Perhehoitajaksi hakeutuminen

Lyhytaikaisen perhehoidon päivystysperheissä vähintään toisen perhehoitajan tulee olla pääasiallinen perhehoitaja eikä voi käydä muualla töissä. Kotona oleminen on välttämätöntä, koska päivystystä tehdään vuorokauden ympäri. Päivystysperheen toinen perhehoitaja voi käydä töissä toisen päivystäessä kotona. Suunnitelmallisten lyhytaikaisten sijoitusten perheissä perhehoitajat voivat käydä töissä silloin, kun heillä ei ole lapsia sijoitettuna. 

Toistaiseksi voimassa olevan perhehoidon perhehoitajan tulee lähtökohtaisesti sitoutua jäämään vuodeksi kotiin, kun perheeseen sijoitetaan uusi lapsi. Kotiin jäämisen tarve arvioidaan jokaisen perhehoitajan ja sijoitettavan lapsen kohdalla erikseen, koska tilanteita on monenlaisia. Kouluikäisten lasten kohdalla voi joskus riittää sijoituksen alkuvaiheessa, että perhehoitaja esimerkiksi vain lyhentää työpäiväänsä. Kun lapsi on asettunut hyvin perheeseen, perhehoitaja voi käydä omassa palkkatyössään. 

Perhehoitajana toimiminen ei ole vapaaehtoistyötä, vaan siitä maksetaan veronalaista hoitopalkkiota ja kustannustenkorvausta. Hoitopalkkiota maksetaan sen vuoksi, että sijoitetun lapsen hoitamiseen sitoudutaan toimeksiantosopimuksella, joka velvoittaa ja sitoo perhehoitajia tiettyihin tehtäviin. Lastensuojelun perhehoitajuus on julkishallinnollinen tehtävä, jossa viranomainen siirtää lapsen hoidon ja huolenpidon lapsen huoltajilta perhehoitajille. Tehtävä on vastuullinen ja sen vuoksi sen hoitamisesta maksetaan korvausta. 

Perhehoitaja ei ole työsuhteessa hyvinvointialueeseen, vaan perhehoitoa tehdään toimeksiantosopimuksella. Lapsen sijoittava hyvinvointialue huolehtii perhehoitajan lakisääteisistä oikeuksista. Perhehoitajilla on oikeus valmennukseen, hoitopalkkioon ja kulukorvaukseen, käynnistämiskorvaukseen, tukeen, täydennyskoulutukseen, hyvinvointi- ja terveystarkastukseen ja vapaaseen. Lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue on tapaturmavakuuttanut perhehoitajat tapaturmien varalta, jotka ovat sattuneet perhehoitajan tehtävää hoitaessa. 

Tarvitsemme välillä perhehoitajia vastasyntyneille vauvoille. Pienet vauvat sijoitetaan yleensä juuri sillä hetkellä päivystävään lyhytaikaiseen perheeseen. Mikäli haluaa toimia lyhytaikaisen perhehoidon päivystysperheenä, sijoitettavien lasten ikää ei voi rajata pelkästään vauvoihin, vaan päivystyksen kautta voi tulla kaiken ikäisiä alle kouluikäisiä lapsia ja heidän kouluikäisiä sisaruksiaan. Suunnitelmallisten lyhytaikaisten sijoitusten perhehoitoperheenä voi valita lapsen iän ja ottaa esimerkiksi vain vauvoja perhehoitoon. 

On joitakin ehdottomia esteitä, jotka estävät perhehoitajana toimimisen. Ehdottomat esteet arvioidaan aina yksilöllisesti jokaisen perheen kohdalla erikseen. Ehdottomia esteitä on  

• Korkea ikä: Toistaiseksi voimassa olevassa perhehoidossa lapsen ja perhehoitajan välinen ikäero tulee olla korkeintaan 45 vuotta. Lyhytaikaisena perhehoitajana voi toimia työikäinen henkilö ja hoidettavana voi olla kaikenikäisiä lapsia. Läheisverkostosijoituksissa lapsen ja perhehoitajan välisen ikäeron merkitys arvioidaan yksilöllisesti jokaisen lapsen kohdalla erikseen. 

• Terveys: Terveydentila todistetaan lääkärintodistuksella. Perhehoitajiksi ryhtyvillä ei voi olla sairauksia tai vammoja, jotka vaikuttavat lapsen hoitoon. 

• Rikostausta: Tarkistamme perhehoitajien rikosrekisteriotteet ennen lapsen sijoittamista perheeseen (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). 

• Sosiaalihuollon asiakkuus: Tarkistamme perhehoitajien asuinpaikan hyvinvointialueelta perheen sosiaalihuollon tiedot. Perheellä ei voi olla voimassa olevaa lastensuojelun tai toimeentulotukiasiakkuutta. 

• Tarkistamme perhehoitajien perheolosuhteet väestörekisteristä.

Lastensuojelun perhehoitoon sopii tavanomainen yksityiskoti, joka on olosuhteiltaan ja tiloiltaan lapsiperheelle sopiva. Lyhytaikaisella päivystysperheellä tulee olla kodissaan sijoittaville lapsille vähintään yksi oma huone. Suunnitelmallisissa lyhytaikaisissa sijoituksissa lapsille ei välttämättä tarvitse olla omaa huonetta käytössään, jos sijoitettavat lapset ovat vauvoja tai taaperoita, jotka voivat nukkua esimerkiksi vanhempien kanssa samassa makuuhuoneessa. Toistaiseksi voimassa olevassa perhehoidossa oman huoneen tarve riippuu sijoitettavan lapsen iästä. Vauvana tai taaperona sijoitettava ei välittömästi tarvitse omaa huonetta, mutta perhehoitajan tulee voida järjestää lapselle oma huone käyttöön myöhemmässä ikävaiheessa silloin, kun sille tulee tarve. 

Sijoitettu lapsi tarvitsee varsinkin sijoituksen alkuvaiheessa vakaita ja rauhallisia olosuhteita perhehoitajan luona, jotta voi asettua rauhassa asumaan uuteen kotiin. Uuteen perheeseen muuttaminen on kaikille sijoitetuille lapsille iso elämänmuutos, ja lapset tarvitsevat sijoituksen alussa runsaasti perhehoitajan aikaa, tukea ja huomiota. Uuden sijoitetun lapsen tuleminen perheeseen on elämänmuutos myös koko perhehoitajan perheelle. Tästä syystä perhehoitajien perheessä on hyvä olla rauhallinen elämäntilanne, jossa ei ole ennakoitavissa muita suuria elämänmuutoksia. Tästä syystä olemme rajanneet, että perheeseen voidaan sijoittaa uusi lapsi sen jälkeen, kun perheen nuorin lapsi on vähintään 1-vuotias. Samasta syystä lapsettomuushoidot on hyvä saattaa loppuun ennen perhehoitajaksi hakeutumista. 

Eläke ei itsessään ole este toimia perhehoitajana, esimerkiksi silloin, jos toimii ammatissa, jossa eläkeikä on tavanomaista alempi. Sijoitettavan lapsen ja perhehoitajan välinen ikäero voi olla 45 vuotta. Mikäli olet jäämässä vanhuuseläkkeelle, on mahdollista, että ikäraja ylittyy. Mikäli olet jäämässä eläkkeelle tai olet jo eläkkeellä, tilanteesi ja mahdollisuutesi toimia perhehoitajana arvioidaan yksilöllisesti. Perhehoitajien tilapäishoitajana voi toimia myös vanhuuseläkkeellä olevat henkilöt. 

Perhehoitajina voivat toimia myös yksin asuvat henkilöt. Tarvitsemme perhehoitajiksi erilaisia perheitä, koska etsimme aina lapselle sopivinta perhettä. 

Lastensuojelun perhehoidossa kodin molemmat aikuiset ovat virallisesti sijoitettavan lapsen perhehoitajia. Mikäli asut puolisosi kanssa yhdessä avoliitossa tai avioliitossa, teidän molempien täytyy tulla valmennukseen ja alkaa perhehoitajiksi. Usein perhehoidon arjessa toinen puolisoista hoitaa enemmän perhehoitajan tehtäviä pääasiallisena perhehoitajana toisen käydessä töissä. Joissain perhehoitoperheissä molemmat puolisot ovat pääasiallisia perhehoitajia. 

On tavallista, että valmennukseen tultaessa puolisoista toinen on pidempään miettinyt perhehoitajaksi alkamista ja perehtynyt aiheeseen kattavasti toisen ollessa asiasta epävarmempi ja vähemmillä tiedoilla. Tästä syystä tapaamme PRIDE-valmennuksen ennakkotapaamisella kaikki perhehoitajuudesta kiinnostuneet. Perhehoitajuus on perheen yhteinen juttu ja molempien perheen aikuisten tulee olla halukkaita ryhtymään siihen. Ennakkotapaamiselle voi tulla, vaikka ajatus perhehoitajuudesta olisi vielä hyvin alustava ja epävarma. Ennakkotapaamisella kerromme lisää perhehoidosta ja mitä perhehoitajana toimiminen vaatii. Kerromme tapaamisella myös PRIDE-valmennuksesta lisää ja pohdimme yhdessä alustavasti mahdollisuuksianne ryhtyä perhehoitajiksi. Ennakkotapaaminen ei sido teitä mihinkään. 

Käyttämämme PRIDE-valmennus on valmennus perhehoitajuutta harkitseville. Olet tervetullut valmennukseen, vaikka et olisi vielä täysin varma haluatko perhehoitajaksi. Valmennuksessa annetaan lisää tietoa perhehoitajana toimimisesta päätöksesi tueksi. Valmentajat pohtivat yhdessä kanssasi valmiuksiasi toimia perhehoitajana – mitä hyvää niissä on ja missä mahdollisesti sinun pitäisi vielä kehittyä. Valmennuksen jälkeen voi sanoa, että perhehoitajuus ei olekaan oma juttu tai että haluaa kokeilla perhehoitajuutta ensin toimimalla perhehoitajien tilapäishoitajana. 

Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapset asuvat perhehoitajan luona sen aikaa, kun kulloinkin on tarvetta. Lyhyimmillään lapsi voi olla päivystysperheessä esimerkiksi yhden yön yli ja sen jälkeen on voinut palata kotiin. Tyypillisesti lyhytaikaiset sijoitukset kestävät joitakin kuukausia.

Toistaiseksi voimassa olevassa perhehoidossa perhehoitajat sitoutuvat lapseen niin pitkäksi aikaa, kun lapsi perhehoitoa tarvitsee. 

Perhehoidossa asuu lapsia, jotka eivät voi jostain syystä asua omien vanhempiensa kanssa. Tyypilliset syyt lasten sijoittamiselle ovat: Vanhempien päihde- ja mielenterveyden ongelmat, perheväkivalta, vanhempien jaksaminen, vanhemmuuden puutteet ja epävakaa elämä sekä lapsen oma oireilu.