Erikoissairaanhoidon kuvantamispalvelut
Erikoissairaanhoidon kuvantamispalvelut Päijät-Hämeen keskussairaalassa – röntgen-, ultraääni-, magneetti- ja tietokonetomografiatutkimukset sekä muut kuvantamistutkimukset.
Tietoa erikoissairaanhoidon kuvantamispalveluista
Tietoa erikoissairaanhoidon kuvantamispalveluista
Palvelukuvaus
Keskussairaalassa toimii kaksi kuvantamisen yksikköä:
- Kuvantamisen osasto on avoinna arkisin ja vastaa alueen erikoissairaanhoidon kuvantamispalveluista.
- Akuutti24-päivystyksen kuvantamispiste palvelee päivystyspotilaita.
Kuvantamispalvelut ovat olennainen osa potilaan tutkimusta, hoitoa ja sen seurantaa.
Keskussairaalassa tehdään muun muassa:
- Natiiviröntgenkuvauksia
- Ultraäänitutkimuksia ja -toimenpiteitä
- Mammo-grafiatutkimuksia ja -toimenpiteitä
- Tietokonetomografiatutkimuksia (TT)
- Magneettitutkimuksia (MK, MRI)
- Läpivalaisututkimuksia ja -toimenpiteitä
- Verisuonten tutkimuksia ja toimenpiteitä
Toimi näin
Julkisessa terveydenhuollossa kuvantamistutkimuksiin pääsee vain lääkärin lähetteellä.
Kun olet saanut lähetteen:
- Varaa aika kuvantamispisteestä.
- Noudata saamasi potilasohjeen valmistautumisohjeita ennen tutkimusta.
Jos olet raskaana tai epäilet raskautta:
- Kerro asiasta hoitavalle lääkärille tai hoitajalle.
- Tarvittaessa voidaan valita vaihtoehtoinen kuvantamismenetelmä.
Kuvantamispalveluiden ajanvaraus ja yhteystiedot
Kuvantamispalveluiden ajanvaraus ja yhteystiedot
Ajanvaraus
maanantai–perjantai 7.30–15.30
Sijainti
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Kuvantaminen sijaitsee keskussairaalan 1. kerroksessa, J-osassa. Kulje pääovesta sisään, käänny neuvonnan jälkeen oikealle ja seuraa opastekylttejä "Kuvantamisen osasto".
Kuvantamisen päivystyspiste sijaitsee Akuutti24-päivystyksen tiloissa.
Tutustu kuvantamispalveluihimme
Natiivikuvaukset ovat röntgensäteilyn avulla otettuja röntgenkuvia ihmisen kehosta.
Natiivitutkimus kestää kuvattavasta kohteesta riippuen viidestä minuutista puoleen tuntiin. Tuttuja natiivikuvausesimerkkejä ovat keuhko- ja luukuvaukset, joista keuhkokuvaus on yleisin tutkimus. Natiivikuvaus tehdään ilman varjoainetta.
Ultraäänitutkimuksessa iholle levitetään geeliä ja kohde tutkitaan ultraäänilaitteen anturilla.
Tutkimus kestää 5–20 minuuttia. Ultraäänitutkimuksesta ei aiheudu säteilyaltistusta, koska menetelmässä ei käytetä ionisoivaa säteilyä. Yleisimpiä ultraäänitutkimuksia ovat: vatsan, lihasten, jänteiden, kilpirauhasen, rintojen ja verisuonten tutkimukset. Lisäksi ultraäänen avulla tehdään toimenpiteen yhteydessä myös näytteidenottoja.
Mammografia tarkoittaa rintarauhasten röntgentutkimusta, missä kuvannetaan rinnan alueen kyhmyjä ja muutoksia.
Mammografian yhteydessä voidaan tehdä myös näytteenottoja. Lisäksi tehdään rinnan alueen kasvainten lankamerkkauksia leikkauksia varten.
Tietokonetomografia (TT) eli viipalekuvaus on tutkimus, jossa röntgensäteiden avulla otetaan poikkileikekuvia halutulta alueelta.
Kuvausalueena on pää, kaula, vartalo, raajat tai verenkiertoelimet. Tutkimuksessa maataan tutkimuspöydällä liikkumatta. Tutkimuspöytä liikkuu tutkimuksen aikana. Kuvauslaitteessa on iso aukko ja se on molemmista päistä avoin. Tietokonetomografia-laitteilla (TT-laite) itse kuvausaika on lyhyt, mutta esivalmisteluineen tutkimukseen kuluu pidempi aika. Tutkittavasta kohteesta riippuen tutkittavalle annetaan hengitysohjeita.
Joissakin tutkimuksissa laitetaan varjoainetta verenkiertoon, joka saattaa aiheuttaa hetkellisen lämmöntunteen ja metallin maun suussa. Varjoaine poistuu verenkierrosta virtsan mukana.
Magneettikuvauksissa (MK, MRI) tutkittava on laitteessa, jossa on jatkuvasti päällä voimakas magneettikenttä ja laite rekisteröin kentän kehossa aiheuttamia tilapäisiä muutoksia.
Laitteen magneettikenttä vetää puoleensa metalliesineitä. Magneettikuvauslaitteessa on kuvaustunneli, joka on läpimitaltaan noin 60–70 cm. Tunneli on ilmastoitu, valaistu ja avoin molemmista päistä.
Kuvauslaitteesta kuulu ajoittain melko voimakasta ääntä, joten kuvattavalle annetaan kuulosuojaimet, joista voi kuunnella musiikkia. Tutkittava saa käteensä merkkinapin, jolla hän saa tarvittaessa yhteyden hoitajaan. Saattaja voi olla mukana tutkimushuoneessa.
Magneettikuvaus kestää noin 15–45 minuuttia. Joissain magneettitutkimuksessa käytetään varjoainetta, joka ruiskutetaan verenkiertoon. Varjoaine ei sisällä jodia. Varjoaine poistuu verenkierrosta virtsan mukana.
Magneettitutkimuksen voivat estää vierasesineet, jotka on asetettu leikkauksissa tai toimenpiteissä tai jotka ovat päätyneet kehoon tapaturman tai onnettomuuden seurauksena.
Magneettitutkimuksen esitietolomakkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko magneettitutkimus tehdä turvallisesti. Palautathan lomakkeen täytettynä tutkimukseen tullessasi.
Läpivalaisututkimuksissa seurataan varjoaineen kulkua elimistössä.
Läpivalaisututkimuksissa seurataan varjoaineen kulkua elimistössä. Varjoaine ja sen antotapa vaihtelee tutkimuskohteen mukaan. Tutkimusten kestot vaihtelevat kuvattavan kohteen ja sen toiminnan mukaisesti. Yleisimmin tutkimuksen kestää n. 30–60 mi
Verisuonten tutkimukset (valtimosuonten angiografiat ja laskimosuonten venografiat) ovat varjoainekuvauksia.
Niiden tarkoituksena on tutkia suonista ahtaumia, tukoksia tai vuotoja, sekä mahdollisuuksien mukaan hoitaa niitä. Toimenpide voi olla pallolaajennus, stentin eli metalliverkon asennus, trombin eli veritulpan liuotus tai vuotavan kohdan tukkiminen.
Verisuonitutkimukset ja toimenpiteet kestävät noin 1–2 tuntia. Verisuoneen laitetaan jodipitoista varjoainetta ja otetaan kuvasarjoja röntgenlaitteella. Varjoaine saattaa lämmittää kuvausalueella ja se poistuu elimistöstä virtsan mukana. Tutkimuksesta ja toimenpiteestä riippuen jälkihoito ja vuodelepo vaihtelevat.
