Synnyttäjien osasto R2
Tietoa synnyttäjien osastosta R2
Synnyttäjien vuodeosastolla hoidetaan äitejä ja vauvoja synnytyksen tai sektion jälkeen.
Osastolla hoidetaan myös odottajia, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa raskausaikana esimerkiksi ennenaikaisten supistusten tai raskausmyrkytyksen vuoksi. Suunniteltua sektiota varten tullaan suoraan synnyttäjien osastolle, jossa tehdään tarvittavat leikkausvalmistelut.
Tarvittaessa osastolla on mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sairaalateologi.
Synnyttäjien osasto R2 yhteystiedot
Synnyttäjien osasto R2 yhteystiedot
Puhelinasiointi
Saapumisohjeet
Saapumisohjeet
Keskussairaalankatu 7, 15800 Lahti
Synnyttäneiden ja naistentautien vuodeosastot sijatsevat keskussairaalan 2. kerroksessa, R-osassa
Vastasyntyneen seuranta ja hoito
Lastenlääkäri tarkastaa vauvan perusteellisesti noin 2 vuorokauden iässä ennen kotiinlähtöä. Vauvalle tehdään osastolla ollessa myös kuulotesti. Riskiryhmään kuuluvat vastasyntyneet saavat kotiutuessa ajanvarauksen tuberkuloosirokotusta varten.
Yleisvoinnin lisäksi vauvan painoa seurataan päivittäin. Ensimmäisinä päivinä paino laskee. Noin kolmannesta elinpäivästä lähtien paino yleensä kääntyy nousuun saavuttaen syntymäpainon viimeistään kahden viikon ikään mennessä. Liiallisen painonlaskun välttämiseksi on tärkeää imettää vauvaa tiheästi.
Lähes kaikki vastasyntyneet kellastuvat jonkin verran ensimmäisinä elinpäivinä, toiset enemmän toiset vähemmän. Kellastuminen johtuu hemoglobiinin hajoamistuotteen eli bilirubiinin kertymisestä elimistöön, koska vastasyntyneen maksa ei kykene heti syntymän jälkeen täysin sitä käsittelemään. Bilirubiinipitoisuutta seurataan ensisijaisesti ihomittarilla ja arvon ollessa koholla myös vauvan kantapäästä otettavalla verinäytteellä. Keltaisuutta hoidetaan tarvittaessa sinivalohoidolla. Hoidon kesto on yksilöllinen ja määräytyy bilirubiiniarvojen perusteella.
Verensokeria seurataan kaksi vuorokautta synnytyksen jälkeen vauvoilta, jotka kuuluvat riskiryhmään. Riskiryhmään kuuluvat vauvat, joilla on alttius verensokerin heittelyille mm. ennenaikaisuuden tai äidin raskausdiabeteksen vuoksi. Vauvan normaalia pienempi tai suurempi syntymäpaino kuuluvat myös riskitekijöihin. Hyvän verensokeritasapainon ylläpitämiseksi tärkeitä ovat tiheät imetykset ja vauvan pitäminen lämpimänä, joihin ihokontakti on oivallinen keino.
Hoitaja neuvoo vauvan hoidot perheelle – vaipanvaihdon, pesut, kylvetyksen ja napatyngän puhdistuksen -aluksi ohjaten ja myöhemmin tarpeen mukaan tukien. Pyrimme siihen, että sairaalassa vauvan hoito ja käsittely tulee niin tutuksi, että kotiin tuntuu turvalliselta lähteä. On tärkeää, että vanhemmat luottavat itseensä. Tavoitteemme on, että vauva on luonteva osa perheen arkea ja toivomme, että löydätte vauvasta ilon sekä uskallatte pitää häntä lähellä.
Heti synnytyksen jälkeen saat vauvasi ihokontaktiin. Vauva nauttii läheisyydestä. Varsinkin ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen läheisyys on tärkeää, kun vauva totuttelee kohdun ulkopuoleiseen elämään. Myös isä/tukihenkilö voi pitää vauvaa ihokontaktissa. Suunnitellun sektion jälkeen on myös mahdollista saada vauva ihokontaktiin.
Ihokontaktissa vauva kuuntelee äidin tuttua sydämen sykettä, joka luo turvaa ja vähentää stressiä.
Ihokontaktissa olevat vauvat yleensä itkevät harvemmin ja vauvojen kehon lämpötila ja verensokeritaso pysyvät tasaisempina.
Ihokontaktissa vauvat imevät rintaa säännöllisemmin sekä tarttuvat rintaan keskimääräistä nopeammin kuin vauvat, joita ei pidetä ihokontaktissa.
Kun pidät vauvaa ihokontaktissa, rentoudut, stressitasosi laskee ja kivunsietokykysi paranee. Ihokontakti lisää äidillistä itseluottamustasi.
Vauvan ollessa ihokontaktissa maito nousee nopeammin rintoihin ja kohtu supistuu, jolloin synnytyksestä palautuminen on nopeampaa.
Tietoa imetyksestä
Osastolla autamme sinua löytämään oman tapasi imettää.
Kannustamme äitiä imettämään vauvaa niin usein kuin vauva haluaa.
Ohjaamme äidille erilaisia imettämisasentoja ja rintojen hoitoa.
Tarkastamme päivittäin vauvan hyvän imemisotteen.
Ohjaamme ja tuemme äitiä hänen toiveidensa mukaiseen imetykseen.
Jos vauva siirtyy hoitoon vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle, opetamme äidin lypsämään maidontuotannon käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Vanhemmat tutustuvat ja oppivat hoitamaan vauvaansa parhaiten, kun vauva on ympärivuorokautisessa vierihoidossa. Vauvan viestit ja erityisesti nälkäviestit tulevat nopeasti tutuiksi. Nälkäviestejä ovat mm. suun avaaminen, pään kääntäminen sivulle, lipominen ja nyrkin imeminen. Kun vauvan nälkäviesteihin vastataan eli imetetään vauvantahtisesti, vauva saa riittävästi ravintoa. Yleensä vauvat imevät rintaa 8–12 kertaa vuorokaudessa mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta.
Toisena elinvuorokautena vauva imee rinnalla usein ja imetykset saattavat kestää jopa useamman tunnin kerrallaan. Tiheä imeminen varmistaa vauvan ravinnonsaantia ja auttaa rintamaidon määrän lisääntymisessä. Osaston henkilökunta antaa ohjausta ja tukea sekä vauvan viestien tunnistamiseen että imetyksen käytäntöihin.
Ensi päivinä erittyvä rintamaito eli kolostrum riittää yleensä terveen täysiaikaisen vastasyntyneen ravinnoksi. Kolostrum nostaa vastasyntyneen verensokeria, antaa immunologista suojaa ja nopeuttaa lapsenpihkan poistumista suolesta. Rintamaidon eritys lisääntyy yleensä 2–3 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Tällöin rintamaidon koostumus alkaa vähitellen muuttua ternimaidosta kohti kypsää maitoa.
Äidin tai vastasyntyneen voinnin vuoksi imetys ei aina heti ole mahdollista. Tällöin äidille ohjataan käsinlypsy 6 tunnin sisällä synnytyksestä. Lypsämistä tulee jatkaa tämän jälkeen vähintään 8 kertaa vuorokaudessa. Näin tuetaan maidonerityksen käynnistymistä ja vauva saa nauttia äidinmaidon eduista, vaikkei heti pystyisikään imemään rinnalla.
Joskus imetys saattaa tuntua haasteelliselta. Haasteita imetykseen voivat aiheuttaa esimerkiksi vauvan imemisotteen ongelmat, matalat rinnanpäät, rinnanpäiden rikkoutuminen tai rintojen pakkautuminen. Osastolla saa apua ja ohjausta imetykseen liittyvissä asioissa. Haasteista selvitään kärsivällisyydellä ja harjoittelulla sekä hyvän ohjauksen avulla. Jokainen voi löytää oman yksilöllisen tapansa imettää. Imetys ei ole äitiyden mittari. Jokainen on paras äiti omalle vauvalleen riippumatta siitä, millä tavalla vauvaansa syöttää.
Kotiutumisen jälkeen saat tarvittaessa apua imetykseen neuvolasta tai imetyspoliklinikaltamme.
Usein kysytyt kysymykset
Täältä löydät vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.
Kaikki vieraat ovat tervetulleita. Osaston yleinen vierailuaika on klo 16-19. Huomioitavaa, että sairaana ei saa tulla vastasyntyneiden osastolle.
Kyllä. Kaikkien synnyttäjien on mahdollista saada perhehuone. Perhehuoneessa äidin ja puolison tai tukihenkilön on mahdollista yhdessä tutustua vauvaansa sekä opetella vauvan hoitoa ja imetystä ympäri vuorokauden hoitajien ohjaamina.
Perhehuoneessa puolisolta tai tukihenkilöltä ei mene maksua. Perhehuoneeseen sisältyy sänky vuodevaatteineen sekä pyyhe. Puolison tai tukihenkilön ruokailu tapahtuu omilla eväillä tai omakustanteisesti sairaalan kahviossa tai ruokalassa. Osastolta löytyy jääkaappi eväiden säilytystä varten, ruokailuvälineet sekä mikroaaltouuni eväiden lämmitykseen. Vauvan sisarukset ovat tervetulleita vierailemaan päivisin ja huoneisiin on mahdollista lainata leluja heitä varten.
Jos vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa, häntä hoidetaan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Myös siellä on mahdollista yöpyä perhehuoneessa.
Kuvia saa ottaa omista perheenjäsenistä, mutta henkilökunnan kuvaamiseen tai videointiin tarvitset luvan.
Kyllä voit, lataaminen onnistuu omassa potilashuoneessasi.
Oman matkapuhelimen käyttö on sallittua osastollamme, akkua voit ladata omassa potilashuoneessasi. Muistathan ottaa laturisi mukaan kotiutuessasi!
Kyllä voit tuoda. Omille eväille on varattu jääkaappi, joka sijaitsee oleskelutilassa. Muista laittaa tarranimilappu omiin eväisiisi.
Kyllä voit halutessasi tuoda omia vaatteita molemmille.
Tarvittaessa lisäravinnoksi annamme luovutettua rintamaitoa, ellei äidin kanssa ole muuta sovittu.
Hoitoajat synnytyksen jälkeen ovat yksilölliset, keskimäärin 1-3 vuorokautta. Uudelleensynnyttäjät kotiutuvat nopeammin kuin ensisynnyttäjät.
Ennen kotiutumista vanhemmat ja tukihenkilöt oppivat vastaamaan vauvansa tarpeisiin ja suoriutuvat päivittäisestä hoidosta itsenäisesti. Lastenlääkäri tarkastaa vauvan ennen kotiinlähtöä. Kirjalliset ja suulliset kotihoito-ohjeet annetaan ennen kotiutumista.
Varhainen kotiutuminen (alle 2 vrk synnytyksestä) on mahdollista uudelleensynnyttäjälle, joka on synnyttänyt säännöllisesti ja jonka raskaus on ollut täysiaikainen (yli 38 raskausviikkoa), eikä vauva tarvitse erityisseurantaa synnytyksen jälkeen. Synnyttäjä tulee osastolle takaisin vauvansa kanssa jälkitarkastukseen 1–3 vuorokauden kuluttua kotiutumisesta lastenlääkärin ohjeiden mukaisesti. Keskustele kotiutumiseen liittyvistä toiveistasi hoitajasi kanssa.
Saat kotihoito-ohjeet kirjallisena osastolta kotiutuessasi, mutta tästä löydät ohjeen pdf-muodossa:
Homecare instructions for new parents
Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma
Päijät‑Hämeen hyvinvointialueen Vauva‑ ja perhemyönteisyysohjelma edistää vastasyntyneiden ja perheiden hyvinvointia tarjoamalla yhtenäiset, näyttöön perustuvat toimintatavat raskaudesta vauvan ensimmäisiin kuukausiin.
Toimintamallissa huomioidaan perheen tarpeet, arvot ja elämäntilanne.
Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma auttaa:
- imetyksen tukemisessa
- varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa
- vanhemmuuden tukemisessa
Kun koko hyvinvointialueella käytetään samoja, tutkittuun tietoon perustuvia toimintatapoja, voidaan varmistaa, että hoito on turvallista ja tasalaatuista.
Seuraa meitä somessa!
Tietoa ja tukea
