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila ja Padasjoki), Hartolan kunnan asemakaava-alueella, Iitin asemakaava-alueella sekä Sysmän kunnan taajama-alueella.

Päijät-Hämeen kuntien jätehuoltoviranomaisten ohjeistukset

Muista turvallisuus avotulta käsiteltäessä

  • Ilmatieteen laitoksen antaman maastopalovaroituksen aikana tai jos tulipalon vaara on muutoin ilmeinen, on avotulen tekeminen ehdottomasti kielletty. Tuli leviää polttopaikan läheisyydessä olevaan ruohikkoon ja rakennuksiin yhtä helposti kuin metsäänkin. Varoitukset voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.
  • Avotulen tekemiselle on aina oltava maanomistajan lupa.
  • Huomioi tuulen vaikutus: voimakas tuuli saattaa levittää tulta hyvinkin nopeasti.
  • Varaa paikalle riittävästi sammutusvälineitä, kuten esimerkiksi paineistettu vesiletku ja sammutin sekä raivauskalustoa, kuten esimerkiksi harava ja lapio.
  • Varaa paikalle puhelin, jolla voit tarvittaessa tehdä hätäilmoituksen.
    Älä jätä tulta vartioimatta. Muista polton jälkeen aina jälkivartiointi.
  • Tulen sytyttäjä on aina vastuussa palo- tai savuvahingoista sekä ennen kaikkea myös huolellisesta sammuttamisesta.
  • Polton on oltava niin vähäistä, ettei sen seurauksena tule aiheettomia hätäpuheluita.
  • Pelastuslain mukaan avotulta on kaikki tulenkäyttö, josta tuli voi päästä irti joko maapohjan tai kipinöinnin vuoksi.
  • Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu ainoastaan rakennusten tulisijoissa sekä erityistä varovaisuutta noudattaen maapohjasta eristetyissä grilleissä, joista tuli ei pääse leviämään myöskään kipinöinnin vuoksi ja hormillisissa, katetuissa tulentekopaikoissa.

Kulotuksesta tai vastaavasta tulen teosta ilmoittaminen pelastuslaitokselle

Kulotuksesta ja suurista merkittävästi savua tuottavista avotulista on aina tehtävä ilmoitus alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoituksen voi tehdä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen verkkosivujen sähköisen lomakkeen kautta. Muusta avotulesta ei ilmoitusta tarvitse tehdä.

Asiantuntija työskentelee kahden näytön ääressä toimistossa.

Uusi tekoälyn käyttöön keskittyvä verkosto vahvistaa hyvinvointialueiden digitalisaatioyhteistyötä

Päijät-Hämeen hyvinvointialue kutsui maaliskuussa 2026 ensimmäistä kertaa koolle hyvinvointialueita uuteen verkostoon, jossa pohditaan Copilotin ja laajemminkin tekoälyn käyttöä hyvinvointialueilla. Copilot on Microsoftin kehittämä tekoälypalvelu, joka tukee työntekijöitä esimerkiksi kirjoittamisessa ja tiedon jäsentämisessä.

Uuden verkoston tavoitteena on tarjota foorumi, jossa hyvinvointialueiden asiantuntijat voivat jakaa tietoa ja kokemuksia. Ensimmäiseen kokoontumiseen osallistui asiantuntijoita yli 15 hyvinvointialueelta keskustelemaan siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa turvallisesti, vaikuttavasti ja johdonmukaisesti. 

– Verkosto tarjoaa meille mahdollisuuden oppia toisiltamme ja edistää tekoälyn hyödyntämistä yhdessä, kertoo ICT-asiantuntija Mari Katajisto Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tukiälytiimistä.

Koko toimintakulttuuri muuttuu

Verkostotapaamisessa kuultiin esimerkkejä eri alueilla tehdyistä kokeiluista sekä pohdittiin, millaisia mahdollisuuksia tekoälyratkaisut tuovat asiakastyöhön ja hallinnollisiin prosesseihin. Keskusteluissa nousi esiin, että tekoälyn käyttöönotto ei ole pelkästään tekninen hanke, vaan ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos.

Moni painotti suunnitelmallisen muutosjohtamisen merkitystä.

– On tärkeää varmistaa johdon tuki ja ottaa esimerkiksi henkilöstöpalvelut ja viestintä mukaan jo alusta alkaen, jotta uudet työkalut saadaan aidosti osaksi arkea, Katajisto pohti.

Useampi alue oli myös nimennyt omia tekoälylähettiläitä tai superkäyttäjiä eli innokkaita edelläkävijöitä, jotka sparraavat kollegoitaan ja madaltavat kynnystä kokeilla uusia ratkaisuja.

Epävarmuus ei ole este

Verkoston kokoontumisessa korostui datan laadun ja selkeiden pelisääntöjen merkitys. Jotta tekoälyyn perustuvista työkaluista saadaan täysi hyöty, organisaatiossa täytyy määritellä tarkasti, mihin tietoihin järjestelmien tulee päästä ja miten käyttöoikeudet määritellään eri rooleille.

Keskusteluissa käsiteltiin myös ilmiötä, jota HUSin viestintäasiantuntija Vilhelmiina Wahlman kutsui “tekoälyhäpeäksi”.

– Moni kokee epävarmuutta uudesta teknologiasta, mutta tunteen voi kääntää oppimisen kautta vahvuudeksi ja uudeksi asiantuntijuudeksi, Wahlman kuvasi.

Teknologiaan liittyvät pelot ja epäröinti eivät ole este, vaan lähtökohta muutokselle. Kun henkilöstö saa tukea, käytännön esimerkkejä ja mahdollisuuden oppia yhdessä, epävarmuus muuttuu vähitellen luottamukseksi tekoälyn käyttöön.

Yhteistyö jatkuu

Verkoston jäsenet näkivät yhteistyön selkeänä voimavarana: kun kokemuksia ja oppeja jaetaan avoimesti, vältetään päällekkäistä työtä ja kehitystä voidaan suunnitella ja ohjata yhdessä. Tapaamisen myötä päätettiin jatkaa verkoston kokoontumisia säännöllisesti siten, että järjestämisvastuu on kiertävä.

Tekoälyn hyödyntämiseen keskittyvän verkoston perustaminen edistää hyvinvointialueiden digitalisaatioyhteistyötä. Se luo perustan yhteiselle oppimiselle ja vaikuttaville valinnoille, joita kehitetään vastuullisesti ja yhteistyössä.

Ikääntyneiden palveluja kehitettiin kokonaisvaltaisesti

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on vahvistanut ikääntyneiden palveluita, henkilöstön saatavuutta ja ikääntyneiden arjen tukea vastatakseen palvelun tarpeeseen sekä henkilöstö- ja rahoituspaineisiin. Työtä on ohjannut järjestämissuunnitelma, jonka tavoitteena on ollut turvata arvokas, omaehtoinen ja kestävästi toteutuva ikääntyminen kaikissa alueen kunnissa.

Päijät-Hämeessä yli 75‑vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan lähes 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja vain noin viidennes heistä tarvitsee raskaita palveluja. Hyvinvointialue pyrkii vastaamaan tilanteeseen kokoamalla aiemman kehittämistyön yhteen ja luomalla järjestelmällisen, ennakoivan ja kustannustehokkaan kehittämissuunnan myös tuleville vuosille.

Huomio ennaltaehkäiseviin toimiin ja asumisen ratkaisuihin 

Hyvinvointialue kehitti ikääntyneiden palveluja vuosina 2023–2025 viiden kehityskärjen kokonaisuutena, jotka painottuivat seuraaviin osa-alueisiin: 

Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden vahvistaminen  
Kolmivuotisen järjestämissuunnitelman aikana hyvinvointialue lisäsi henkilöstön saatavuutta ja työpaikan vetovoimaa monikanavaisella rekrytoinnilla, tiiviillä oppilaitosyhteistyöllä, urapolkujen kehittämisellä ja uudistetulla työnsuunnittelulla. Näillä toimilla hyvinvointialue vahvisti työyhteisöjen toimivuutta ja vastasi kasvavaan osaajatarpeeseen. 

Ennaltaehkäisevien toimien sekä omaehtoisen tuen parantaminen  
Ikääntyvien hyvinvointia edistävät toimintatavat vahvistuivat, kun alue tiivisti verkostoja, lisäsi varhaisen ohjauksen kohtaamisia ja otti käyttöön sähköisen seniorineuvolan, joka kokoaa palvelut ja tiedon yhteen. Hyvinvointialue koosti samalla hyvinvointia edistävän työn näkyväksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. 

Asiakasohjauksen ja kotona asumisen palvelujen uudistaminen 
Hyvinvointialue lisäsi asiakasohjauksen tunnettuutta, kehitti palveluoppaita ja digikanavia sekä otti käyttöön kotona asumista tukevia teknologiaratkaisuja entistä järjestelmällisemmin. Lisäksi alue vakiinnutti tilapäisen tehostetun kotihoidon osaksi palvelukokonaisuutta vastatakseen asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. 

Asumisratkaisujen kehittäminen 
Asumisen kehittämistä edistettiin päivittämällä tulevaisuuden palvelutarpeisiin vastaavat suunnitelmat ja vahvistamalla yhteisöllisen sekä sosiaalisen asumisen rakenteita. Hyvinvointialue teki myös pitkäjänteisiä investointipäätöksiä ympärivuorokautisen palveluasumisen kehittämiseksi, kuten uusien yksiköiden käyttöönoton ja korvaavien kohteiden rakentamisen käynnistämisen. 

Toimialojen välisen yhteistyön vahvistaminen 
Lisäksi hyvinvointialue yhtenäisti palliatiivisen hoidon, kotiin vietävien palvelujen sekä ikääntyneiden mielenterveys-, päihde- ja muistisairauksien hoitoprosesseja. Yhteiset käytännöt paransivat palveluketjujen sujuvuutta ja tukivat oikea-aikaisen hoidon toteutumista yli toimialarajojen. 

Palveluiden saatavuus ja laatu paranivat tiukasta taloustilanteesta huolimatta

Päijät‑Hämeen hyvinvointialueen vuoden 2025 tilinpäätös, henkilöstökertomus ja omavalvonnan vuosikatsaus ovat valmistuneet. Palveluiden saatavuus, laatu ja turvallisuus vahvistuivat, samalla taloudellinen tulos muodostui lievästi alijäämäiseksi. Asiakkaat pääsivät palveluihin aiempaa nopeammin, henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät ja asiakastyytyväisyys pysyi korkeana.

Taloustilanteesta huolimatta palveluja kehitettiin pitkäjänteisesti

Tilikauden alijäämä oli 8,9 miljoonaa euroa ja taseeseen kertynyttä alijäämää on nyt 90,2 miljoonaa euroa. Hyvinvointialue hakee lisäaikaa alijäämän kattamiseen, kun sen mahdollistava lainsäädännön muutos hyväksytään. Toimintakulut olivat yhteensä 1,1 miljardia euroa ja valtion rahoitusta saatiin 955 miljoonaa euroa. Palveluiden kehittäminen jatkui suunnitelmallisesti, vaikka taloudellinen tilanne oli tiukka. Investoinnit kohdistuivat erityisesti toimitiloihin, suurimpana keskussairaalan rakennusvaihe 8 eteneminen. Eri toimialat keskittyivät sujuvampien palvelupolkujen kehittämiseen. 

Henkilöstön työkyky vahvistui ja saatavuus parani 

Vuonna 2025 hyvinvointialueella työskenteli 8 279 ammattilaista. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät 874 päivällä edellisvuoteen verrattuna, ja poissaolojen määrä per henkilötyövuosi laski edellisvuodesta. Henkilöstön saatavuus parani merkittävästi, ja vuokratyövoiman käyttöä pystyttiin vähentämään 2,7 miljoonalla eurolla. Laajat valmennukset vahvistivat esihenkilötyötä ja työkykyjohtamista, myös työyhteisöjen toimivuus sekä pitovoima kehittyivät myönteisesti. 

Palvelujen saatavuus, turvallisuus ja asiakaskokemus paranivat 

Palveluihin pääsyn lakisääteiset määräajat toteutuivat pääosin hyvin, ja erityisesti lapsiperheiden palvelutarpeen arviointien valmistuminen nopeutui selvästi. Palveluiden laatua ja turvallisuutta seurattiin aktiivisesti. Henkilöstön tekemät vaaratapahtumailmoitukset johtivat jatkotoimiin tavoiteaikojen puitteissa. 

Palveluiden asiakastyytyväisyys oli erityisen korkealla tasolla. Hyvinvointialueen NPS-suositteluindeksi oli koko vuoden osalta 80, mikä kertoo positiivisesta asiakaskokemuksesta. 

Yhteistyö tiivistyi ja palvelustrategian tavoitteet saavutettiin 

Palvelustrategian toteutuminen eteni hyvin ja suurin osa tavoitteista saavutettiin. Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpano eteni suunnitelmallisesti. Henkilöstö, asiakkaat ja sidosryhmät osallistuivat tiiviisti toiminnan kehittämiseen, mikä vahvisti palvelujen vaikuttavuutta ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. 

Kaisa Esselström ja Nestori Hellgren kokevat tärkeäksi mahdollisuuden edistää ympäristöajattelua työyhteisöissään

Työntekijöiden muodostama verkosto edistää kestävän kehityksen mukaista palvelujen tuotantoa ja ympäristötietoisuutta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Näitä ympäristökumppaneiksi kutsuttuja sanansaattajia on koulutettu muutaman vuoden aikana jo kymmeniä. Kaisa Esselström ja Nestori Hellgren avaavat omasta näkökulmastaan, miten he kokevat työnantajan sitoutumisen omia arvojaan vastaavan asian edistämiseen.

Kaisa Esselström työpöydän äärellä toimistossa.

Apulaisosastonhoitajana työskentelevälle Kaisa Esselströmille kiinnostus ympäristöasioihin jäi kytemään Kuopion yliopiston ympäristötieteiden pääaineopinnoista. Paloa ei ole sammuttanut työ röntgenhoitajana.

– Mielestäni meillä kaikilla on vastuu elinympäristöstämme ja myös sen hyvinvoinnista. Yksilönä kukaan ei voi ratkaista ongelmia, mutta pienetkin teot vievät asioita eteenpäin.  

Ympäristökumppanikoulutuksia hyvinvointialue järjestää halukkaille useamman kerran vuodessa.

Esselström on melko tuore ympäristökumppani: hän kävi koulutuksen helmi-maaliskuun vaihteessa.

– Aloite koulutukseen osallistumisesta oli omani. Esihenkilöni tuki ja kannusti osallistumista, sillä hän tiesi minun olevan aiheesta kiinnostunut. Olen saanut melko vapaat kädet toteutukseen. Saan tarvittaessa esihenkilöltäni tukea ja myös ideanikkarointia.

– Koulutus oli mielestäni sopivan tiivis paketti. Sen pohjalta voi itsekin lähteä hankkimaan tietoa sillä laajuudella, kun aikaa ja intoa on. Koulutusaineisto jo itsestään sisälsi hyvin paljon lisämateriaalia. 

Esselström kiittelee ja suosittelee myös kaikille työntekijöille tarkoitettua hyvinvointialueen sisäistä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden koulutuskokonaisuutta.

Työnantaja näyttää suunnan, vastuu on yhteinen

Esselströmin mielestä on tarpeen, että hyvinvointialueella on tavoitteellinen, useamman vuoden mittainen vastuullisuus ja kestävyys -ohjelma, jota ympäristökumppanit voivat edistää.

– Organisaatiotasolla on hyvä miettiä ympäristöasioita ja ottaa ne mukaan kaikkeen toimintaan. Kun työnantaja toimii suunnannäyttäjänä, ei vastuu jää pelkästään työntekijöille.

Esselström kertoo, että jätteiden lajittelun tehostaminen käynnistyi hänen työyhteisössään jo hieman etupainotteisesti ennen hänen käymäänsä koulutusta. Hän on kuitenkin jo ehtinyt edistää sitä lisää.

– Tällä vuodelle tavoitteena on myös tiedon lisääminen omassa työyhteisössä esimerkiksi hyvinvointialueen Vastuullisuus ja kestävyys -ohjelmasta. Omissakin toimintatavoissa on aina parannettavaa. Toivon voivani herättää keskustelua ympäristöasioihin liittyen ja että voin näyttää esimerkkiä muille. 

Esselström toivoo, että kun uusia tiloja rakennetaan ja vanhoja remontoidaan Päijät-Hämeen keskussairaalalla, asianmukaiset jätteiden lajitteluastiat ja riittävät tilat huomioidaan.

Työyhteisönsä Esselström arvelee suhtautuvan uuteen rooliinsa hyvin, vaikka joskus hän saattaakin omien sanojensa mukaan olla ”napakka jätepoliisi”.

– Olemme saaneet jo hyviä keskusteluja aikaiseksi ja muutkin ovat lähteneet innolla mukaan edistämään ympäristöasioita.

Nestori Hellgren taustanaan seinä, johon on tapetoitu vanhoja kuvataidenäyttelyiden julisteita sekä asiakkaille järjestettyjen teemajuhlien julisteita. Kopioidut väritulosteet eivät päädy roskikseen, vaan seinälle kertomaan asiakkaille toiminnasta.

Ohjaajana työskentelevä Nestori Hellgren on ympäristökumppanina jo kokenut konkari. Takana on kaksi vuotta ympäristön ja kestävän kehityksen puolesta toimimista Kiveriön toimintakeskuksessa.

– Esihenkilöni ovat tukeneet vahvasti osallisuutta ympäristöasioihin ja toimintaani ympäristökumppanina. Koen, että kumppanina toimiminen on lisätyöllistänyt arkeani aika vähän. Samojen teemojen ja kierrätyksen tehostamisen parissa olisimme työskennelleet työyhteisössäni ilman virallista titteliäkin. Ympäristökumppanuus on kuitenkin tuonut ulottuville uusinta tietoa ja yhteisön, jolta on voinut saada ideoita muista organisaatiomme hyviksi koetuista toimintamalleista esimerkiksi kierrättämisessä.

Vastuullisuus ja kestävyys -ohjelma luo turvaa

Millaisen painoarvon Hellgren antaa hyvinvointialueen vastuullisuutta ja kestävyyttä edistävälle ohjelmalle?

– Olemme iso toimija Päijät-Hämeessä. Toimintamme on tärkeää, mutta samalla olemme myös iso saastuttaja, jos lasketaan hiilijalanjälkiä. Ohjelmalla vastataan meitä uhkaaviin tulevaisuuden haasteisiin. Ajattelen, että tämänkaltaiset ohjelmat luovat turvaa esimerkiksi nuorten ilmastoahdistuksen hallintaan tai luontoarvojen vaalimiseen osana meidän palvelukokonaisuuksiamme. Puheet ja tavoitteet tehdään todeksi konkreettisilla teoilla.

Kiveriön toimintakeskuksessa on kiinnitetty erityisesti huomiota kierrättämisen tehostamiseen ja sen monipuolistamiseen. Yhteistyössä hyvinvointialueen kestävän kehityksen tiimin kanssa Hellgren on ollut luomassa vammaispalveluille yhteiset kuvalliset kierrätysohjeet.

– Osalle asiakkaistamme kuvallinen viestintä on tärkein kommunikoinnin muoto. Tarvitsimme ohjeisiimme havainnekuvat arkemme kannalta tärkeistä roskaesineistä. Asiakkaan on nyt paljon helpompi toimia itsenäisesti, kun hän tietää, mihin roskikseen laittaa esimerkiksi sinisen ruokalappunsa. Samalla opimme kierrättämään eri roskalajit oikeisiin astioihin.

Ympäristöä vaalimalla voi säästyä myös rahaa

– Kun sekajätteestä saadaan sinne kuulumattomat jätelajit pois, voimme säästää myös merkittävästi rahaa. Tämä on ollut työyhteisössämme koko henkilökuntaa motivoiva tekijä, Hellgren kertoo.

– Tällä hetkellä haastamme toimintamallejamme muovihanskojen käytön vähentämiseksi. Hyvällä käsipuhtaudella ja käsidesin käytöllä voimme olla vaikuttamassa ennaltaehkäisevästi jätemäärän syntyyn. Kaikissa arjen toiminnoissa tai hoivatyön suoritteissa vastaava ei ole mahdollista. Ajattelemme, että ajatuksellisella muutoksella voimme haastaa monia arjen totuttuja toimintamalleja ja vähentää suurestikin toimipisteemme jätemäärää.

Loppuvuodesta suunnitelmissa siintää asiakkaiden toivoma kierrätykseen keskittyvä teemaviikko.

– Päivätyössäni toimin Studio Viis -kollektiivin taiteilijaohjaajana. Meillä käy studiolla asiakkaina erityistukea tarvitsevia ammattikuvataiteilijoita. Tulevaisuudessa voisimme kenties tehdä Päijät-Hämeen keskussairaalaan asiakkaiden kanssa isomman veistoksen luonnon merkityksestä ihmisille, Hellgren kuvailee.

Haaveissa olisi toteuttaa osin tai kokonaan kierrätysmateriaaleista koostuva teos, joka olisi tehty oikeasti palveluista peräisin olevista uudelleenkäytettävistä ”jäte-esineistä” tai puhtaista hukkamateriaaleista. Taide voisi olla näin näkyvänä tekijänä arvojen ja teemojen esiin nostajana.

– Taidetta keskussairaalalla on jo nyt esillä. Miksi se ei voisi olla myös meidän palveluissamme tehtyä, Hellgren heittää.

Tulevaisuudessa ympäristötyön rooli vain kasvaa myös hyvinvointialueella

Hellgren kokee olevansa linkki hyvinvointialueen kestävän kehityksen tiimin ja ympäristökumppanitoiminnan välillä.

– Kiveriön toimintakeskuksessa kunkin vuoden tavoitteet ympäristökumppanitoiminnalle luodaan laajasti koko henkilökunnan kanssa suunnitellen. Meillä eri tilojen kierrättämiseen ja asioiden hallintaan liittyvät vastuut on laajasti jalkautettu koko henkilökunnalle. Näin koko tiimi on yhteisen tavoitteen takana. Hyvänä esimerkkinä tästä on tänä vuonna käynnistynyt kokeilu puhtaan käsipaperin saamisesta wc-tiloistamme biojätteen keräykseen. Samalla pienennämme taas sitä sekajätteen määrä, joka on kaikista kallein jätemuoto.

Hellgren pitää selkeästi ympäristön ja kestävän kehityksen teemoja erityisarvossa.

– Ajattelen, että enenevässä määrin rakentamisen ja erityisesti viherrakentamisen teemat korostuvat tulevien vuosien ympäristöteemoissa. Luontokokemukset osana palveluverkostoamme, samoin eri toimipaikkoja lähiympäristöjen merkitys kasvavat varmasti. Uskon, että nurmikoiden sijasta voisimme tarjota esimerkiksi kukkaniittyinä pölyttäjille avuksi ne vähäiset viheralueet, joita hyvinvointialue hallinnoi tai joihin voimme vaikuttaa vuokrakiinteistöillä.

– Lisäksi puiden merkitys kiinteistöjen varjostajina kasvaa varmasti tulevaisuudessa. Uusien puiden ja pensaiden istuttamisen aika on aivan lähitulevaisuudessa, jotta kasvit pääsevät aloittamaan kasvunsa ja niistä saatava hyöty ehtii konkretisoitua.

– Ajattelen, että arjen mikrotoimilla ympäristöteemojen ja kierrättämisen suhteen jokainen hyvinvointialueen toimipaikka voi tulla mukaan kestävän kehityksen toimintaan. Ympäristötoimintaa ja hyvinvointialueen tavoitteita kestävän kehityksen osalta säätelevät erilaiset säädökset ja lait. Ympäristöteemat tulevat varmasti näkymään ja lisääntymään tulevina vuosina jokaisen työntekijän arjessa, jotta saavutamme Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteiset tavoitteet.

Riittämättömyys on nepsy-piirteisen lapsen vanhemmalle tuttua – keväällä alkavat ryhmät tarjoavat tukea 

Nastolalainen kahden lapsen äiti Jenni Rosti kokee olevansa onnekas päästessään tänä keväänä mukaan ryhmään, joka on tarkoitettu vanhemmille, joiden lapsilla on neurokehityksellisiä piirteitä. Neurokehitykselliset piirteet voivat olla esimerkiksi levottomuutta, keskittymisvaikeuksia tai joustamattomuutta. Ryhmään osallistuvien vanhempien lapsilla ei ole diagnoosia. 

Rostin perheen arjessa nepsy-piirteisten lasten tarpeet vievät paljon voimia, ja hän heräsikin tutkimaan aihetta tarkemmin, kun päiväkodissa otettiin puheeksi toisen lapsen haasteet. Siitä alkoi polku, joka johti muun muassa Rostin omaan ADHD-diagnoosiin. 

Ryhmän ensimmäinen kokoontumiskerta jäi Rostille mieleen myönteisenä kokemuksena. Ryhmässä on sekä äitejä että isiä, ja hän kokee ilmapiirin turvalliseksi. Keskustelua ohjaavat ammattilaiset, mutta vanhempien omille kokemuksille jää myös hyvin tilaa. Erityisesti ryhmässä käytävät keskustelut ja vertaistuen Rosti kokeekin itselleen tärkeimpänä antina. 

Tykkäsin siitä, että ryhmässä oli selkeä rakenne, mutta keskustelu sai kulkea vapaasti. Kun joku kertoi arjestaan ja muut nyökkäilivät, tuli olo, etten ole yksin näiden asioiden kanssa. Ensi kerralla lähetän ehkä puolisoni mukaan ryhmään.

Ryhmässä puhutaan esimerkiksi rutiineista ja vanhemman jaksamisesta. Tähän liittyvät myös tilanteet, joissa lapsen käytös herättää huomiota julkisilla paikoilla. Moni vanhempi kertoo kokevansa syyllisyyttä ja huolta siitä, mitä muut ajattelevat. 

– Muiden ihmisten reaktiot ja tuomitsevuus voi olla joskus tosi pelottavaa. Itselleni oli aiemmin vaikeaa mennä lapsen kanssa julkisille paikoille, koska pelko ja häpeä siitä, ettei oma lapsi niin sanotusti osaisi käyttäytyä, oli liian suuri. 

– Ryhmässä painotettiin sitä, ettei kyse ole huonosta vanhemmuudesta. Moni asia liittyy lapsen tapaan kuormittua ja reagoida. 

Rosti kokee, että ryhmä ei tarjoa vain tietoa, vaan se on myös paikka, jossa vanhemman ei tarvitse selittää tai puolustella arkeaan. 

– Ryhmä tuntuu myös vanhemman uupumista ennaltaehkäisevältä tuelta. On iso juttu, että joku näkee myös tässä tilanteessa olevan vanhemman. 

Päijät-Hämeen hyvinvointialue kehittää neurokirjon lasten ja nuorten palveluja osana Kelan rahoittamaa valtakunnallista Kirjo-projektia. Keväällä Lahdessa ja Asikkalassa järjestetään kaksi uutta nepsy-piirteisten lasten vanhempien ryhmää. 

Asikkalassa ryhmä kokoontuu 
Perhekeskus Ilossa 23.4.-11.6. klo 17-19 
(ti 23.4.,ti 28.4.,to 7.5.,to 21.5., ti 26.5. ja to 11.6.) 

Lahdessa ryhmä kokoontuu 
MLL:n toimistossa osoitteessa Vuorikatu 6  
keskiviikkoisin 22.4.-10.6. klo 17-19 
(22.4., 29.4., 6.5., 20.5., 27.5. ja 10.6.) 

 Lisätietoja ja ilmoittautumiset: 

Sari Tirronen puh. 044 7802 224 
Ilmoittautumiset viimeistään 13.4.

Artikkelin kuva: Neea Leinonen

Lahden pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishanke sai jatkorahoituksen

Ympäristöministeriö on myöntänyt Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteiselle pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeelle jatkorahoituksen. Myönteinen valtionavustuspäätös mahdollistaa hankkeen toisen vaiheen toteuttamisen ja kehittämistyön jatkamisen Lahdessa vuoden 2027 loppuun.

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä asunnottomuutta, kehittää asumisen tuen palveluja sekä vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on, ettei pitkäaikaisasunnottomuus Lahdessa kasva hankekauden aikana ja että sen määrää voidaan vähentää.

Hanke muun muassa:

  • kehittää ja kuvaa asunnottomien palvelujärjestelmän ja -polut asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmasta
  • pilotoi matalan kynnyksen ja nopean reagoinnin mahdollistavaa moniammatillista liikkuvaa tukea
  • kehittää ratkaisuja vankilasta vapautuvien asumisen turvaamiseen
  • kehittää naiserityisyyden huomioimista asunnottomuustyössä
  • mallintaa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyön asunnottomuustyön kentällä
  • järjestää ja fasilitoi koulutusta ammattilaisille ja asukkaille
  • yhtenäistää verkostoyhteistyötä ja verkostoja.

Kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Lahden kaupungin, hyvinvointialueen, järjestöjen, vuokranantajien sekä muiden asunnottomuustyötä tekevien toimijoiden kanssa.

Hankkeella merkittävät tavoitteet asunnottomuuden vähentämiseksi

Hankkeen tavoitteena on estää pitkäaikaisasunnottomuuden kasvu, saavuttaa noin 10 prosentin vähennys sekä juurruttaa kaupungin ja hyvinvointialueen pysyvät toimintamallit asunnottomuuden poistamiseksi. Samalla tavoitteena on ottaa käyttöön tehokkaimmat toimenpiteet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Hankkeen toinen vaihe mahdollistaa jo käynnistettyjen toimintamallien vahvistamisen ja juurruttamisen.

– Ensimmäisen vaiheen aikana olemme tiivistäneet yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja saaneet kokemusta uusien toimintamallien käyttöönotosta. Toisella rahoituskaudella tavoitteena on vakiinnuttaa toimiviksi todetut käytännöt, vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä ja varmistaa, että apu tavoittaa pitkäaikaisasunnottomat sekä asunnottomuuden riskissä olevat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, toteaa projektipäällikkö Inga Koivulinna.

Hankkeelle myönnetyn valtionavustuksen määrä on 300 000 euroa. Lisäksi hankkeessa on 25 prosentin omarahoitusosuus eli yhteensä toisen kauden hankkeen rahoitus on 375 000 euroa.