Päijät‑Hämeen hyvinvointialueella työntekijäkokemusta seurataan ja kehitetään suunnitelmallisesti erilaisilla kyselyillä. Tavoitteena on, että ammattilaisillamme on hyvä ja turvallinen arki työssään. Kyselyt toimivat mittareina tavoitteen etenemiselle.
Työntekijäkokemuksen mittaaminen ei ole irrallinen kyselykokonaisuus, vaan osa ammattilaistemme työarjen kehittämistyötä. Kun tiedämme, mikä arjessa toimii ja missä on parannettavaa, voimme kohdentaa kehittämistoimet oikein ja varmistaa, että ne myös näkyvät käytännössä ja palveluiden laadussa.
Miksi työntekijäkokemusta mitataan?
Säännöllinen työntekijäkokemuksen seuranta auttaa tunnistamaan työyhteisöjen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Tuloksia käsitellään yksiköissä esihenkilöiden johdolla, ja niiden pohjalta sovitaan konkreettisista toimenpiteistä. Näin kehittäminen ei jää puheiden tasolle, vaan näkyy arjen työssä.
Kyselyt tukevat myös hyvinvointialueen strategisia tavoitteita, sillä tähtäämme alan parhaaksi työnantajaksi.
Työfiiliskysely – nopea pulssi arjesta
Arjen työhyvinvointia seurataan kuukausittaisella työfiiliskyselyllä. Lyhyt ja helposti vastattava kysely antaa ajankohtaisen kuvan siitä, miltä työ juuri nyt tuntuu. Säännöllinen rytmi mahdollistaa sen, että muutokset huomataan nopeasti ja niihin voidaan reagoida ajoissa.
Työfiiliskyselyn teemat pohjautuvat huomattavasti laajemman Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä toteutettavan kansallisen Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyn tuloksiin. Mitä kuuluu? -työhyvinvointikysely toteutetaan kahden vuoden välein.
Työfiiliskyselyn tulosten avulla seurataan laajemman työhyvinvointikyselyn perusteella sovittujen kehittämistoimien vaikutuksia. Vastausaktiivisuuden kasvu kertoo siitä, että henkilöstö kokee kyselyt merkityksellisiksi ja haluaa vaikuttaa omaan työhönsä.
Työurakyselyt kattavat koko työuran
Työntekijäkokemusta tarkastellaan myös työuran eri vaiheissa työurakyselyiden avulla. Kokonaisuus seuraa työsuhdetta hyvinvointialueella, työsuhteen alkamisesta päättymiseen:
- Perehdytyskysely lähetetään uusille työntekijöille, ja sen avulla kerätään palautetta perehdytyksen sujuvuudesta ja työn aloituksen tuesta.
- Urakysely kartoittaa kokemuksia uralla kehittymisen mahdollisuuksista, osaamisen hyödyntämisestä ja tuesta eri elämäntilanteissa.
- Lähtökysely antaa arvokasta palautetta lähtösyistä ja yleisestä työntekijäkokemuksesta työsuhteen päättyessä.
Tulokset auttavat kehittämään perehdytystä, urapolkuja ja johtamista niin, että hyvinvointialue pystyy tarjoamaan mielekkäitä ja motivoivia työuria erilaisissa elämäntilanteissa.
Kokemuksia arjesta: kysely tukee avoimuutta työyhteisössä
Työikäisten sosiaalisen kuntoutuksen ja osallisuuden palveluissa on ollut toistuvasti erityisen hyvät tulokset Työfiiliskyselyssä. Palveluesihenkilö Veera Numminen sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan yksiköstä kertoo, että kuukausittaiset työfiiliskyselyt ovat kehittyneet ajan myötä ja tulleet osaksi arkea.
– Mitä selkeämpi kysymys, sen parempia vastauksia saadaan. On tärkeää huomata, että vastaamisella on merkitystä ja että tulosten käsittely on avointa.
Numminen kokee, että työfiiliskysely tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden nostaa esiin myös vaikeampia asioita – vaikka pääosin esiin nousee paljon hyvää. Kun haasteita tunnistetaan, niihin tartutaan yhdessä.
– Laitan aina vastaukset tiimille jakoon ja käymme ne yhdessä läpi. Niin epäkohtien kuin positiivisten asioiden esille tuominen on tärkeää.
Yhteisöllisyys ja avoin keskustelu tukevat jaksamista erityisesti muutosten keskellä.
– Haastavina aikoina tiimityön merkitys korostuu. Yhteishenki ja jokaisen jaksamisen tukeminen ovat tärkeitä, erityisesti silloin kun ympärillä tapahtuu paljon muutoksia.
Hyöty näkyy myös asukkaille
Kun henkilöstö voi hyvin, se näkyy suoraan palveluissa esimerkiksi kohtaamisessa, työn sujuvuudessa ja turvallisuudessa. Työntekijäkokemuksen seuraaminen ja kehittäminen on tärkeä osa Päijät‑Hämeen hyvinvointialueen vastuullista toimintaa.
– Olen ylpeä siitä, että hyvinvointialueella seurataan työntekijäkokemusta aiempaa järjestelmällisemmin. Se on merkki siitä, että työantaja kokee tarvetta ja haluaa panostaa henkilöstöönsä, Numminen kiittää.
Työntekijöiden ääntä kuuntelemalla rakennamme yhdessä hyvää työarkea.
