Uusia alkuja ja yhteistä kasvua: EU-sairaanhoitajien kieli- ja työtarina Suomessa
Kun EU:n maista muuttaneet sairaanhoitajat saapuvat Suomeen, he eivät tuo mukanaan vain ammatillista osaamistaan – he tuovat myös rohkeutta, motivaatiota ja avoimuutta uudelle elämälle. EU-maista tulleet sairaanhoitajat rikastuttavat osaamisellaan ja kulttuurillaan suomalaista sote-kenttää. Heidän matkansa on tarina oppimisesta ja monikulttuurisesta kasvusta suomalaisessa työelämässä.
Uusia osaajia Päijät-Hämeeseen
Syksyllä 2024 Lahteen saapui neljä EU-maista – Kreikasta ja Unkarista – kotoisin olevaa sairaanhoitajaa. Heidän joukkoaan täydensi joulukuussa 2024 saapuneet uudet kollegat, yhteensä kolme sairaanhoitajaa Kreikasta, Portugalista ja Espanjasta. Vaikka he ovat laillistettuja ja kokeneita sairaanhoitajia kotimaissaan, Suomessa työskentely
edellyttää riittävää suomen kielen taitoa ja Valviran hyväksyntää.
Ensiaskeleet suomalaisessa työelämässä otettiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja kuntoutussairaala Jalmarissa lähes heti maahantulon jälkeen. Uusi ympäristö toi mukanaan uusia vaatimuksia: suomen kieli on paitsi työväline myös tärkeä osa potilasturvallisuutta, tiimityötä ja arjen vuorovaikutusta.
Elma-hanke tukena kielessä, työssä ja kotoutumisessa
Sujuva kotoutuminen ja työelämässä onnistuminen eivät tapahdu sattumalta – ne vaativat suunnitelmallista tukea. Tässä kohtaa mukaan astui ESR-rahoitteinen ELMA 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monimuotoistuvalle sosiaali- ja terveysalalle hanke, joka tarjosi suomen kielen S2-tukea syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.
Ennen muuttoa Suomeen sairaanhoitajat olivat aloittaneet suomen opiskelun kotimaissaan, neljä kertaa viikossa tapahtuvana etäopetuksena internetin kautta. Koulutus kesti 6-10 kuukautta riippuen yksilöllisestä edistymisestä. Suomessa he kävivät kielikurssin, joka valmensi Valviran edellyttämään kielitestaukseen ja ammattioikeuden hakemiseen.
S2-kielipaja: silta ammatilliseen suomeen
Yksi keskeisimmistä tukimuodoista oli kahden viikon välein järjestetty S2-kielipaja, jossa keskityttiin juuri niihin kielellisiin taitoihin, joita sairaanhoitaja tarvitsee
päivittäisessä työssään.
Pajassa käytiin läpi muun muassa:
● kirjallista raportointia ja kielen rakenteita
● työssä tarvittavaa sanastoa ja fraaseja
● vuorovaikutustilanteita selkosuomeksi
● keskustelutilanteita potilaiden ja potilaiden omaisten kanssa.
Erityisen merkittäväksi osoittautui keväällä 2025 pilotoitu mentorimalli, jossa hoitajat saivat harjoitella suullisia vuorovaikutustilanteita yhdessä oman työpaikkamentorinsa kanssa. Näin kielituki ei jäänyt irralliseksi, vaan nivoutui kiinteäksi osaksi työarkea ja osastokohtaista sanastoa. Opiskelijoiden mielestä parasta s2-kielityöpajassa oli oman mentorin osallistuminen ja juuri oman osaston sanaston ja vuorovaikutustilanteiden harjoitteleminen.
Kieli yhdistää – myös kahvikupin äärellä
Kielen oppiminen ei rajoitu luokkahuoneeseen. Työpaikalla tapahtuva vuorovaikutus, kollegoiden kannustus ja toimiva perehdytys muodostavat kielen oppimiselle elintärkeän alustan. Työkaverit ovatkin usein parhaita sanaston ja ammattikielen opettajia – he tietävät, mitä sanoja tarvitaan juuri heidän osastollaan ja miten niitä käytetään tilanteissa oikein.
Kielipajoissa ei keskitytä pelkästään kielioppisääntöihin ja ammattisanastoon – niissä rakennetaan myös yhteisöä.
Jokainen tapaaminen alkaa lämpimästi: vaihdetaan kuulumisia, harjoitellaan small talkia ja jaetaan vinkkejä vapaa-ajan viettoon, tapahtumiin ja kulttuurikohteisiin. Nämä hetket eivät ole vain kielenoppimista, vaan tärkeitä askelia kotoutumisessa ja arjen verkostojen rakentamisessa. EU-sairaanhoitajat ovat lisäksi kehittäneet luovia keinoja kielitaitonsa vahvistamiseen: ystävystyneet suomalaisten kanssa ja harrastaneet vapaa-ajalla yhdessä.
Kielimentorin työkirja työarjen apuvälineenä
ELMA-hankkeessa kehitettiin myös kielimentorin työkirja, johon on koottu konkreettisia toimintatapoja, harjoituksia ja ideoita kielen oppimiseen työyhteisössä, joita on kokeiltu Elma 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeen järjestämissä kielimentori-mallin piloteissa Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vuosina 2024 – 2025.
Useita harjoituksia on kokeiltu ja jatkojalostettu EU-sairaanhoitajille suunnatuissa kielipajoissa. Työkirjaa voivat hyödyntää kaikki sosiaali- ja terveysalan perehdyttäjät, mentorit ja esihenkilöt, jotka haluavat tukea työyhteisön kielitietoista toimintaa.
Yhteinen kieli, yhteinen tulevaisuus
Kielityöpajoille toivottiin jatkoa, mutta oman mentorin osallistuminen niihin vaatii ylimääräistä työaikaa muutenkin kiireisessä arjessa. Osallistujat kertoivat viimeisillä työpajakerroilla jatkavansa pienimuotoisesti tapaamisia omalla osastolla, joissa he käyvät esimerkiksi uutta sanastoa ja käsitteitä läpi oman mentorin kanssa. Kun kielen oppimista tuetaan suunnitelmallisesti ja työyhteisö toimii oppimisen moottorina, jokainen uusi työntekijä saa aidon mahdollisuuden onnistua – ja silloin voittaa koko työyhteisö.
