Sairaanhoitajaopiskelijan ensimmäinen harjoittelu voi olla ratkaiseva askel kohti tulevaa uraa hoitoalalla. Näin kävi myös Peppi Juutille, 20, joka opiskelee sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa. Ensimmäinen harjoittelujakso ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa vahvisti hänen ammatillista varmuuttaan ja kirkasti tulevaisuuden tavoitteita.
Kiinnostus hoitoalaan jo varhain
Kun Peppi aloitti opinnot LAB-ammattikorkeakoulussa, hän tiesi olevansa oikealla tiellä. Kiinnostus hoitoalaa kohtaan oli kulkenut mukana jo yläasteelta lähtien. Taustalla oli muutaman vuoden kokemus apteekkityöstä sekä kesätöitä hoiva-avustajana. Siitä huolimatta Peppi kuvailee lähteneensä opintoihin puhtaalta pöydältä, sillä hänellä ei ollut aiempaa koulutusta alalta. Sairaanhoitajaopinnot ja ensimmäinen harjoittelu tarjosivatkin paljon uutta opittavaa lyhyessä ajassa.
Positiivisesti yllättänyt harjoittelupaikka löytyi läheltä ja antoi vahva käytännön oppia hoitoalalta
Sairaanhoitajaopiskelijan ensimmäinen harjoittelu vei Pepin Palvelukeskus Onnelanpolkuun, joka on ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen yksikkö. Alun perin harjoittelupaikan oli tarkoitus olla muualla, mutta sattuma ja nopeat reagoinnit johtivat Onnelanpolulle. – Olin kuullut, että Onnelanpolku on opiskelijaystävällinen paikka, ja se piti kyllä paikkansa, Peppi kertoo. Vastaanotto harjoittelupaikassa oli lämmin. Opiskelijaan suhtauduttiin tasavertaisena työyhteisön jäsenenä, ei vain harjoittelijana. Tämä loi turvallisen ja kannustavan ympäristön ammatilliselle kehittymiselle.
Hoitoalan harjoittelu tarjosi Pepille mahdollisuuden oppia käytännössä. Hän pääsi tekemään perushoitoa itsenäisesti, harjoittelemaan haavanhoitoa sekä työskentelemään moniammatillisessa tiimissä lähihoitajien ja sairaanhoitajien rinnalla. Lisäksi hän oppi kohtaamaan muistisairaita asiakkaita ja soveltamaan koulussa opittuja taitoja käytännön hoitotyössä. Tämä teki harjoittelusta merkityksellisen ja opettavaisen kokonaisuuden. Erityisesti yksi hetki jäi mieleen.
– Kun aiemmin vaisu asukas piristyi selvästi aamutoimien ja hoidon jälkeen, tuli tunne, että sillä mitä teen on oikeasti merkitystä, Peppi kertoo.
Haastavat tilanteet osana sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelua
Hoitoalalla myös haastavat tilanteet kuuluvat arkeen. Peppi koki harjoittelunsa aikana lähinnä henkistä kuormitusta, mutta ei fyysistä väkivaltaa. Hän oppi ennakoimaan tilanteita ja toimimaan rauhallisesti erilaisissa kohtaamisissa. Apua sai aina pyytää, ja kokemuksia pystyi purkamaan sekä ohjaajan että muun tiimin kanssa. Ohjauskeskusteluissa selvisi usein, mistä asiakkaan käytös kulloinkin saattoi johtua. Peppi kokee tämän yhdeksi tärkeimmistä opeista koko harjoittelujakson aikana.
Armollisuus itseään kohtaan vahvistaa tulevia urahaaveita
Peppi ei kaunistele sairaanhoitajaopintojen ensimmäisen vuoden kuormittavuutta. Opittavaa on paljon lyhyessä ajassa, ja välillä väsyttää. Hänen tärkein viestinsä muille opiskelijoille on armollisuus itseä kohtaan, sillä kaikkea ei tarvitse osata heti. Hyvä käytös, toisten kunnioittaminen ja avoin asenne kantavat pitkälle myös työelämässä. Harjoittelussa kannattaa tarttua tilaisuuksiin ja kysyä rohkeasti, sillä jopa sairaanhoitajaopiskelijan ensimmäinen harjoittelupaikka voi avata yllättäviä ovia tulevaisuuteen.
Pepillä on selkeät urahaaveet. Hän haluaa valmistua sairaanhoitajaksi, kartuttaa erikoisosaamistaan ja mahdollisesti jatkaa opintoja myöhemmin jopa yliopistossa. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei valmistuminen tee kenestäkään valmista ammattilaista. Oppiminen jatkuu vahvasti myös työelämässä ja juuri siihen ensimmäinen harjoittelu antaa vahvan pohjan.
