Vuoden alussa Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle muodostettiin uusi syövänhoidon vastuuyksikkö, johon kuuluvat syöpätautien poliklinikka ja HUSilta liikkeen luovutuksena hyvinvointialueelle siirtynyt sädehoitoyksikkö.
Jo ennen uuden vastuuyksikön perustamista syövänhoidon ammattilaiset olivat käynnistäneet työntekijälähtöisiä kehittämistoimia, jotka ovat sittemmin tuoneet merkittävää hyötyä potilaille, tarkoituksenmukaisuutta hoidon suunnitteluun ja vieläpä säästöä. Miten he onnistuivat?
– Meillä kulttuuri on se, joka mahdollistaa innovaatiot ja ideoinnin. Esihenkilötyöllä ja johtamisella luodaan näitä mahdollisuuksia, kuvaa syöpätautien poliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja Sanni Koskinen.
Idea koulutuspäiviltä
Koskinen osallistui muutama vuosi sitten koulutuspäivään, jossa käsiteltiin ikääntyneen potilaan syövän hoitoa. Osallistumisen lopullista antia ja vaikuttavuutta hän ei voinut kuvitellakaan.
Koulutuksessa Koskinen innostui Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) hyväksi havaitusta geriatrian ja onkologian (syöpätautien) yhteistoimintamallista eli geronk-mallista ja esitteli sen työyhteisölleen.
– Meitä kannustetaan osallistumaan koulutuksiin ja kehittämään osaamista. Käytäntönä on, että koulutukseen osallistuvat jakavat saamaansa oppia muillekin, ja niin kävi tässäkin tapauksessa, Koskinen kertoo.
Esimerkin innoittamana aihetta lähdettiin työstämään eri ammattiryhmien kanssa ja lopputuloksena malli otettiin poliklinikalla käyttöön vajaan vuoden kuluttua.
Geronk-malli tukee oikean hoidon valintaa
Geronk-mallin ideana on, että syövän hoidon suunnittelua varten tehdään kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi potilaalle, joka on täyttänyt 75 vuotta. Yhä useampi syöpä todetaan iäkkäällä henkilöllä. Iäkkäät ovat monimuotoinen ja toimintakyvyltään vaihteleva ihmisryhmä, joten geriatrisen hoidon periaatteiden sisällyttäminen syöpäpotilaan hoitoketjuun on tärkeää.
Erityisesti hauraampien potilaiden kohdalla oikea hoito voi olla palliatiivinen hoito, jolla potilaan ja koko perheen hyvinvointia on mahdollista parantaa merkittävästi. Syövänhoidon resurssit ja onkologin vastaanottoajat voidaan ohjata niille potilaille, jotka hyötyvät niistä. Vastaavasti hauraat ikääntyneet syöpäpotilaat ohjataan heille oikean hoidon piiriin.
Geronk-mallissa hoitopolku käynnistyy geronomin eli vanhustyön asiantuntijan puhelinkontaktilla. Puhelun aikana hän kartoittaa potilaan tilan strukturoidun lomakkeen avulla ja pisteyttää potilaan toimintakyvyn. Jos potilas saa tietyn raja-arvon alittavat pisteet, hänet ohjataan geriatrin vastaanotolle tarkempaan arvioon.
– Ennen mallin käyttöönottoa onkologi joutui muodostamaan käsityksen potilaan toimintakyvystä lyhyen lääkehoitoon keskittyvän tapaamisen perusteella, kertoo sädehoidon osastonylilääkäri Mikko Myllykangas.
Syövän hoidossa käytettävä lääkkeet ovat voimakkaita. Joskus väärä hoitomuoto voi johtaa potilaan elämänlaadun merkittävään laskuun ja jopa osastohoidon tarpeeseen.
Säästöjä lääkehävikkiä vähentämällä
Toinen merkittävä yhteisen kehittämisen kohde syövänhoidon vastuuyksikössä on ollut lääkehävikin vähentäminen.
Syöpätautien poliklinikan apulaisosastonhoitaja Heli Viljanen kertoo hyödyntäneensä lääkkeiden tilauspalvelun hävikkilaskuria. Laskurin avulla hän tunnisti tiettyjen lääkkeiden toistuvan hävikin.
– Keskustelimme asiasta työyhteisössä ja mietimme yhdessä, minkälaisilla toimilla hävikkiin voitaisiin puuttua. Tarkastelemalla eri työprosesseja saimme kustannukset laskemaan merkittävästi, ja tästä kuuluu kiitos jokaiselle poliklinikan työntekijälle, Viljanen kuvaa.
Ideasta toimintamalliksi
Syövänhoidon vastuuyksiköstä halutaan muistuttaa, että kehittämisidean tuominen työyhteisöön voi parhaimmillaan poikia kokonaisen toimintamallin käyttöönoton. Ideoita voi syntyä verkostoituessa yli yksikkö- ja organisaatiorajojen, koulutustilaisuuksissa ja muissa ammattilaisten tapaamisissa.
On tärkeää, että uusia ideoita ja kehittämistarpeita käsitellään avoimesti. Toisaalta pitää muistaa myös se, että kehittäminen ei ole helppoa, ja sillä on tiettyjä reunaehtoja.
– Kehittämisen tulee lähteä yksikön tarpeista ja sille pitää varata riittävästi aikaa. Voimavarat kehittää omaa työtä ovat meillä kaikilla erilaisia. Täytyy löytää oikea porukka edistämään asiaa, joka heitä kiinnostaa, pohtii syövänhoidon vastuuyksikön vastavalittu osastonhoitaja Heli Myllykangas.
Molemmat Helit ovat yhtä mieltä siitä, että kehittämistä tehdään työn ohessa koko ajan. Avain työntekijälähtöiseen kehittämiseen on työntekijän oman toiminnan vaikutusten tunnistamisessa.
– Pelkkä osallistaminen ei riitä, jos ihmiset eivät ole asiasta innostuneita, Myllykangas summaa.
