Monipuolisten uralla etenemisen mahdollisuuksien luominen on yksi hyvinvointialueen henkilöstöohjelman tärkeistä tavoitteista. Sen saavuttamiseksi kehitämme urapolkumallia, jossa asiantuntijuuden ja ammatillisen osaamisen kehittymistä havainnollistavien urapolkukuvausten laatiminen on keskeisessä roolissa.
Urapolkukuvaukset tarjoavat sekä työntekijälle että esihenkilölle konkreettisen työkalun muun muassa uralla etenemisen mahdollisuuksien tunnistamiseen ja niistä keskustelemiseen. Avoin keskustelu aiheista tukee työhyvinvointia, myönteistä työntekijäkokemusta ja organisaatiomme veto- ja pitovoimaa.
Jokainen urapolkukuvaus on tärkeä askel kohti näkyvämpää osaamista ja selkeämpiä uramahdollisuuksia. Tähän mennessä urapolkukuvauksia on tehty yli 20 ja useita on tekeillä.
Punainen lanka kehityskeskusteluun ja paljon muuta
Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautien osasto 1 julkaisi maaliskuussa ensimmäisen versionsa sairaanhoitajan urapolkukuvauksesta. Osastonhoitaja Heli Hartman pilotoi kuvausta kehityskeskustelujen tukimateriaalina tuoreeltaan jo tänä keväänä.
Hartman ja apulaisosastonhoitaja Johanna Eklund ovat rakentaneet kuvausta tunnetun hoitotyön asiantuntijuuden kehittymisen teorian, Bennerin mallin, ympärille. Siinä ammattilaisen osaaminen kehittyy aloittelijasta asiantuntijaksi viiden vaiheen kautta.
Yhteinen näkymä työhön syntyy keskustellen
Pitkä kokemus osaston arjesta tarjosi Hartmanille ja Eklundille vankan pohjan kuvauksen hahmottelulle. Sairaanhoitajan keskeisten osaamisalueiden dokumentoiminen toi mukanaan myös arvokkaan muistutuksen.
– Havahduimme jälleen kerran siihen, miten paljon henkilöstömme onkaan osattava ja hallittava, Eklund kertoo.
Vaikka kuvaus on tehty palvelemaan osaston kaikkia sairaanhoitajia, Hartman arvelee sen olevan erityisen hyödyllinen uusille työtekijöille.
– Sen avulla voimme keskustella, mitä kohti he haluavat alkaa kehittää osaamistaan. Esihenkilönä olen kaivannut konkreettista työkalua osastomme tarjoamien osaamisalueiden ja kehittymismahdollisuuksien havainnollistamiseen. Tähän asti se on ollut vaikeaa.
Urapolkukuvauksen tarjoaman yhteisen näkymän ansiosta kehityskeskusteluissa on helpompaa tunnistaa ja sanoittaa osaamisia ja vahvuuksia myös yksilötasolla. Tietoisuus niistä tukee hallinnan tunnetta ja työhyvinvointia.
– Työntekijähän kehittyy koko ajan, vaikkei hän tule sitä aina ajatelleeksi. Kuvauksen avulla esihenkilön on helpompaa näyttää työntekijälle konkreettisesti, miten valtavasti hänellä on osaamista eri alueilta.
Armollisuutta työssä oppimiseen ja suuntaa uralle
Sisätautiosasto kattaa useita erikoisaloja, eikä osastolle saapuvien potilaiden oireiden juurisyy ole läheskään aina selvillä. Arki vaatii henkilöstöltä jatkuvaa oppimista, mikä voi kuormittaa etenkin työuran alussa.
Palliatiivisen hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja Sointu Leppänen jasuolistosairauksien hoitotyön asiantuntijasairaanhoitaja Mira Viljanen pitävät uutta urapolkukuvausta erittäin tervetulleena.
– Se kulkee käsi kädessä esimerkiksi perehdytysprosessimme kehittämisen kanssa, Leppänen sanoo.
– Työntekijänä on armollista nähdä, ettei kaikkea tarvitse osata heti. Itse olin ensimmäisen puolen vuoden jälkeen valmis heittämään hanskat tiskiin. Onneksi kokeneempi kollega sanoi silloin, että pian helpottaa – ja oli oikeassa, Viljanen muistelee.
Viljanen ja Leppänen uskovat, että kuvauksen äärelle pysähtyminen on hyödyllistä myös työuran myöhemmissä vaiheissa. Kuvauksen avulla työntekijä voi tunnistaa, missä kohdassa polkua hän kokee olevansa.
Kaksikko kiittelee osaston runsaita koulutusmahdollisuuksia, esihenkilön vankkaa tukea ja työntekijälähtöistä ilmapiiriä. Ne kaikki luovat tärkeää tilaa osaamisen kehittämiselle ja urasuunnittelulle.
– Kun osastolla on tarvetta uudelle osaamiselle, meiltä kysytään, kuka haluaisi lähteä opettelemaan aihetta. Meillä saa mennä sitä kohti, mikä itseä kiinnostaa, Leppänen korostaa.
