Perheen suunnittelu

Vanhemmuus tuo elämään iloa ja merkitystä, mutta myös vastuuta ja muutoksia arkeen. Se voi vaikuttaa talouteen, uneen ja omiin tavoitteisiin. Vanhemmuuteen kasvetaan vähitellen, ja se tarjoaa mahdollisuuden myös omaan kasvuun. Jokaisella on mahdollisuus oppia vanhemmuuden taitoja, lähtökohdista riippumatta. Huoltajan tehtäviä on määritelty laissa ja ne ohjaavat täten myös vanhempana toimimista.

Perheen perustaminen on iso päätös, joka vaatii pohdintaa omista arvoista ja elämäntilanteesta. Lapsitoive tai vapaaehtoinen lapsettomuus on henkilökohtainen valinta, jota kannattaa pohtia. Parisuhteessa päätös tehdään yhdessä.

Lapsettomuus

Lapsettomuuden tutkimukset aloitetaan yleensä vuoden kestäneen raskausyrityksen jälkeen. Tutkimukset kannattaa kuitenkin aloittaa aikaisemmin, jos tiedossa on raskauden alkamista vaikeuttava tilanne. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella perustutkimukset aloitetaan oman alueen sote-keskuksessa. Sote-keskuksen lääkäri tekee perustutkimusten jälkeen lähetteen Päijät-Hämeen keskussairaalan Lapsettomuus poliklinikalle, mikäli lähetekriteerit täyttyvät.

Vanhemmuus voi toteutua monella tavalla. Lapsen saaminen onnistuu spontaanin raskauden kautta, mutta joskus tarvitaan esimerkiksi hedelmöityshoitoja omilla tai lahjasoluilla. Hoitojen syyt voivat olla lääketieteellisiä tai sosiaalisia. Suomessa hedelmöityshoitoja tarjoavat julkinen terveydenhuolto ja yksityiset klinikat, ja niitä säätelee hedelmöityshoitolaki. Hoitoja ovat esimerkiksi hormonihoidot, inseminaatio ja koeputkihedelmöitys (IVF)

Kun raskaustesti on positiivinen

Kun raskaustesti on positiivinen, varaa aika äitiysneuvolaan. Voit olla yhteydessä neuvolaan myös silloin, jos et ole vielä varma raskauden jatkamisesta. Tietoa raskauden keskeytyksestä löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta.
Ensimmäinen käynti ajoittuu raskausviikoille 8–10, mutta ajan voi varata heti positiivisen testin jälkeen. Ensikäynnillä terveydenhoitaja kartoittaa terveydentilan, aiemmat raskaudet ja elintavat.

Huomioithan, että löydät tarkempaa tietoa raskausajasta raskausajan digipolulta, johon neuvolan ammattilainen lisää sinut asiakkuuden alkaessa.

Elämäntavat ja mieli raskausaikana

Raskausaikana terveelliset elämäntavat tukevat sekä omaa, että vauvan hyvinvointia. Syö monipuolisesti, liiku säännöllisesti, vältä päihteitä ja huolehdi suun terveydestä. Pysähdy miettimään omia elintapojasi, sillä ne vaikuttavat suoraan vauvan terveyteen. Myös kumppanin ja lähipiirin valinnat tukevat koko perheen hyvinvointia.

Raskausajan ravitsemukseen ja liikuntaan ohjataan neuvolassa jo alkuraskaudessa, löydät lisätietoa myös raskausajan digipolulta, mikäli neuvolan terveydenhoitaja on lisännyt sinut polulle.

Raskausaikana ruokavalio perustuu yleisiin ravitsemussuosituksiin. Monipuolinen ja laadukas ruokavalio tukee sekä odottajan että vauvan hyvinvointia. Syö runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa, kalaa, kasviöljyjä, vähärasvaisia maitotuotteita sekä sopivasti lihaa, kanaa tai kasviproteiineja

Raskausaikana unen tarve voi muuttua. Unen häiriöt voivat johtua esimerkiksi hormonaalisista muutoksista tai raskauden fyysisistä oireista, kuten pahoinvoinnista, kasvavasta kohdusta tai loppuraskaudessa sikiön liikkeistä. Nukkumista voivat vaikeuttaa myös psyykkiset tekijät, kuten huolet ja ahdistuneisuus. Uniongelmien seurauksena yöunen pituus voi lyhentyä, mikä voi aiheuttaa päiväväsymystä.

Mielialan vaihtelu on tavallista raskauden aikana. Hormonaaliset muutokset vaikuttavat aivojen toimintaan ja tunteisiin, ja lisäksi kehon muutokset sekä vaivat, kuten pahoinvointi ja väsymys, voivat heijastua mielialaan. Raskaus tuo mukanaan myös suuria elämänmuutoksia, jotka voivat herättää epävarmuutta ja huolta vanhemmuuteen liittyen.

Raskausaika ei ole aina pelkkää odotuksen iloa. Se voi olla psyykkisesti kuormittava vaihe, joka nostaa mieleen aiempia vaikeita kokemuksia tai aktivoi mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta tai ahdistusta.

Miten helpottaa mielialan vaihtelua? 

Mielialan vaihtelu on normaalia ja usein ohimenevää. Hyvinvointia tukevat perusasiat: kevyt liikunta, säännöllinen ruokailu ja riittävä lepo. Myös mieluisat tekemiset, kuten lukeminen, musiikki tai luonnossa liikkuminen, auttavat rentoutumaan. Rentoutusmenetelmät, kuten meditaatio ja hengitysharjoitukset, voivat lievittää stressiä. Omista tunteista kannattaa puhua kumppanin, läheisten tai tukihenkilön kanssa. Keskustelu helpottaa oloa ja lisää ymmärrystä. Apua voi saada myös omahoito-ohjelmista.

Jos alakulo jatkuu tai tunnet masennusta, kerro asiasta neuvolassa. Sieltä sinut voidaan ohjata tarvittaviin palveluihin.

Seksuaalisuus raskausaikana

Raskauden alkuvaiheessa keho ja mieli käyvät läpi suuria muutoksia. Pahoinvointi, väsymys, turvotus ja mielialavaihtelut voivat tuntua hämmentäviltä, etenkin kun raskaus ei vielä näy muille. Seksuaalinen halukkuus voi muuttua, ja on luonnollista pohtia yhdynnän turvallisuutta. Normaalisti etenevä raskaus ei vaarannu yhdynnästä, mutta verenvuodon, supistusten tai ennenaikaisen synnytyksen uhan yhteydessä yhdyntää on hyvä välttää. Tärkeintä on kuunnella omaa kehoa ja edetä sen ehdoilla.

Keskiraskaudessa olo usein kevenee ja myös seksuaalinen halukkuus voi palautua tai jopa vahvistua. Kehon muuttuminen voi herättää monenlaisia tunteita, joita kannattaa käsitellä avoimesti kumppanin kanssa. Loppuraskaudessa keho valmistautuu synnytykseen ja halut voivat jälleen vaihdella. Vauvan liikkeet, painontunne ja muuttunut vartalo voivat vaikuttaa läheisyyteen, jolloin lempeys, hellyys ja kiireettömyys korostuvat.

Kumppanille tärkeintä on olla läsnä ja kuunnella. Avoin keskustelu, toisen tunteiden kunnioittaminen ja pienet hellyydenosoitukset tukevat turvallisuuden tunnetta sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen.

Perhevalmennus

Perhevalmennus on neuvolan maksuton palvelu, joka valmistaa vanhempia uuteen elämänvaiheeseen ja tukee koko perheen hyvinvointia. Valmennus tarjoaa asiantuntevaa tietoa ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden odottavien vanhempien kanssa. Myös järjestöt tarjoavat valmennuksia erilaisiin perhetilanteisiin.

Lahden diakoniasäätiön Vauvan Taika toiminnan pääpaino on vertaistukea tarjoavissa, ohjatuissa ja maksimissaan neljän äidin/vauvan muodostamissa pienryhmissä. Pienryhmät ovat äideille ja vauvoille, isiä tavataan perhekohtaisesti.

Tietoa ja tukea isälle/kumppanille
Lapsen saaminen on suuri elämänmuutos, johon kannattaa valmistautua jo odotusaikana. Muutos voi tuntua ihanalta ja jännittävältä, mutta myös yllättää. Vanhemmuus on yhteinen asia, keskustelkaa kumppanisi kanssa ajatuksista ja tunteista ennen lapsen syntymää. Jokaisella vanhemmalla on omat vahvuutensa, ja yhdessä oleminen on lapselle tärkeintä.
Vastasyntynyt tarvitsee paljon läheisyyttä, syliä, katsekontaktia ja lempeää puhetta. Voit myös tukea kumppaniasi imetyksessä.

Valmistautuminen käytännössä

• Osallistu neuvolakäynteihin ja perhevalmennukseen.
• Jutelkaa kotona tulevasta arjesta ja parisuhteen hoitamisesta.
• Etsikää tietoa vauva-arjen tueksi yhdessä.
• Panostakaa yhteiseen aikaan ennen lapsen syntymää.

Synnytykseen valmistautuminen

Synnytys on monelle jännittävä tapahtuma, mutta valmistautuminen lisää luottamusta ja rauhallisuutta. Tukea saat neuvolasta, erilaisista oppaista, synnytysvalmennuksesta keskusteluryhmistä ja koulutetuilta doulilta.

Perhe- ja synnytysvalmennus ovat neuvolan palveluja, joissa käsitellään raskauteen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyviä asioita. Valmennus voi olla lähi- tai etätapaamisena. Sisältöön kuuluu mm. synnytyksen kulku, kivunlievitys, rentoutuminen, tukihenkilön rooli ja vauvan ensimmäiset päivät.

Synnytyspelko

On normaalia jännittää synnytystä, mutta voimakas pelko voi haitata arkea. Syitä voivat olla aiemmat vaikeat kokemukset, kipupelko tai huoli elämäntilanteesta. Älä jää yksin, ota asia puheeksi neuvolassa. Synnytyspelkoa hoidetaan keskusteluilla, rentoutusharjoituksilla ja tarvittaessa synnytyspelkopoliklinikalla. Tavoitteena on vähentää pelkoa ja lisätä luottamusta synnytykseen.

Vauva-arki

Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa ovat täynnä iloa ja uuden opettelua. On ihan normaalia, että arki tuntuu välillä haastavalta. Pienet hetket yhdessä syli, katse ja rauhallinen läsnäolo, ovat vauvalle kaikkein tärkeimpiä. Muista, että sinä riität juuri sellaisena kuin olet

Vanhempien jaksaminen

Lapsen syntymä mullistaa elämän ja voi tuntua kuormittavalta. Jos tunnet uupumusta, hae apua ajoissa, se on tärkeää sekä sinulle että lapselle. Kun vanhempi voi hyvin, myös lapsi voi hyvin. Uupumuksen merkkejä voivat olla voimakas väsymys, tunne ettei riitä vanhempana tai tunteiden etäännyttäminen. Neuvolassa voidaan arvioida tilannetta ja sieltä saat tarpeen mukaan apua ja neuvoja.

Jaksamista voi tukea vähentämällä kuormitusta ja lisäämällä asioita, joista saa voimaa. Pieni tauko kodin ulkopuolella, harrastus tai ystävien tapaaminen voi tehdä ihmeitä. Pyydä rohkeasti lastenhoitoapua. Muista, että vauvalle riittää lämmin syli, täysi vatsa ja vanhemman läsnäolo. Harrastukset vauvan kanssa voivat tuoda iloa ja vertaistukea, kunhan ne tuntuvat hyvältä molemmille.
Avun pyytäminen on merkki välittämisestä.

Ruoka ja uni

Ravinto ja uni ovat vauvan hyvinvoinnin perusta. Vauvan pääasiallinen ravinto ensimmäisen vuoden aikana on rintamaito tai korvike, ja kiinteät ruoat tulevat mukaan vähitellen. Uni voi olla aluksi katkonaista, mutta rauhallinen ympäristö ja toistuvat rutiinit auttavat vauvaa löytämään oman rytminsä. Jos olet väsynyt, pyydä rohkeasti apua, se on tärkeää myös vauvalle.

Vauvan nukkuminen ja vuorokausirytmi

Vauvan uni voi olla epäsäännöllistä, ja se voi tuntua kuormittavalta. Rauhallinen ympäristö, toistuvat iltarutiinit ja läheisyys auttavat vauvaa rauhoittumaan. Jos olet huolissasi vauvan unesta tai omasta jaksamisestasi, neuvola on tukenasi.

Vauvat nukkuvat eri tavoin ja on täysin normaalia, että vauvojen unirytmit vaihtelevat. Joskus nukuttaminen voi tuntua haastavalta, eikä se tarkoita, että teet mitään väärin. Vauvan unta voivat häiritä monet tekijät, kuten kehitysvaiheet, olosuhteet tai päivän tapahtumat. Rauhalliset rutiinit ja sopiva ympäristö tukevat hyvää unta.

Miksi vauva ei nuku? 

Syitä voi olla esimerkiksi:

Koliikki
Koliikki on tila, jossa vauva itkee pitkään ja lohduttomasti ilman selvää syytä, usein iltaisin, ja siihen liittyy vatsan turvotus ja jalkojen koukistelu vatsaa vasten. Se alkaa yleensä 2–6 viikon iässä ja helpottaa useimmiten 3–4 kuukauden kuluessa, eikä ole vaarallista mutta voi olla hyvin kuormittavaa perheelle. Voit helpottaa vauvan oloa kanniskelemalla, taputtelemalla ja rytmisellä liikkeellä. Voit kokeilla myös apteekin ilmakuplia pilkkovia tuotteita tai maitohappobakteereja. Jos oireet ovat voimakkaita, ota yhteyttä neuvolaan. Muistathan, että koliikki menee ohi ajan kanssa.

Vuorovaikutus vauvan kanssa

Ensimmäisen vuoden aikana vauva kasvaa ja kehittyy nopeasti. Syntymäpaino yleensä kaksinkertaistuu 6 kuukaudessa ja kolminkertaistuu vuoden iässä. Pituutta tulee lisää noin 25–30 cm. Jokainen lapsi kehittyy omassa tahdissaan, ja tasaisemmatkin vaiheet kuuluvat normaaliin kehitykseen.

Ensimmäisinä elinvuosina lapsen tunteet ja empatiakyky kehittyvät vähitellen. Vauva oppii ensin havaitsemaan ja myöhemmin ymmärtämään tunteita ja ajatuksia. Ensimmäisen vuoden aikana vauva ei vielä erota itseään ympäristöstään, vaan peilaa läheisten tunnetiloja. Jos vanhempi itkee, vauva voi reagoida itkemällä. Noin kahden kuukauden iästä vauva hakee tietoisesti katsekontaktia, tunnistaa tunteita ja ilmaisee omia tunnetilojaan. Hymy ja jokeltelu saavat vastakaikua, mikä vahvistaa vauvan käsitystä omasta arvosta ja rakastettavuudesta. Varhaiset tunnekokemukset ja vuorovaikutus vaikuttavat merkittävästi aivojen kehitykseen ja luovat pohjan myöhemmille taidoille.

Turvallinen ja johdonmukainen vuorovaikutus vanhemman kanssa tukee empatiakyvyn kehitystä. Kun vanhempi reagoi herkästi vauvan viesteihin ja sanoittaa tunteita, lapsi oppii ymmärtämään sekä omia, että toisten tunteita. Empatiakykyyn vaikuttavat sekä perimä että ympäristö.

Itku

Itku on vauvan tapa kertoa tarpeistaan ja tunteistaan. Se voi merkitä nälkää, väsymystä, kipua, epämukavuutta tai tarvetta saada läheisyyttä ja turvaa. Vauva ei osaa vielä ilmaista itseään sanoin, joten itku on hänen ainoa keino viestiä. Jokainen vauva itkee eri tavalla ja eri syistä, ja vanhemman tehtävä on oppia tunnistamaan oman lapsensa viestit.

Itku voi olla voimakasta ja tuntua vanhemmasta kuormittavalta. On tärkeää muistaa, että itku ei ole merkki huonosta vanhemmuudesta, vaan normaali osa vauvan kehitystä ja viestintää.

Vuorovaikutuksen haasteet

Varhainen vuorovaikutus tukee aivojen kehitystä ja luo perusturvallisuutta. Riittävän hyvä vanhemmuus riittää, täydellisyyttä ei tarvita. Jokainen vauva ja vanhempi ovat yksilöitä, ja suhde muotoutuu ajan myötä.

Mielenterveystalon Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen Omahoito-ohjelmasta voi olla apua vuorovaikutuksen haasteissa.
Jos vauva ei hae katsekontaktia, ääntelee vähän, reagoi hitaasti tai on poikkeuksellisen ärtynyt, ota yhteys neuvolaan.

Lapsen kasvu ja kehitys

Lapsen kasvu koostuu jatkuvista muutoksista, oppimisesta ja arjen pienistä oivalluksista. Vanhempana saatat miettiä, mikä kuuluu eri ikävaiheisiin ja mistä löytää tukea silloin, kun kysymyksiä herää. Tälle sivulle on koottu tietoa lapsen kehityksestä, oppimisesta ja arjen tilanteista sekä vinkkejä siihen, miten voit tukea lapsen hyvinvointia kotona ja Täältä pääset myös tutustumaan eri teemoihin ja löytämään sinulle ja lapselle sopivia palveluja.

Ruokailu lapsen kanssa

Kasvava lapsi tarvitsee monipuolisen ja säännöllisen ruokavalion. Yhdessä ruokapöydän ääressä vietetyt hetket ovat lapselle tärkeitä. Lapsi oppii ruokalutapoja yhdessä ruokapöydän ääressä. Lapsen ruokailutaidot kehittyvät vähitellen.

Hyvä ateriarytmi on 4–6 ateriaa päivässä. Lapsi ei jaksa syödä suuria annoksia, joten liian pitkät ateriavälit voivat johtaa naposteluun. Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat ruokavalion perusta. Tarjoa niitä jokaisella aterialla. Käytä pehmeitä rasvoja (kasviöljyt, pähkinät, kala) ja vältä kovia rasvoja. Juomaksi sopii vesi tai maito. Mehut ja limut säästäkää juhlahetkiin. Muista D-vitamiinilisä ympäri vuoden, sillä se tukee luuston kasvua. Uusiin makuihin tottuminen vaatii aikaa ja jopa 10–15 maistamiskertaa. Älä pakota lasta syömään, vaan yhdistä uusi maku tuttuun ruokaan.

Uni ja lepo

Säännölliset nukkumaanmenoajat tuovat turvaa ja rytmiä arkeen. Aikuinen päättää, milloin mennään nukkumaan.

Rauhoittavat iltarutiinit, kuten satuhetki ja hampaiden pesu, auttavat lasta siirtymään leikeistä uneen. Vältä ruutuaikaa juuri ennen nukkumaanmenoa.

Pienten lasten uniongelmat liittyvät usein arjen muutoksiin. 1-2-vuotiailla haasteita tuovat päiväkodin aloitus ja aikaiset aamut, 2–5-vuotiailla nukahtaminen ja painajaiset.  Pidä kiinni tutuista iltarutiineista ja rauhoita iltahetki. Varaa yhteistä aikaa päivän aikana ja valmistele nukkumisympäristö mukavaksi. Totuta lasta omaan sänkyyn ja aikaista aamuherätyksiä vähitellen. Sovi selkeät nukkumaanmenosäännöt ja kerro, miksi uni on tärkeää. Jos lapsi nousee sängystä, ohjaa hänet lempeästi takaisin.

Koululainen 7-12-vuotta

Lapsi aloittaa koulun yleensä sinä vuonna, kun täyttää 7 vuotta. Koulun alku tuo mukanaan uusia taitoja, vastuita ja lisää itsenäisyyttä. Tämä on lapselle jännittävä muutos, joka voi herättää monenlaisia tunteita. Vanhemman rooli on tärkeä: rohkaise, kannusta ja kuuntele lasta. Valmistautuminen helpottaa siirtymää. Harjoitelkaa yhdessä arjen taitoja, kuten vessassa käyntiä, käsien pesua, kenkien pukemista ja keskittymistä esimerkiksi lautapelien avulla.

Kaverisuhteet

Kaverit ovat merkittävä osa lapsen elämää, ja heidän merkityksensä kasvaa lapsen varttuessa. Ystävyyssuhteet tukevat lapsen sosiaalista kehitystä, opettavat ryhmässä toimimista ja vahvistavat itsetuntoa.  Kaikki lapset eivät löydä kavereita yhtä helposti. Vanhempi voi auttaa näyttämällä esimerkkiä ja tukemalla kaveritaitojen opettelua jo varhain. Kaveritaidot kuten tunteiden tunnistaminen ja vuorottelu kehittyvät harjoittelemalla.

Kysy säännöllisesti lapsen koulu- ja kaverikuulumisia. Keskustele myös kiusaamisesta, vaikka se ei koskettaisi perhettä juuri nyt.
Jos epäilet, että lapsi jää ulkopuolelle tai häntä kiusataan, puutu asiaan heti keskustelemalla lapsen kanssa ja ottamalla yhteyttä kouluun. Ota asia vakavasti ja lupaa auttaa.

Kiusattu lapsi voi kokea, että vika on hänessä, eikä aina kerro kiusaamisesta. Huomaa merkit kiusaamisesta: alakuloisuus, univaikeudet, lisääntyneet kivut tai vetäytyminen.

Jos kuulet, että lapsi kiusaa muita, pysy rauhallisena ja keskustele asiasta lapsen ja opettajan kanssa. Kiusaamiseen täytyy puuttua, mutta lapsi tarvitsee myös tukea sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Apua saa opettajalta, kuraattorilta, psykologilta tai terveydenhoitajalta.

Lapsen käyttäytyminen

Kaikki lapset ovat välillä uhmakkaita, ja rajojen testaaminen kuuluu normaaliin kehitykseen. Tyypillisiä uhmaiän vaiheita ovat: 2–3 vuoden ikä, esikouluikä ja esimurros- ja murrosikä. Uhmakkuutta voivat lisätä myös väsymys, nälkä, arjen stressi, elämän muutokset tai alkava sairaus. Uhmakkuushäiriössä lapsen käytös on pitkäkestoisesti ikätasosta poikkeavaa, vihamielistä ja uhmaavaa. Se aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja koulunkäynnissä. Käytöshäiriö on laaja-alaisempaa ja siihen liittyy toistuvaa sääntöjen rikkomista, epäsosiaalista käytöstä, kuten valehtelua, varastamista tai julmuutta ihmisiä tai eläimiä kohtaan. Uhmakkuushäiriöitä esiintyy pääasiassa alle 10-vuotiailla, käytöshäiriöitä enemmän nuorilla.

Miten häiriöt ilmenevät?

Mistä häiriöt johtuvat?

Taustalla voi olla perinnöllisiä tekijöitä, temperamenttipiirteitä, vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa tai haastava perhetilanne. Usein mukana on myös oppimisvaikeuksia, neurokirjon piirteitä sekä mielialaongelmia. Yksittäistä syytä ei aina ole.

Miten vanhempi voi auttaa?

• Lisää myönteistä yhdessäoloa
• Kehu ja kiitä toivotusta käytöksestä
• Pidä kiinni rutiineista ja rajoista
• Ole johdonmukainen kasvatuksessa
• Hyväksy lapsen tunteet, mutta ohjaa pois sopimattomasta käytöksestä
• Mieti, onko arjessa liikaa vaatimuksia ja mikäli on, rauhoita tahtia
• Vanhemman jaksaminen on tärkeää. Sosiaalinen tukiverkosto ja ajoissa haettu apu auttavat koko perhettä.

Milloin hakea apua?

Jos käytös haittaa arkea, koulunkäyntiä tai kaverisuhteita jatkuvasti, tai kotona syntyy vaaratilanteita, hae apua arjen tuen palveluista, kouluterveydenhuollosta tai perheneuvolasta.

Koululaisen elämäntavat

Uni

Riittävä uni on välttämätöntä oppimiselle ja hyvinvoinnille. Koululainen tarvitsee noin 10 tuntia unta vuorokaudessa. Päiväunia ei enää nukuta, joten yöuni on erityisen tärkeä. Hyvä uni tukee keskittymistä, muistia ja kasvua. Univaje voi aiheuttaa ärtyisyyttä, päänsärkyä, heikentää vastustuskykyä ja lisätä tapaturmariskiä.

Vinkit hyvään uneen:

• Pidä kiinni säännöllisestä päivärytmistä ja iltarutiineista myös viikonloppuisin.
• Rauhoita ilta ja vältä ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa.
• Ole johdonmukainen nukkumaanmenoajoissa ja näytä esimerkkiä.

  Ravinto

  Säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruokavalio ovat perusta lapsen hyvinvoinnille. Aikuinen päättää pääosin mitä ja milloin syödään, lapsi itse kuinka paljon. Uusiin makuihin tottuminen vaatii aikaa, jopa 10–15 maistelukertaa.

  Terveellinen ruokavalio sisältää:

• kasvikset, marjat ja hedelmät
• täysjyväviljat
• kala, pähkinät ja siemenet sekä kasviproteiinit
• vähärasvaiset maitotuotteet
• kohtuullisesti siipikarjaa ja punaista lihaa

Vinkit sujuvaan ruokailuun:

• • • Yhdessä saman pöydän ääressä syöminen mahdollistaa päivän kuulumisten jakamisen
    • Koululaisen mukaan ottaminen keittiöpuuhiin innostaa syömään erilaisia makuja
    • Säännölliset ruokailuajat vähentävät ylimääräistä napostelua
    • Helposti mukaan napattavat hedelmät kannustavat syömään niitä.

      Liikunta

      Liikunta tukee kasvua, kehitystä ja jaksamista. Se parantaa keskittymiskykyä, mielialaa ja itsetuntoa sekä vähentää sairauksien riskiä. Liikunnalliset elämäntavat opitaan usein kotona.

      Liikuntasuositus 7–17-vuotiaille:

    • Vähintään tunti liikuntaa päivässä.
    • Vältä pitkäkestoista istumista.
    • Suurin osa liikkumisesta kestävyystyyppistä (esim. kävely, pyöräily).
    • 3 kertaa viikossa lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikuntaa.

    Kannusta liikkumaan:

    • • Liikkukaa yhdessä perheenä retket, pelit ja ulkoilu luovat yhteisiä muistoja.
      • Hyödynnä arjen tilanteet: koulumatkat, välitunnit, pihaleikit.
      • Tutustu harrastuksiin oman kunnan liikuntapalveluissa ja seuroissa.
      Kouluterveydenhuolto, Päijät-Hämeen hyvinvointialueeast Lapsen haastavan käyttäytymisen omahoito-ohjelma, Mielenterveystalolaunch Arjen tuen palvelu, Päijät-Hämeen hyvinvointialueeast Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelut, Päijät-Hämeen hyvinvointialueeast Syödään yhdessä, ruokasuositukset perheille, THLlaunch Liikkuminen ja lepo, Neuvokas perhelaunch Tervekoululainen, UKK instituuttilaunch Lue lisää koululaisen nukkumisesta, MLLlaunch 7-12-vuotiaan kasvu ja kehitys, Omaperhe.filaunch

Nuoren kasvu ja kehitys

Nuoruus on elämänvaihe, jossa identiteetti, tunteet ja ajattelu muuttuvat nopeasti. Tämä kehitys voi herättää kysymyksiä siitä, mikä kuuluu normaaliin kasvuun ja miten nuorta voi tukea arjessa sekä itsenäistymisen aikana. Tälle sivulle on koottu perustietoa nuoruuden kehityksestä ja keinoista edistää nuoren hyvinvointia.

Jos herää huoli nuoren kasvusta, jaksamisesta tai kehityksestä, voit olla yhteydessä koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon. Sivulta löydät myös palveluita, joiden kautta voi saada lisätukea tarvittaessa.

• fyysiset muutokset
• tunnekuohut ja mielialojen vaihtelu
• ajattelun kehittyminen
• oman identiteetin ja seksuaalisuuden pohdinta
• itsenäistymisen lisääntyminen

Suhde vanhempiin muuttuu merkittävästi, ja nuori hakee enemmän omaa tilaa. Hän muodostaa oman persoonansa ja pohtii arvoja, ideologioita ja ihmissuhteita. Ihastumiset ja seurustelu voivat tulla osaksi elämää.

Tunnetaidot

Nuoruudessa tunteet voimistuvat ja vaihtelevat nopeasti. Samalla taidot tunnistaa ja säädellä omia tunteita ovat vielä kehittymässä, mikä voi tehdä arjesta kuormittavaa. Murrosiän fyysiset ja henkiset muutokset voivat aiheuttaa hämmennystä, ärtymystä ja vetäytymistä omiin ajatuksiin.

Nuori tarvitsee erityisesti empatiaa. Monia tunteita, kuten rakastumista ja eron aiheuttamaa pettymystä, koetaan ensimmäistä kertaa. Siksi nuori hyötyy siitä, että häntä kuunnellaan ja tuetaan ilman kiirettä.

Tunnetaidot helpottavat vuorovaikutusta ja auttavat ymmärtämään tunteiden viestejä – ilo, viha, suru ja kateus kertovat jokainen omalla tavallaan tarpeista ja toiveista.

Kriittisyys ja ajoittaiset ristiriidat kuuluvat nuoruuteen. Ikätoverien ja vanhempien arvostelu voi lisääntyä, kun nuori rakentaa omaa identiteettiään ja itsenäistyy.

Myönteiset tunteet ovat silti tärkeä osa nuoruutta. Nuoret nauravat usein enemmän kuin aikuiset, ja huumori voi helpottaa vaikeita tilanteita sekä avata keskustelua.

Kaveritaidot

Murrosikäisen nuoren ystävyyssuhteet muuttuvat tärkeiksi ja syvemmiksi. Kaverit auttavat nuorta ymmärtämään itseään, harjoittelemaan vuorovaikutusta ja löytämään omia kiinnostuksen kohteita. Ystävät tukevat itsenäistymistä, mutta eivät korvaa vanhempien roolia.

Nuorten porukoissa voi esiintyä kirjoittamattomia sääntöjä ja riitoja, joita aikuiset eivät aina ymmärrä. Epäasialliseen käytökseen ja kiusaamiseen on hyvä puuttua. Joillekin läheinen kahdenkeskinen ystävyys muodostuu erityisen merkitykselliseksi.

Aikuinen on silti tärkeä: nuori tarvitsee kuuntelijaa ja keskustelukumppania ihmissuhdehaasteiden keskellä.

Yksinäisyyttä voi olla vaikea huomata. Jos nuori viettää paljon aikaa yksin tai tuntee jäävänsä porukan ulkopuolelle, asiasta kannattaa jutella. Yksinäisyys voi johtua esimerkiksi muutosta, koulun vaihdosta tai siitä, ettei nuori löydä samanhenkisiä kavereita. Uusi harrastus tai ympäristön vaihtaminen voi auttaa, ja kiusaamiseen tulee puuttua yhdessä koulun kanssa.

Seurustelu ja seksuaalisuus osana nuoren kehitystä

Nuoruuden seurustelusuhteet ovat usein kokeilevia ja mahdollisesti lyhytkestoisia. Ne auttavat nuorta oppimaan sosiaalisia taitoja, käsittelemään tunteita ja ymmärtämään toisen näkökulmaa. Seurustelu on tärkeä osa identiteetin rakentumista ja oman itsen tuntemista. Aloittamisajankohta vaihtelee, osa nuorista seurustelee varhain, osa vasta myöhemmin. Molemmat ovat normaaleja kehityskulkuja.

Murrosiässä nuoren keho ja mieli muuttuvat, ja seksuaalisuus alkaa kiinnostaa. Nuori voi pohtia omaa seksuaali-identiteettiään ja tunteitaan. Seurustelusuhteet tarjoavat mahdollisuuden oppia avoimuutta, kunnioitusta ja vuorovaikutusta. Seksuaalisuus ei tarkoita automaattisesti yhdyntää, nuori tarvitsee aikaa ja tilaa hahmottaa omat rajansa.

Vanhemmalle tämä voi herättää voimakkaita tunteita, etenkin jos nuoren kehitys etenee eri suuntaan kuin odotit. On tärkeää erottaa omat tunteet nuoren tunteista ja säilyttää avoin keskusteluyhteys.

Nuoruudessa oma identiteetti alkaa hahmottua. Nuori pohtii, kuka hän on ja millaiseksi kokee itsensä. Hyvä itsetuntemus kehittyy vähitellen ja auttaa nuorta voimaan paremmin sekä tekemään omannäköisiä valintoja.

Sukupuoli-identiteetti on olennainen osa identiteettiä. Se kuvaa nuoren omaa kokemusta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan. Sukupuoli ei ole vain biologinen ominaisuus, vaan kokemus, joka voi sijoittua mihin tahansa mies–nainen-välille tai niiden ulkopuolelle. Jokainen saa määritellä oman sukupuolensa ja ilmaista sitä itselleen sopivalla tavalla.

Identiteetti ja sukupuolen kokemus voivat olla selviä jo lapsena tai muuttua elämän varrella. Nuorta on hyvä muistuttaa, että hän on arvokas sellaisena kuin on ja että itseään saa tutkia rauhassa.

Jos nuori haluaa puhua sukupuoli-identiteetistään, tärkeintä on kuunnella ja tarjota turvallinen keskusteluympäristö. Jos hän haluaa jutella asiasta ulkopuolisen kanssa, hänet voi ohjata esimerkiksi koulun terveydenhoitajalle, kuraattorille tai psykologille.

Nuoret ja päihteet

Nuoren keho ja aivot kehittyvät vielä, minkä vuoksi päihteet voivat aiheuttaa suurempia ja pitkäkestoisempia haittoja kuin aikuisella. Nuoret myös altistuvat herkemmin riippuvuuksille. Päihteisiin luetaan alkoholi, nikotiinituotteet, huumausaineet sekä päihtymistarkoitukseen käytettävät lääkkeet. Ne voivat vaikuttaa vireystilaan, mielialaan, ajatteluun ja kykyyn tehdä turvallisia päätöksiä. Päihteitä kokeillaan monista syistä: uteliaisuudesta, kaveripaineen vuoksi tai rentoutumisen ja mielihyvän hakemiseksi. Myös elämäntilanteiden muutokset, kuten koulun vaihtuminen tai kaverisuhteiden muuttuminen, voivat lisätä kokeilunhalua.

Jos arkeen liittyy yksinäisyyttä, myöhäisiä ulkonaoloja tai selkeitä muutoksia käytöksessä, kyse voi olla tekijöistä, jotka lisäävät riskiä käyttää päihteitä. Tällaiset merkit voivat toimia tärkeinä keskustelunavauksina niin nuorelle kuin läheiselle.

Monet nuoret eivät käytä päihteitä lainkaan. Päihteiden käyttö on vähentynyt, ja kiinnostus alkoholittomaan elämäntapaan on kasvanut. Esimerkiksi sober curious -ajattelu kannustaa pohtimaan omaa suhdetta alkoholiin ja kokeilemaan päihteetöntä arkea. Päihteettömyys tukee terveyttä, jaksamista ja hyvinvointia.

Päihteet voivat vaikuttaa nuoren elämään monin tavoin:
Muisti ja keskittymiskyky voivat heikentyä, mikä vaikeuttaa oppimista.
Poissaolot koulusta ja väsymys lisääntyvät.
Koulumenestys voi laskea ja äärimmillään opinnot voivat keskeytyä.
Haitat eivät aina näy heti, joten pieniltäkin vaikuttaviin kokeiluihin liittyy pitkän aikavälin riskejä.

Tilanteet, joissa päihteet nousevat esiin, voivat herättää hämmennystä, huolta tai jännitystä. Avoin keskustelu silloin, kun kaikki osapuolet ovat rauhallisia ja selvinpäin, auttaa ymmärtämään, mitä tapahtui ja miksi. Rehellisyys, kuunteleminen ja turvallinen ilmapiiri tukevat sekä nuorta että vanhempaa.

Nuoren seksuaalinen kehitys, MLLlaunch Nuoret, Mielenterveystalolaunch Nuortenlinkki.filaunch Arjen tuen palvelu, Päijät-Hämeen hyvinvointialueeast Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelut, Päijät-Hämeen hyvinvointialueeast Päihteistä puhuminen nuorelle, MLLlaunch Nuorten päihteiden käyttö ja päihdehäiriöt, THLlaunch Nuorten omahoito-ohjelmat, Mielenterveystalolaunch

Tukea vanhemmuuteen

Arki lasten kanssa voi olla kuormittavaa. Rahahuolet, kotityöt ja oman ajan puute vaikuttavat jaksamiseen. Hetkellinen väsymys on normaalia, mutta jos arki tuntuu ylitsepääsemättömältä, hae apua ajoissa perheneuvolapalveluista tai sote-keskuksesta Vanhemman hyvinvointi on koko perheen etu.
Pidä kiinni asioista, jotka tuovat iloa, harrastukset, ystävät ja omat hetket ovat tärkeitä voimavaroja. Järjestä aikaa itsellesi myös kiireessä.
Arjen perusasiat, kuten liikunta, ruoanlaitto ja sosiaaliset suhteet, lisäävät hallinnan tunnetta ja mielihyvää. Liikunta vähentää stressiä ja parantaa mielialaa. Hyvä uni (7–8 tuntia) on tärkeää psyykkiselle ja fyysiselle jaksamiselle.
Ruuhkavuosina arki toimii paremmin, kun hallitset aikaa ja luot päivittäisiä rutiineja

Parisuhde

Parisuhteet ovat yksilöllisiä ja muuttuvat ajan myötä. Alkuvaiheen ihastumisesta siirrytään syvempään kumppanuuteen, ja on normaalia, että suhde kohtaa haasteita. Yhteys säilyy, kun suhdetta hoidetaan: varataan aikaa keskustelulle, hyväksytään erilaisuudet ja annetaan toisille tilaa. Avoin vuoropuhelu ja kunnioitus ovat avain vahvaan suhteeseen.
Vanhemmuus muuttaa suhdetta. Lapsen syntymä tuo arkeen uudenlaista kuormitusta ja voi hetkellisesti lisätä tyytymättömyyttä. Tämä on normaalia. Vanhemmuuden liitto rakentuu luottamuksesta ja joustavuudesta, erityisesti uusperheissä. Muistakaa huolehtia myös omasta ajasta ja parisuhteen hyvinvoinnista.

Seksuaalisuus arjessa

Seksuaalisuus on osa arkea ja hyvinvointia, ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten parisuhdetyytyväisyys, arjen sujuvuus, jaetut vastuut, stressi, väsymys sekä suhde omaan kehoon. Kun molempien hyvinvoinnille annetaan tilaa ja aikaa, se vahvistaa tyytyväisyyttä ja seksuaalista yhteyttä.
Voitte yhdessä pohtia:

Seksuaalisuus on yksilöllistä, eikä sitä kannata verrata muiden suhteisiin tai median luomiin kuviin. Parhaimmillaan se on jaettua hyvää oloa, joka perustuu arvostukseen ja kunnioitukseen. Halujen eriparisuus on tavallista ja siihen vaikuttavat mm. stressi, väsymys ja arjen kuormitus. Jos erimielisyydet toistuvat ja aiheuttavat riitoja, hakekaa apua ajoissa.

Kommunikointi ja yhteyden vahvistaminen Seksuaalisuudesta puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta avoin keskustelu ja kuunteleminen ovat tärkeitä. Yhteys syntyy myös pienistä teoista: läsnäolosta, katseesta ja arvostuksen osoittamisesta. Päivittäkää ajoittain, mikä tuntuu hyvältä ja mitä toivoisitte muuttuvan.

Rakentava riitely arjessa

Riidat kuuluvat jokaiseen parisuhteeseen, mutta tapa, jolla niistä selvitään, vaikuttaa ratkaisevasti suhteen hyvinvointiin. Rakentava riitely ei tarkoita tunteiden piilottamista, vaan niiden ilmaisemista kunnioittavasti ja ratkaisukeskeisesti. Se voi jopa vahvistaa suhdetta ja antaa lapsille mallin siitä, miten erimielisyydet ratkaistaan turvallisesti.

Hajottava riitely sisältää syyttelyä, nimittelyä ja toisen mitätöintiä, mikä heikentää luottamusta. Rakentava riitely keskittyy ongelman ratkaisuun ja kunnioituksen säilyttämiseen.

Riitojen taustalla on usein pelko tai epävarmuus. Kun tunteet tunnistetaan ja niille annetaan tilaa, keskustelu helpottuu ja hallitsematon riitely vältetään.

Milloin hakea apua? Jos riidat toistuvat hajottavina, sisältävät loukkaamista tai pelkoa, hakekaa apua ajoissa. Pariterapia ja perheneuvonta auttavat löytämään uusia toimintatapoja.

Riidat sisarusten välillä

Sisarusten väliset nahistelut, kuten nimittely, härnääminen ja kilpailu, ovat tavallisia lapsiperheissä. Riidat eivät tavallisesti ole tilanteista, joista pitäisi olla huolissaan, jos perheessä on myös yhteisiä ilon hetkiä ja läheisyyttä. Riitojen määrä vaihtelee eri ikävaiheissa, ja joskus tuntuu, että riita syntyy pienimmästäkin asiasta.

Miten vanhempi voi tukea?

Luo myönteinen ilmapiiri, joka ehkäisee turhia riitoja.
Hyväksy jokainen lapsi omana itsenään ja vältä vertailemasta lapsia keskenään.
Huolehdi, että jokainen lapsi saa riittävästi rakkautta, huomiota ja arvostusta.
Muista, että tasapuolisuus ei tarkoita kaikkea täsmälleen saman verran, vaan tarpeiden mukaan.
Sisarusten riidat liittyvät usein haluun saada vanhemman huomiota ja varmistaa oma paikka perheessä. Riitely voi opettaa tärkeitä taitoja, kuten sovittelua, joustavuutta ja tunteiden ilmaisua.

Milloin riidat vaativat puuttumista?

Riidat ovat osa normaalia kehitystä, mutta jatkuva vihamielisyys tai yhden sisaruksen alistaminen ei ole hyväksyttävää. Jos vahvatahtoinen sisarus käyttää valtaansa toisen kiusaamiseen, siihen on puututtava. Seuraa merkkejä, kuten jatkuvaa mitätöintiä, fyysistä väkivaltaa tai psyykkistä lannistamista. Tarvittaessa keskustele lapsen kanssa ja hae apua esimerkiksi neuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai perheneuvolasta.

Monimuotoiset perheet

Perheet voivat muodostua monella tavalla, ja jokainen perhe on arvokas riippumatta sen rakenteesta. Monimuotoisuus näkyy sekä vanhempien kokoonpanossa, kulttuurissa että arjen järjestämisessä.

Ydinperhe

Ydinperheessä on yleensä kaksi vanhempaa ja heidän yhteiset lapsensa. Perheeseen voi kuulua myös aiemmista suhteista tulleita lapsia. Arjen rakenteet ja vastuut vaihtelevat perheen tilanteen mukaan, mutta vanhemmat jakavat lasten kasvatusvastuun.

Yksinhuoltajaperhe

Yksinhuoltajaperheessä lapsi asuu pääasiassa yhden vanhemman kanssa. Toinen vanhempi voi olla mukana lapsen elämässä esimerkiksi tapaamisten tai yhteisen kasvatuksen kautta. Yksinhuoltajuus voi syntyä eron, kuoleman tai vanhemman oman valinnan vuoksi.

Uusperhe

Uusperheessä yksi tai molemmat vanhemmat tuovat suhteeseen aiemmista parisuhteista olevia lapsia. Perheessä voidaan elää erilaisten tapaamisaikataulujen, useiden kotiympäristöjen ja erilaisten kasvatuskäytäntöjen kanssa. Uusperheen rakenne voi muuttua ajan myötä, ja perheeseen voi syntyä myös yhteisiä lapsia.

Kaksikieliset ja monikulttuuriset perheet

Näissä perheissä vanhemmilla on eri kieli- tai kulttuuritausta. Lapsi kasvaa kahden tai useamman kulttuurin ja kielen keskellä, mikä voi rikastuttaa identiteettiä ja arkea. Perheen arkeen liittyy usein kulttuuristen tapojen yhdistämistä sekä kielten harjoittelua.

Sateenkaariperhe

Sateenkaariperheet muodostuvat yhden tai useamman samaa tai eri sukupuolta olevan vanhemman ympärille. Lapsi voi syntyä esimerkiksi hedelmöityshoidoilla, adoptiolla, sijaisvanhemmuuden kautta tai aiemmasta suhteesta. Perherakenne voi olla kahden, kolmen tai useamman vanhemman muodostama.

Eroperhe ja vuoroasuminen

Eron jälkeen lapsi voi asua vuorotellen molempien vanhempien kodeissa tai pääasiassa toisessa kodissa. Järjestelyt suunnitellaan lapsen tarpeiden mukaan. Vanhempien välinen yhteistyö ja selkeät käytännöt tukevat lapsen arjen jatkuvuutta.

Isovanhempien tai muiden läheisten muodostama perhe

Joskus lapsi asuu isovanhempien, sukulaisten tai muiden läheisten aikuisten kanssa. Tämä voi johtua esimerkiksi vanhemman sairaudesta, työtilanteesta tai muista elämäntilanteista. Läheinen ja turvallinen suhde aikuisiin on tärkein tekijä lapsen hyvinvoinnille.

Sijoitus- ja perhehoitoperheet

Sijoitusperheessä lapsi asuu sijaisvanhempien luona joko väliaikaisesti tai pysyvämmin. Tavoitteena on tarjota lapselle turvallinen ja vakaa kasvuympäristö silloin, kun lapsi ei voi asua biologisten vanhempiensa kanssa.

Yhteistä kaikille perheille

Perhemuodosta riippumatta lapsi tarvitsee rakkautta, huolenpitoa, turvallisuutta ja johdonmukaista arkea. Jokainen perhe ansaitsee tulla nähdyksi omista lähtökohdistaan käsin.