Alaikäisen nepsy-oireisen palvelupolku

Tietoa nepsypiirteistä
Termi ”nepsy” on lyhenne sanasta neuropsykiatrinen. Nepsy-termiä käytetään usein myös kansankielisempänä ilmauksena sanalle neurokirjo. Neurokirjo-termi kuvaa ihmisten erilaisia neurologisia ja kognitiivisia toimintatapoja.
Neuropsykiatrisilla haasteilla tai -piirteillä tarkoitetaan aivojen yksilöllisistä neurobiologisista eroista johtuvia piirteitä, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi vuorovaikutukseen, keskittymiseen, kielellisiin taitoihin tai toiminnanohjaukseen. Piirteet voivat näkyä esimerkiksi haasteina suunnata tai ylläpitää omaa tarkkaavuutta, suunnitella ja ohjata omaa toimintaa, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä säädellä omia tunteita ja käyttäytymistä. Piirteisiin voi liittyä myös aistitiedon käsittelyn ja säätelyn haasteita.
Neuropsykiatriset häiriöt ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä. Sanaa kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö käytetään silloin, kun lääkäri on asettanut diagnoosin. Nykyisin kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä käytetään myös nimitystä neurokehitykselliset häiriöt. Näitä ovat esimerkiksi ADHD, autismikirjo, kehityksellinen kielihäiriö tai Touretten oireyhtymä.
Nepsypiirteisiin liittyy usein haasteiden lisäksi myös paljon vahvuuksia. Vahvuudet voivat ilmetä monin tavoin, kuten luovuutena, tarkkana havainnointikykynä ja kyvykkyytenä syventyä tiettyihin aiheisiin. Neurokirjon henkilöillä voi olla myös vahva oikeudentaju, rehellisyys ja kyky nähdä yksityiskohtia, jotka jäävät muilta huomaamatta. Lisäksi he voivat olla taitavia ongelmanratkaisijoita ja omaavat usein vahvan työetiikan.
Tietoa ja tukea voit saada esimerkiksi paikallisilta järjestöiltä:
- Neuropsykiatrisen kirjon yhdistys – Nepsytic ry
- Päijät-Hämeen Autismi ja Asperger ry
- Upeat Nepsyt | Lahti | Facebook
Sekä liitoilta ja kansallisilta yhdistyksiltä:
- ADHD-liitto
- Autismiliitto
- Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys
- NäeNepsy ry. | Tietoa kaikille neurokirjosta
Mielenterveystalo.fi-sivustolta löydät luotettavaa apua ja tukea mielen hyvinvointiin ja vahvistamiseen aiheittain jaoteltuna:
Omahoito
Kun epäilet tai tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi nepsypiirteitä tai olet kiinnostunut aiheesta, erilaiset valmiit materiaalit ja omahoito-ohjelmat ovat hyvä keino lisätä tietoa ja saada tukea.
Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat ovat asiantuntijoiden laatimia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat tietoa, ohjeita ja harjoituksia, joita voit hyödyntää omassa arjessasi. Omahoito-ohjelmia voi hyödyntää itsenäisesti tai muun tuen ohella.
Lasten ja nuorten nepsyhaasteisiin sovellettavia omahoito-ohjelmia ovat esimerkiksi:
- Autismikirjon omahoito-ohjelma
- Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelma
- Lasten ADHD:n omahoito-ohjelma
- Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelma
- Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
- Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma
En jaksa -palvelusta löytyy videoita nepsyteemaan ja vanhemmuuden tueksi:
- Enjaksa.fi | Päijät-Häme
ADHD-liiton opas Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen tarjoaa ideoita ja toimintamalleja arjen tilanteisiin, esimerkiksi miten auttaa lasta siirtymään tilanteesta toiseen ja miten rauhoittaa riitatilanteita. Opas on suunnattu alle kouluikäisen ja alakouluikäisen lapsen vanhemmille.
Varhainen tuki
Jos epäilet tai tunnistat lapsessasi tai nuoressasi neuropsykiatrisia piirteitä, voit ottaa asian puheeksi neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai koulussa.
Tukikeinoja on saatavilla varhaisessa vaiheessa. Koska nepsyoireet ovat yksilöllisiä, myös varhainen tuki räätälöidään lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan.
Neuvolapalvelut
Neuvolan terveydenhoitaja voi käydä perheen kanssa läpi esimerkiksi nepsypiirteisen lapsen ohjattua omahoitoa, joka on lyhyt ja matalan kynnyksen tukimuoto lieviin tai keskivaikeisiin haasteisiin.
Neuvolan kautta apunanne voi olla perhekeskustiimi, kun on huoli alle kouluikäisestä lapsestasi ja toivotte perheenne tilanteeseen muutosta. Vanhempien tukena tiimissä on lapsen oma terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen ammattilainen, perheohjaaja ja tarpeen mukaan muita ammattilaisia.
Opiskeluhuoltopalvelut
Koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi voivat työskennellä lapsen, nuoret tai perheen kanssa ja käydä yhdessä läpi omahoito-ohjelmaa, esimerkiksi AHDH:n tai Nuoren keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmaa.
Varhaiseen tukeen kuuluu myös kouluilla tehtävä monialainen työ yhdessä koulun, opiskeluhuoltopalveluiden ja perheen kanssa. Monialaisen yhteistyön voi käynnistää esimerkiksi lapsen tuen tarpeen havainnut opettaja. Myös vanhemmat voivat itse pyytää monialaista työskentelyä koululla. Monialaisessa yhteistyössä voi olla perheen ja opettajan lisäksi mukana opiskeluhuollon asiantuntijoita, kuten kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja/tai psykologi.
Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa
Perheen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa kasvatuskumppaneina työskentelevät varhaiskasvatuksen erityisopettajat. He ovat usein jo ensivaiheessa tukemassa lasta ja perhettä.
Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa voi olla esimerkiksi:
Arjen rakenteen tukeminen
- Selkeä päivärytmi ja visuaaliset aikataulut, esimerkiksi kuvakortit tai kellotaulut
- Ennakoiminen siirtymätilanteissa
- Toistuvat rutiinit
Kommunikaation tukeminen
- Tukiviittomat, kuvat tai kommunikaatiokansiot lapsen tarpeen mukaan
- Aikuiset sanoittavat tilanteita ja tunteita aktiivisesti
Aistien huomioiminen
- Mahdollisuus vetäytyä välillä rauhalliseen tilaan
- Tarjotaan käyttöön aistituotteita, kuten painopeittoja, purupalloja tai kuulosuojaimia
- Vältetään ylikuormittavia tilanteita, kuten meluisia ryhmätilanteita
Sosiaalisten taitojen harjoittelu
- Työskentely ja harjoittelu pienryhmissä
- Sosiaaliset tarinat ja roolileikit sosiaalisten tilanteiden ymmärryksen tueksi
Yksilöllinen ohjaus
- Lapselle/nuorelle nimetty oma aikuinen, joka toimii tukihenkilönä
- Yksilölliset rauhoittumiskeinot ja tunnetaitojen harjoittelu
- Lapsen/nuoren vahvuuksien tunnistaminen ja niiden esiin nostaminen
Yhteistyö perheen kanssa
- Säännölliset keskustelut vanhempien kanssa
- Suunnitelmallinen työskentely, esimerkiksi varhaisen tuen suunnitelman laatiminen
- Vanhemmille tarjottava tuki ja ohjaus
Liitot ja järjestöt
- ADHD-liiton neuvonta antaa ohjausta ja neuvontaa puhelimitse ja chatissa.
- Autismiliiton neuvontapalvelu antaa ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, sähköpostilla ja nuorille suunnatussa chatissa
Paikalliset vertaistukea tarjoavat yhdistykset:
Ammattilaiset tukenasi
Voit ottaa neuropsykiatriset haasteet puheeksi kenen tahansa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Jos varhaisen tuen palvelut eivät ole riittäviä, järjestetään vahvempaa tukea ensisijaisesti peruspalveluista. Tarpeen mukaan teidät ohjataan suoraan erikoissairaanhoidon palveluihin ((ks. Vahvan tuen tarve).
Osaan palveluista voit hakeutua itse, mutta osaan palveluista tarvitset ammattilaisen tekemän arvion palvelun tarpeesta.
Palvelut, joihin voit hakeutua itse
Lapsiperheiden arjen tuen palvelut
Varhaisen tuen perheohjaus tukee vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa:
- käytännön ohjausta ja neuvontaa arjessa näkyviin neuropsykiatrisiin haasteisiin
- tukea vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen
- keskustelua elämäntilanteesta, arjen sujuvuudesta ja vanhempien tuen tarpeesta.
Tapaamisia on 1–5 kertaa perheen arkiympäristössä: kotona, koulussa tai varhaiskasvatuksessa. Jos sinulla on asiakkuus perhesosiaalityössä tai lastensuojelussa, ota yhteys omaan työntekijääsi.
Lisätietoa ja yhteydenotto:
Kasvatus- ja perheneuvonta
Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut tukevat perheitä esimerkiksi pari- ja perhesuhteisiin sekä vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.
Leikki-ikäisten vanhemmille järjestettävä Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmä on suunniteltu tukemaan vanhemmuustaitoja. Ryhmään voi osallistua vanhempien lisäksi lapsesta huolta pitäviä, perheen arkeen tiiviisti osallistuvia aikuisia. Ryhmään voi hakea itse sähköisellä palvelupyynnöllä.
ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille järjestetään ADHD-strategiakurssi kahdesti vuodessa suljettuina ryhminä Teams-alustalla. Ilmoittautua voi jatkuvasti. Kursseja on kaksi ikäryhmittäin:
- ADHD-strategiaryhmä lapset 4–11-vuotiaat
- ADHD-strategiaryhmä nuoret 12–17 vuotiaat
Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet:
Fysioterapia
Lasten ja nuorten fysioterapiaan voit varata arviointiajan ilman lähetettä, jos lapsen tai nuoren kehityksessä tai toimintakyvyssä ilmenee huolta.
Lisätietoa ja yhteydenotto:
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta
Voit ottaa yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan, kun tarvitset apua arjessa selviytymiseen, asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen, mielenterveyteen, päihteisiin tai kriisitilanteeseen liittyvissä pulmissa.
Yhteydenotto sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan ei aloita sosiaalihuollon asiakkuutta.
Jos sinulla on asiakkuus perhesosiaalityössä tai lastensuojelussa, voit olla yhteydessä suoraan omaan työntekijääsi.
Lisätietoa ja yhteydenotto:
Jos olet huolissasi alaikäisestä, jonka terveydestä tai turvallisuudesta ei kyetä huolehtimaan, tulee huoli tuoda ammattilaisen tietoon lastensuojeluilmoituksella.
- Pääset tekemään lastensuojeluilmoituksen tästä (alle 18-vuotiaita koskevat ilmoitukset)
Välittömän avun tarve
Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia ja olet epävarma turvallisuudestasi, hakeudu suoraan terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Kerro ammattilaiselle itsetuhoisista ajatuksistasi, jotta saat tilanteeseesi parhaan mahdollisen avun.
Välitöntä apua edellyttävässä tilanteessa soita 116 117 tai hakeudu sote-keskukseen päivystyskäynnille. Hätätilanteessa soita 112.
Palvelut, joihin tarvitset ammattilaisen kanssa tehdyn palvelutarpeen arvion
Alaikäisten mielenterveyspalvelut
Alaikäisten mielenterveyspalvelut tarjoaa tukea alaikäisille lapsille vanhempineen sekä lasta odottaville perheille. Ennen palvelun aloitusta tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi esimerkiksi neuvolassa, koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa tai sote-keskuksessa.
Alakouluikäisten vanhemmille järjestettävä Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmä on suunniteltu tukemaan vanhemmuustaitoja. Ryhmään voi osallistua vanhempien lisäksi lapsesta huolta pitäviä, perheen arkeen tiiviisti osallistuvia aikuisia. Alakouluikäisten vanhemmuusryhmään hakeudutaan terveydenhuollon ammattilaisen tekemän hoidon tarpeen arvioinnin kautta.
Lisätietoa:
Toimintaterapia
Toimintaterapian tarpeen arviointiin voidaan ohjautua, kun lapsella tai nuorella epäillään olevan
- haasteita hienomotoriikassa
- haasteita karkeamotoriikassa
- haasteita silmän ja käden yhteistyössä
- poikkeavaa reagointia aistimuksiin.
Toimintaterapian tarpeen arviointiin voi ohjautua esimerkiksi neuvola- tai kouluterveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä.
Lisätietoa:
Lasten ja nuorten kuntoutus ja apuvälinepalvelut
Puheterapia
Puheterapeutin arvioon ohjaudutaan terveydenhuollon ammattilaisen, kuten neuvolan terveydenhoitajan, lääkärin, toimintaterapeutin, psykologin tai fysioterapeutin lähetteellä.
Jos sinulla herää huoli lapsestasi, saat neuvontaa myös puheterapeutin palvelunumerosta.
Lisätietoa:
Arviointi
Ammattilaiset arvioivat kanssanne lapsenne, nuorenne ja perheenne tilannetta ja tuen tarpeita. Tilannettanne kartoitetaan esimerkiksi seuraavilta osa-alueilta:
- tämän hetken tilanne
- arjessa pärjääminen
- käytössä olevat tukitoimet ja niiden riittävyys
- varhaislapsuus
- onko tarve tarkemmille selvityksille tai monialaiselle arviolle.
Joskus tilanteen arvioimiseksi voidaan tarvita mukaan muita ammattilaisia ja esimerkiksi koulussa tai oppilaitoksessa monialaista asiantuntijaryhmää tai lääkäriä.
Arvioinnin perusteella kanssanne tehdään suunnitelma siitä, millainen tuki, hoito, ohjaus ja/tai jatkoselvittelyt vastaavat tarpeeseenne parhaiten.
Monialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö nepsy-piirteisten lasten ja nuorten tukemisessa tarkoittaa eri ammattilaisten tiivistä ja koordinoitua yhteistyötä lapsen, nuoren ja/tai perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Monialaisessa yhteistyössä asiakas on keskiössä. Yhteistyöhön osallistuvat tilanteen mukaan tarvittavat ammattilaiset, jotka tuovat mukanaan oman erikoisosaamisensa.
Monialaisessa yhteistyössä rakennetaan keskustellen kokonaisnäkemys asiakkaan tilanteesta. Ammattilaiset laativat asiakkaan kanssa yhden yhteisen asiakas- ja/tai hoitosuunnitelman, jonka mukaan edetään.
Mahdollinen diagnosointi
Arvioinnin perusteella voidaan päätyä siihen, että on tarpeen tehdä selvittely mahdollisen diagnoosin löytämiseksi. Selvittely tehdään joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Adhd-diagnoosit tehdään pääasiassa perusterveydenhuollossa, autismi taas diagnosoidaan erikoissairaanhoidossa. Ammattilaiset ohjaavat perheenne oikeaan paikkaan diagnoosin selvittelyä varten.
Selvittelyssä lapsenne/nuorenne tilanne ja tausta kartoitetaan kattavasti. Tietoa kootaan esimerkiksi
- varhaislapsuudesta, kasvusta ja kehitysvaiheista
- oireiden esiintymisestä
- toimintakyvystä ja keinoista pärjätä erilaisissa arjen tilanteissa
- psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta ja
- tämänhetkisestä elämäntilanteesta.
Tietoja pyydetään lapselta/nuorelta ja vanhemmilta, varhaiskasvatuksesta, koulusta tai oppilaitoksesta sekä tarpeen mukaan muilta lapsen/nuoren elämässä tiiviisti olevilta aikuisilta.
On hyvä muistaa, että täsmällistä mittaria tai yksittäistä tutkimusta neuropsykiatristen oireiden arvioimiseen ei ole. Samanlaisia piirteitä ja oireita voi esiintyä myös ilman diagnosoitavaa neuropsykiatrista häiriötä. Siksi diagnoosin asettaminen vaatii aina huolellista moniammatillista arviointia.
Vaikka diagnoosia ei asetettaisi, voi selvittely olla siitä huolimatta hyödyllistä. Sen avulla voidaan esimerkiksi tarjota oikeanlaista tukea tilanteeseenne ja/tai tehdä päätös jäädä seuraamaan kasvun ja kehityksen vaikutuksista piirteisiin.
Mahdollisen diagnoosin asettamisen jälkeen kanssanne tehdään jatkosuunnitelma, johon kuvataan, millaista tukea tarvitaan ja miten se järjestetään.
Lisää tietoa diagnosoinnista saa Käypä hoito -suosituksista, jotka ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Käypä hoito -suositukset toimivat terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä:
- Autismikirjon häiriö
- Aistisäätelyn epätyypillisyys autismikirjon häiriössä
- ADHD – varhaisella tuella arki toimivaksi
- Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta
- Touretten oireyhtymä ja autismikirjon häiriö
- Kun lapsen puhe on epäselvää tai kielen oppimisessa on vaikeutta
Vahvan tuen tarve
Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon tukea tarvitaan silloin, kun
- perusterveydenhuollon tuki ei ole riittävää
- tarvitaan tarkempaa arviointia oikean diagnoosin löytämiseksi
- lääkehoidon aloittaminen ei onnistu perusterveydenhuollossa
- lapsen tai nuoren ongelmat ovat vaikeita tai
- tarvitaan usean lääketieteen erikoisalan yhteistyötä.
Erikoissairaanhoitoon tarvitaan aina lähete lääkäriltä. Tämä edellyttää yleensä perustasolla, esimerkiksi kouluterveydenhuollossa, tehtyjä tutkimuksia tai selvityksiä. Erikoissairaanhoidossa neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja nuoria hoidetaan lastenpsykiatrialla ja nuorisopsykiatrialla sekä joissain tapauksissa lasten ja nuorten neurologialla.
Erikoissairaanhoito on alle 18-vuotiaille maksutonta.
Sosiaalipalvelut
Sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluvat perhesosiaalityö, vammaispalvelut ja lastensuojelu. Palveluista voi saada tukea perheelle arjen sujumiseen ja lapselle/nuorelle kuntoutumista tukevia palveluja. Asiakkuus alkaa sosiaalihuoltolain mukaisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella ja perusteet asiakkuuteen ovat aina yksilöllisiä.
Sosiaalihuollon erityispalveluihin hakeutumisesta ja palvelutarpeenarvioinnista saat tietoa sosiaalihuollon ohjauksesta ja neuvonnasta:
Kuntoutuspalvelut
Osa lasten ja nuorten kuntoutuksen palveluista on vahvan tuen palveluita. Esimerkiksi neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjaudutaan koulupsykologin tai lastenneurologian poliklinikan suosituksesta.
Yhteystietoja:
Kelan kuntoutuspalvelut
Kelan tarjoamia kuntoutuspalveluja ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennus, LAKU-perhekuntoutus ja nuorten Omaväylä-kuntoutus. Kelan kuntoutuksiin vaaditaan diagnoosi ja lääkärin kirjoittama lausunto. Lisätietoa saat omasta hoitavasta yksiköstäsi ja Kelan sivuilta:
Jatkosuunnitelma
Jatkosuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen/nuoren, perheen ja ammattilaisen kanssa ja sen lähtökohtana on aikaisemmassa arvioinnissa todettu tuen tarve. Suunnitelma voi sisältää:
- eri ammattilaisten antamaa tukea ja ohjausta
- lapselle/nuorelle ja perheelle keinoja ja ohjeita kotiin arjen helpottamiseksi
- käytännön tilanteisiin tuotavaa ohjausta arjen tuen palveluista
- ammattilaisten tukea varhaiskasvatukseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin.
Mahdollisen diagnoosin jälkeen perhe saa ohjausta ja neuvontaa diagnoosiin liittyen ja ohjauksen esimerkiksi diagnoosikohtaiselle sopeutumisvalmennuskurssille.
Tehtyä suunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä lapsen/nuoren ja perheen kanssa. Suunnitelmaa muutetaan tarpeen mukaisesti sekä lapsen/nuoren kasvun ja kehityksen myötä.
Omannäköinen elämä
Jokaisen polku on erilainen. Tärkeää on, että saat omasi rakentamiseen tarvitsemasi tuen, jotta voit tehdä arjestasi omannäköisesi.
Arjessa voi tulla vastaan haasteita. Olennaista onkin, että löydät keinot arkesi hallintaan. Haasteista huolimatta jokaisella on vahvuuksia, jotka on tärkeä tunnistaa. Omien vahvuuksiesi kautta löydät keinoja päästä kohti omia haaveitasi ja tavoitteitasi.
Elämän aikana voi tulla vastaan erilaisia haastavia vaiheita, jolloin saatat tarvita tukea tilanteen tarkasteluun ammattilaisen kanssa. Muista silloin, että voit aina palata uudelleen tarvitsemaasi palveluun polulla.
Tämä polku ei pääty, vaan on elämän mittainen.
Nuoren ajatuksia nepsy-piirteiden kanssa elämisestä:
”Minun täytyy usein istua luokassa yksin ja eturivissä. Silloin pystyn minimoimaan häiriötekijät, kuten muiden liikkeet ja houkutuksen jutella vieruskaverin kanssa.”
”Vahvuuteni ei ole kokeissa suoriutuminen, vaan olen parempi esimerkiksi esitelmissä ja erilaisissa esiintymistä vaativissa suorituksissa. Siispä panostan niihin paljon!”
”Saan innostettua usein muita tarttumaan toimeen yhteisiin asioihin. Ryhmässä ja joukkueessa toimiminen on yksi vahvuuksistani.”
”Olen avoin haasteistani, mutta myös rehellinen muille niistä asioista, jotka pahentavat oireitani. Esimerkiksi sosiaalinen media ja puhelimella oleminen heikentää keskittymiskykyäni paljon.”
”Pidän viikoittain päivän, jolloin seuraan omia innostuksen ja kiinnostuksen kohteita, enkä välitä, jos oma keskittymiskykyni ei toimi. Vaikka aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden haasteet usein pakottavat keskittymään, on hyvä välillä ottaa rennosti ja olla välittämättä, jos asiat eivät edisty ennalta odotetulla tavalla. Mutta toisaalta juuri silloin saatan esimerkiksi ajautua siivoamaan, laittamaan ruokaa tai saan hoidettua asioitani.”