Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on käytössä uusi tapa johtaa ja toteuttaa strategiaa arjen työssä. Uutta strategiaa toimeenpannaan tavoitejohtamisen mallilla, jossa hyödynnetään OKR-menetelmää.
OKR-mallissa laadullinen tavoite yhdistetään mitattaviin avaintuloksiin sovitulle toteutusjaksolle.
Tavoitejohtamisen mallin ytimessä on henkilöstön ja johtajien yhteistyöhön ja osallistumiseen perustuva lähestymistapa. Ideointiin ja oppimiseen rohkaiseminen organisaation kaikilla tasoilla voi johtaa kekseliäisiin käytäntöihin ja ratkaisuihin, jotka näkyvät myös asiakkaidemme arjessa. Asiakkaiden kannalta keskeinen strateginen tavoitteemme on lisätä asiakaslähtöisyyttä, toiminnan sujuvuutta ja saavutettavuutta.
Tavoite kirkastuu ja työ selkeytyy
Riskienhallinnan ja turvallisuuden tulosaluejohtaja Maija Lagerstam-Kittelä näkee mallissa paljon hyvää. Hänen mukaansa yhteinen johtamismalli auttaa tunnistamaan epävarmuudet ja mahdollisuudet, jotka voivat joko edistää strategiaamme tai olla yhteisen päämäärän tiellä. Malli tuo mukanaan tapoja osallistaa jokaista yhteisten päämäärien arviointiin ja viestimään selkeästi siitä, mikä juuri nyt on tärkeää. Samalla pystytään välttämään ”vähän kaikkea” -tekeminen.
Myös yksiköihin on odotettavissa konkreettisesti näkyvää hyötyä. Kuntoutuksen tulosaluejohtaja Veli-Pekka Hakasen mukaan malli konkretisoi hyvin tavoitteet teoiksi yksilötasolle. Se tuo yhteisymmärrystä eri esihenkilötasojen kesken ja konkretisoi toimia henkilöstölle.
– Meillä kuntoutuksessa on kokemusta toimintasuunnitelmien tekemisestä ja toteuttamisesta, mutta tässä uudessa mallissa lähestymistapa on uudenlainen. Tavoitteet pilkotaan systemaattisemmin osiin ja niitä mitataan tarkemmin. Tämä vaatii perehtymistä ja opettelua, Hakanen pohtii.
Psykososiaalisten palveluiden tulosaluejohtaja Heli Peltolan mielestä vähäisempi määrä tavoitteita helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Peltola toivoo, että tavoitejohtamisen myötä henkilöstö ja useampi alueemme asukas tietäisi aiempaa paremmin, mitä hyvinvointialue tavoittelee.
Kohti vaikuttavampaa arkea
Tavoitejohtamisen mallin tarkoitus on tehdä päivittäisestä työstä entistä läpinäkyvämpää ja vaikuttavampaa. Uusi johtamismalli vahvistaa myös tiedolla johtamista. Läpinäkyvyys parantaa yhteistyötä, lisää luottamusta ja auttaa kohdentamaan resurssit sinne, missä niillä on suurin vaikutus. Lagerstam-Kittelä uskoo, että uuden mallin myötä palveluprosesseja kyetään katsomaan kokonaisvaltaisemmin.
– Pidän mahdollisena sitä, että annamme tätä kautta selkeämpää kuvaa myös asiakkaillemme. Toivon, että onnistumme organisaatiossamme jatkossa paremmin siinä, ettemme vain määrittele yhdestä näkökulmasta tavoitteita, vaan löydämme yhä paremmin toisemme toimialarajat ylittäen, Lagerstam-Kittelä uskoo.
Uuteen malliin paneutumisessa koetaan haasteita esimerkiksi ajankäytöllisesti. Haastetta on erityisesti toimialoilla, joissa on suuri pula ammattilaisista. Malliin tutustuminen vaatii ensin esihenkilöiltä huolellisen perehtymisen, jonka jälkeen mallia on helpompi lähteä viemään yksiköihin. Lagerstam-Kittelä, Hakanen ja Peltola jakavat saman ajatuksen, että liikkeelle mallin kanssa lähdetään rauhassa harjoitellen ja kokeillen.
– Pieniä askelia ja huomio onnistumisiin, Heli Peltola kiteyttää.
