Hyvinvointialueemme tähtää alan parhaaksi työnantajaksi, ja yksi keskeisistä tavoitteista on se, että työntekijöidemme työkyky paranee. Yksi työkyvyn mittari on terveysperusteisten poissaolojen määrä. Tavoitteenamme on vähentää niitä koko hyvinvointialueella keskimäärin kahdella päivällä henkilötyövuotta kohden vuoden 2026 aikana.
Käytännössä työkyvyn ja työhyvinvoinnin vahvistaminen tarkoittaa arjen tekoja, joilla tuemme jaksamista, sujuvaa työntekoa ja mahdollisuutta jatkaa työssä erilaisissa elämäntilanteissa. Etsimme arkeen soveltuvia ratkaisuita yhdessä työntekijöiden, esihenkilöiden ja tukipalveluiden kanssa.
– Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kaikki työkykyjohtamisen keinot ovat aktiivisessa käytössä työntekijöiden työkyvyn tukemisessa, va. työhyvinvointipäällikkö Sirpa Silventoinen kertoo.
Työkykyjohtamisen koulutusta on tarjottu hyvinvointialueen esihenkilöille myös edellisellä strategiakaudella.
– Perusasioiden on tärkeää olla hallussa jokaisella esihenkilöllämme, jotta he osaavat tukea työkykyä jo ennakoivasti ja reagoida erilaisiin tilanteisiin mahdollisimman varhain. Siksi kohdennamme voimavaroja työkykyjohtamisen osaamiseen nyt entistäkin laaja-alaisemmin, Silventoinen toteaa.
Joustavia ratkaisuja työkyvyn ehdoilla
Työkykyjohtaminen on olennainen osa hyvää henkilöstöjohtamista. Esihenkilöt hyödyntävät arjessa jo nyt useita työkyvyn tuen keinoja, jotka tukevat työntekijöiden työhyvinvointia, työssä jatkamista ja työhön palaamista. Työyhteisön arjessa ne näkyvät esimerkiksi tehtävien muokkaamisena, työvuorojärjestelyinä ja työaikajoustoina.
– Meillä jokaisella voi olla työuralla tilanne, jossa tarvitaan vähän muokattua tehtävänkuvaa, henkilöstöpäällikkö Marika Hämäläinen muistuttaa.
Koko hyvinvointialueen tasolla työkykyisiä päiviä pyritään lisäämään erityisesti korvaavan työn ja osasairauspäivärahalla tuetun osa-aikatyön aktiivisella käytöllä. Molemmat järjestelyt ovat määräaikaisia ja vapaaehtoisia sekä osatyökykyiselle työntekijälle että työnantajalle. Niihin ryhdytään aina työntekijän terveyden ja toipumisen ehdoilla.
– Sairauspoissaololla ollaan ilman muuta jatkossakin silloin, kun vointi sitä edellyttää. Työkyky on tärkeä nähdä laaja-alaisesti, sillä työkykyä voi olla hyvin monenlaiseen työhön, vaikka sitä ei tilapäisesti olisikaan kaikkiin omiin työtehtäviin tai täydelle työajalle, Sirpa Silventoinen kertoo.
Yhdessä oppimista aamukahvin äärellä
Esihenkilöiden osaamista on vahvistettu tänä keväänä työkykyjohtamisen aamukahviwebinaareilla. Napakat puolituntiset webinaarit tarjoavat täsmätietoa niin työkyvyn eri osa-alueista kuin työkykyjohtamisen konkreettisista keinoista.
– Jokainen webinaari on kerännyt linjoille noin sata esihenkilöä, mikä kertoo teeman koetusta tärkeydestä ja esihenkilöidemme halusta viedä asioita käytäntöön. Saamamme palaute on ollut erittäin myönteistä, ja tarkoituksenamme onkin jatkaa webinaareja myös syksyllä, Silventoinen tuumaa.
Mistä on kyse?
| Mitä työkyky tarkoittaa? | Työkyky tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy tekemään työtään hyvin. Työkyky muodostuu monesta eri osasta ja jokainen voi vahvistaa omaa työkykyään. Työkykyyn vaikuttavat omat voimavarat, kuten fyysinen ja psyykkinen terveys, osaaminen sekä motivaatio. Elämäntilanne, työn merkityksellisyys ja toimiva työyhteisö tukevat työkykyä. |
| Mitä työkykyjohtaminen tarkoittaa? | Työkykyjohtaminen tarkoittaa suunnitelmallista ja ennakoivaa henkilöstöjohtamista, jolla tuetaan työntekijöiden työkykyä uran ei vaiheissa. Siihen kuuluvat työkykyä vahvistavat arjen käytännöt, varhainen tuki sekä sujuvan työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen. Tavoitteena on turvata työn ja työntekijän voimavarojen tasapaino. |
| Mitä on korvaava työ? | Korvaava työ tarkoittaa, että työntekijän sairaus tai tapaturma ei automaattisesti johda poissaoloon, vaan työntekijä voi tietyin edellytyksin jatkaa työskentelyä muokatuissa tehtävissä tai muussa terveydelle paremmin soveltuvassa työssä. Työterveyshuolto ottaa aina vastaanotolla kantaa korvaavan työn mahdollisuuteen sairauspoissaolotarvetta arvioitaessa. Korvaavan työn avulla työntekijä voi jatkaa työskentelyä terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta. Vaihtoehtoisesti korvaava työ voi tarkoittaa työskentelyä toisessa yksikössä tai ammattitaitoon kehittävään koulutukseen osallistumista. |
