Silmäklinikan historia
Päijät-Hämeen silmäklinikalla on pitkä ja merkittävä historia. Sen voi tiivistää kolmeen sanaan: 120 vuotta silmäätekeviä.
Toimiala ja tulosalue: Operatiivinen tulosalue
Silmäklinikka
Silmätautien klinikka tarjoaa kattavaa erikoissairaanhoitoa kaikenikäisille potilaille. Klinikalla toimii päivystys, poliklinikka ja leikkausosasto.
Tietoa Silmäklinikasta
Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikka on erikoissairaanhoidon yksikkö. Silmätautien klinikalla tutkimme ja hoidamme silmätauteja. Silmäklinikalla toimii päivystysvastaanotto, poliklinikkavastaanotot ja leikkausosasto. Klinikalla hoidetaan kaikenikäisiä potilaita. Hoidamme potilaita Päijät-Hämeen alueelta sekä potilaiden vapaa liikkuvuus tuo meille potilaita myös muualta Suomesta. Nykyisin Silmäklinikka on merkittävä silmäkirurgisten palvelujen tuottaja ja potilaita saapuu leikattavaksi klinikkaan koko Suomen alueelta. Erityisesti vaativa glaukoomakirurgia ja silmän takaosakirurgia, kuten verkkokalvokirurgia, ovat klinikan erikoisosaamista.
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Silmäklinikka sijaitsee keskussairaalan 1-kerroksessa, U-osassa.
Aukioloajat
maanantai–torstai 7.30–15.30
perjantai 7.30–15.00
Päivystysvastaanotto
maanantai–perjantai 8.00–15.00
-
Viipurilainen perintö
Gustaf Julius Strömborg (1830–1899) oli eräs ensimmäisistä suomalaisista lääkäreistä, joka sai opetusta silmätautien erikoisalan ulkomaisilta asiantuntijoilta. Hän toimi myös viisi vuotta silmätauteja hoitavana lääkärinä silmätautien osastolla, joka avattiin vuonna 1861 Helsingin yleisen sairaalan kirurgian klinikassa.
Viipurin lääninsairaalan lääkäriksi siirryttyään Strömborg oli pitkään ainoa Helsingin ulkopuolella silmäpotilaille leikkauksia tehnyt lääkäri. Hänen perustamansa rahasto oli alkusysäyksenä Professori Strömborgin silmäsairaalan perustamiselle, jonka toiminta jatkui myöhemmin osana Viipurin Diakonissalaitoksen sairaalaa.
Strömborgin kuoltua vuonna 1899 hänen leskensä ja ainoa tyttärensä lahjoittivat silmäsairaalan perustamista varten vuonna 1897 perustettuun rahastoon noin 10 600 markkaa. Lisäksi rahastoa kartuttivat eräät yksityiset henkilöt, Viipurin Säästöpankki ja Viipurin kaupunki anniskeluyhtiön voittorahoista. Vuoden 1905 lopussa rahastossa oli korkojen kanssa pääomaa vähän vajaat 89 000 markkaa.
-
Silmäklinikan avajaiset Viipurissa
Diakonissalaitos rakennutti omalle tontilleen kesällä 1904 puisen paviljongin, jonka arkkitehti Johan Brynolf Blomkvist (k. 1921) oli piirtänyt lääninsairaalan ylilääkärin Peder Waldemar Granbergin (1864–1938) suunnitelman perusteella.
Silmäklinikan avajaiset pidettiin 8.2.1905. Odotushuoneen seinälle ripustettiin Strömborgin valokuvasta tehty suurennos. Silmäklinikka toimi erillisenä, mutta sillä oli Diakonissalaitoksen kanssa yhteinen johto, jossa oli mukana myös Viipurin kaupungin edustaja.
Silmäsairaalassa oli vuonna 1905 toiminnan alkaessa 20 hoitopaikkaa. Seuraavana vuonna saatiin viisi uutta hoitopaikkaa. Lapsipotilaita varten valmistui vuonna 1913 oma paviljonki, jossa oli 10 paikkaa. Näin silmäsairaalassa oli yhteensä 35 hoitopaikkaa. Diakonissalaitoksen sairaalassa oli 30 hoitopaikkaa sisätautipotilaita varten.
-
Talvisodan ja välirauhan aikaan
Uuden sairaalan toiminnan alkaessa Strömborgin silmäsairaalasta tuli samalla Diakonissalaitoksen sairaalan silmätautien osasto. Sisätautiosastolla oli silloin sairaansijoja 52 ja silmätautien osastolla 50, joista 15 muodosti erillisen lastenosaston.
Diakonissalaitoksen uuden sairaalan suunnittelu oli ollut vireillä jo vuodesta 1925 alkaen. Rahoituksen järjestyttyä rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 1930 ja rakennus valmistui syyskuussa 1931.
Talvisodan syttymisen myötä Viipurin Diakonissalaitos evakuoitiin Karkkuun, jossa laitos toimi kristillisellä kansanopistolla. Sairaala oli sijoitettu aluksi emäntäkoululle ja myöhemmin kansanopistolle. Signe Löfgren oli tuolloin opettajana Poriin siirretyllä Helsingin yliopiston silmäklinikalla.
Välirauhan seurauksena Viipuri menetettiin keväällä 1940 eikä laitos voinut palata sinne. Heinäkuussa 1940 Lahdesta ostettiin ns. Weltheimin talo Tapionkatu 6:sta (myöh. Sibeliuksenkatu) laitoksen uudeksi sijoituspaikaksi. Myös sairaala sijoitettiin noihin varsin ahtaisiin tiloihin. Signe Löfgrenillä oli tärkeä osuus tarvittavan lainan hankkimisessa Kansallis-Osake-Pankista.
Ensimmäinen silmätautipotilas otettiin osastolle jo syyskuun lopulla vuonna 1940. Sairaalassa oli silloin yhteensä 63 hoitopaikkaa, jotka jakautuivat puoliksi sisätautien ja silmätautien osastojen kesken.
-
Menestyksen aikaa
Päijät-Hämeen silmätautien klinikan ylilääkärinä toimi vuosina 1995−2002 Mikko Tuominen.
Vuonna 1995 klinikka muutti Lahden kaupunginsairaalaan ja profiloitui entistä enemmän kirurgiseen suuntaan.
Vuonna 1997 aloitettiin silmäleikkausten ulkokuntamyynti hyvällä menetyksellä. Kaupunginsairaalassa silmäklinikalla oli käytössään 18 sairaansijaa käsittävä vuodeosasto, poliklinikkatilat, kaksi leikkaussalia ja heräämötilat.
1990-luvun lopulla alettiin maassamme vähentää yleisesti vuodepaikkoja. Uudet kirurgiset hoitomenetelmät silmätautien alalla mahdollistivat potilaan nopean kotiutuksen. Silmätautien vuodeosasto voitiin supistaa neljään kahden hengen huoneeseen.
Ylilääkäri Tuominen irtisanoutui vuonna 2002. Uudeksi ylilääkäriksi valittiin vuonna 2003 Juha Välimäki.
Ajankohtaista
Etsitkö näitä?
Silmätautien poliklinikka
Silmätautien poliklinikka tarjoaa erikoissairaanhoitoa silmäsairauksiin, kuten silmänpaineen mittausta, näöntarkastuksia, silmäsairauksien diagnosointia ja hoitoa. Hoitoon hakeutuminen edellyttää lääkärin lähetettä.
Tietoa silmätautien poliklinikasta
Tietoa silmätautien poliklinikasta
Palvelukuvaus
Silmätautien poliklinikalla hoidetaan sellaisia silmäsairauksia, joiden hoitamiseen tarvitaan erikoissairaanhoidollista osaamista.
Toimi näin
Toimi näin
Silmätautien poliklinikka on lähetepoliklinikka. Erikoissairaanhoitoa varten tarvitset lähetteen terveyskeskus- tai yksityiseltä lääkäriltä.
Yhteystiedot
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
maanantai–torstai 7.30–15.30
perjantai 7.30–15.00
Hoitosuhteeseen liittyvä puhelinasiointi
maanantai–torstai 8.00–14.00
perjantai 8.00–11.00
Ajanvaraus
maanantai–torstai 8.00–15.00
perjantai 8.00–14.00
Ohjeet Silmätautien poliklinikalle saapuvalle
Ohjeet Silmätautien poliklinikalle saapuvalle
Lähetepotilaat
Silmätautien poliklinikka on lähetepoliklinikka, eli tarvitset ajan varaamiseen lähetteen terveyskeskuksesta tai yksityislääkäriltä. Lähetteesi saavuttua erikoislääkäri arvioi hoidon tarpeen ja lähettää kutsun poliklinikalle, jos käynti on tarpeen.
Ilman lähetettä saapuvat potilaat
Ilman lähetettä saapuvat potilaat
Jos sinulle ilmaantuu silmä- tai näköoireita, ota yhteyttä omaan sote-keskukseesi, terveyskeskuspäivystykseen tai yksityislääkärille. Tarvittaessa hoitava lääkäri tekee lähetteen Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystävälle silmälääkärille.
Kiireellisissä tilanteissa voit soittaa päivystysavun maksuttomaan numeroon 116 117.
Valmistautuminen Silmätautien poliklinikalla käyntiin
- Ota mukaan kaikki käytössäsi olevat silmälasit ja niiden reseptit sekä ajantasainen lääkelista.
- Jos käytät piilolinssejä, tuo mukanasi myös silmälasit.
- Varaudu viettämään poliklinikalla 1-2 tuntia. Otathan mukaan tarvittaessa juomapullon ja pientä evästä.
- Saavu poliklinikalle julkisilla kulkuneuvoilla tai kuljettajan kanssa, sillä näköä sumentavien silmätippojen vuoksi ajaminen voi olla vaarallista. Kela saattaa korvata matkakuluja, tarkistathan oikeutesi Kelan matkakorvauksiin.
Lapsipotilaalle on hyvä kertoa ennen vastaanottoa, että tutkimukset ovat kivuttomia ja että on tärkeää vastata tutkimuksessa esitettyihin kysymyksiin.
Ennen lääkärin tutkimusta annetaan mustuaista laajentavat tipat, joiden vaikutusaika kestää useita tunteja, ja näköhäiriöt voivat kestää koko loppupäivän. Näkö voi sumentua, ja kirkkaat valot voivat häikäistä. Karsastushoitajan käynnillä tippoja ei tarvita.
Silmätautien poliklinikalla voimme uusia vain silmien hoitoon liittyviä lääkkeitä. Muiden reseptien uusimisesta huolehtii hoitava yksikkösi.
Silmäklinikan päivystys
Silmäklinikan päivystys
Silmäklinikan päivystys on avoinna:
Maanantaista perjantaihin 7.30-15.00.
Päivystyspoliklinikalle on suositeltavaa saapua klo 8.00–14.00
Silmäklinikan päivystys sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan 1-kerroksessa, U-osassa.
Hätätilanteet
Hätätilanteet
Jos olet ollut hiljattain silmäleikkauksessa ja ilmenee silmäoireita, soita Päivystysavun maksuttomaan numeroon 116117, erityisesti öisin, iltaisin tai viikonloppuisin, jolloin Silmäklinikka ei ole auki.
Ohjeet Silmäklinikan päivystykseen saapumisesta
- Silmäklinikan päivytykseen tultaessa sinulla tulee olla lääkärin lähete.
- Saavuthan päivystykseen mieluiten julkisilla kulkuvälineillä tai kuljettajan kanssa omalla autolla. Silmätutkimusten ja hoitotoimenpiteiden jälkeen autolla ajaminen ei ole suositeltavaa, sillä näköä sumentavat silmätipat voivat vaikuttaa kykyyn ajaa.
- Matkustaminen silmäklinikalle on pääsääntöisesti omakustanteista. Tarkista oikeutesi Kelan matkakorvauksiin.
- Silmälasit, erityisesti jos käytät piilolinssejä.
- Päivitetty lääkelista.
- Silmien hoitoon liittyvät reseptit (muut reseptit tulee uusia hoitavassa yksikössä virka-aikana).
Odotusaika voi joskus venyä, joten ota tarvittaessa mukaan juomapullo ja välipalaa.
Potilasohjeet poliklinikalla
Tietoa ja tukea
Etsitkö näitä?
Kipupoliklinikka
Kipupoliklinikka hoitaa vaikeista kroonisista kivuista ja syöpäkivuista kärsiviä asiakkaita.
Digiasiointi
Digiasiointi
Sähköinen asiointi edellyttää, että sinulla on käytössäsi Päijät-Sote sovellus.
Päijät-Sote-sovellus mahdollistaa:
- Sähköisten esitietolomakkeiden täyttämisen (ilmoita sairaudet, lääkitykset ja allergiat).
- Etävastaanottoihin osallistumisen.
Erikoissairaanhoidon tiedonsiirtoa varten anna suostumus Kanta.fi-palvelussa, jossa myös näet terveystietosi.
Hyvinvointialue käyttää Suomi.fi-viestejä, OmaPostia ja Kivraa kirjeiden lähetykseen. Luo tili ja aktivoi vähintään yksi palveluista saadaksesi kirjeet sähköisesti.
Ellet käytä digitaalista postilaatikkoa, kirjeet toimitetaan perinteisesti postitse.
Tietoa kipupoliklinikasta
Tietoa kipupoliklinikasta
Palvelukuvaus
Kipupoliklinikalla hoidetaan vaikeista kroonisista kivuista kärsiviä asiakkaita ja syöpäkipuasiakkaita.
Poliklinikan päähoitomuotona ovat suun kautta otettavat lääkkeet. Joissakin yksittäisissä tapauksissa voidaan kokeilla puudutushoitoja. Kipupoliklinikan toimintaan kuuluvat myös keskussairaalan sisäiset osasto- ja poliklinikkakipukonsultaatiot.
Toimi näin
Toimi näin
Kipupoliklinikka on ajanvarauspoliklinikka, johon pääset asiakkaaksi lähetteellä. Lähetteen saat perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta.
Kipupoliklinikan lääkäri arvioi lähetteen perusteella asiakkaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Aika poliklinikalle lähetetään sinulle postitse kotiin tai hoitaja soittaa ajan sinulle puhelimitse.
Jos sairastat syöpää, pääset kipupoliklinikan asiakkaiksi suoraan ilman lähetettä ottamalla puhelimitse yhteyttä suoraan kipupoliklinikalle. Syöpäpotilaiden hoito pyritään hoitamaan päivystyksellisesti arkisin päiväaikaan.
Kipupoliklinikan ajanvaraus ja peruutus
Kun soitat ajanvaraukseen, puhelusi ohjautuu takaisinsoittopalveluun. Jätä viesti, jossa kerrot:
- Nimesi ja syntymäaikasi
- Asiasi lyhyesti
Ajan peruutus
Voit peruuttaa ajan:
- Soittamalla ajanvaraukseen
- Lähettämällä tekstiviestin
Tekstiviestin tiedot:
- Nimesi ja syntymäaikasi (ilman henkilötunnuksen loppuosaa)
- Peruutettava aika
Peruutus tulee tehdä vähintään 24 tuntia ennen ajanvarausta. Olemme sinuun yhteydessä tarvittaessa uuden ajan sopimiseksi.
Soittoajat
Aukioloajat
maanantai–torstai 6.00–15.00
perjantai 6.00–13.00
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Kipupoliklinikka sijaitsee keskussairaalan 1krs, U-osassa.
Aukioloajat
maanantai–torstai 9.00–15.00
perjantai 9.00–13.00
Arkipyhien aattona 4.6.–31.12. – Avoinna 9.00–13.00
Asiakkaana kipupoliklinikalla
Asiakkaana kipupoliklinikalla
Ennen poliklinikalle saapumista
Ennen vastaanottoa sinulle lähetetään kutsukirje, joka sisältää kaikki tarvittavat valmistautumisohjeet. Saat kutsukirjeen joko postitse tai sähköisesti.
- Tutustu kutsukirjeeseen huolellisesti
- Käy tarvittaessa kutsukirjeessä mainituissa oheistutkimuksissa
- Täytä esitietolomake joko sähköisesti Päijät-Sote-sovelluksessa tai tuo paperinen lomake mukanasi. Huolellisesti täytetty lomake nopeuttaa hoitosi suunnittelua.
Tulkkaus- ja käännöspalvelut
Jos et pysty asioimaan suomen kielellä, sinulla on oikeus saada palvelua omalla äidinkielelläsi. Ilmoitathan mahdollisesta tulkin tarpeesta jo ajanvarausta tehdessäsi.
Ajankohtaista
Etsitkö näitä?
Kirurgian poliklinikka
Kirurgian poliklinikka tarjoaa monipuolisia erikoisalojen palveluita, kuten haavanhoitoa, käsikirurgiaa, tuki- ja liikuntaelin kirurgian hoitoa sekä tähystyksiä.
Digiasiointi
Digiasiointi
Sähköinen asiointi edellyttää, että sinulla on käytössäsi Päijät-Sote sovellus.
Sovelluksessa:
- voit täyttää sähköisen esitietolomakkeen
- osallistua etävastaanotolle (käytössä joillakin erikoisaloilla)
Esitietolomakkeessa kysytään esimerkiksi henkilötiedot sekä aiemmin tehdyt leikkaukset ja toimenpiteet. Erityisen tärkeää on mainita mahdolliset sairaudet, lääkitykset ja allergiat.
Videovastaanotto edellyttää:
- sinulla on käytössä Päijät-Sote- sovellus
- videovastaanotosta on etukäteen sovittu ammattilaisen kanssa tai sinulla on etukäteen varattu aika
Rintasyöpä- ja lihavuusleikkaus potilailla on mahdollisuus osallistua digihoitopolkuun. Digihoitopolku tarjoaa oman hoidon kannalta oleellisia tietoja, ohjeita sekä oireiden seurantaan raportointi- ja yhteydenottotyökalu.
Mikäli haluat erikoissairaanhoidon saavan tietoja hoidostasi, täytä suostumus potilastietojen käyttöön kanta.fi palvelussa. Omakannassa voit myös tarkastella myös terveystietojasi.
Hyvinvointialue käyttää kirjeiden jakeluun Suomi.fi-viestejä, OmaPostia ja Kivraa. Luo tili ja ota käyttöön vähintään yksi palveluista saadaksesi kirjeet sähköisesti.
Ellet käytä digitaalista postilaatikkoa, kirjeet toimitetaan perinteisesti postitse.
Tietoa kirurgian poliklinikasta
Tietoa kirurgian poliklinikasta
Palvelukuvaus
Kirurgian poliklinikka toimii eri erikoisalojen lähete- ja seuranta poliklinikkana.
Kirurgian poliklinikalla on useiden erikoisalojen vastaanottoja:
- haavakeskus
- kipupoliklinikka
- käsikirurgia
- plastiikkakirurgia
- tuki- ja liikuntaelin kirurgia
- urologia
- vatsaelinkirurgia
- verisuoni- ja rintaelinkirurgia
- yleiskirurgia
Kirurgian poliklinikalla tehdään myös erilaisia toimenpiteitä:
- pientoimenpiteitä paikallispuudutuksessa
- perä- ja paksusuolen tähystyksiä
- kipsauksia ja kipsinvaihtoja sekä erikoiskipsejä
- suonikohjujen ruiskitushoitoja
Poliklinikalla on myös jalkaterapeutin vastaanotto sekä erikoisaloittain asiantuntijasairaanhoitajien vastaanottoja.
Potilaan hoito suunnitellaan yhteistyössä potilaan, läheisten ja lääkärin kanssa.
Toimi näin
Toimi näin
Kirurgian poliklinikka on lähetepoliklinikka, joka toimii kirurgian eri erikoisalojen lähete- ja seurantapoliklinikkana. Saadaksesi ajan poliklinikalle tarvitset lääkärin lähetteen, jonka saat perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta.
Kirurgian poliklinikan lääkäri arvioi lähetteen perusteella asiakkaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Aika poliklinikalle lähetetään sinulle joko postitse kotiin tai E- kirjeenä (Digiposti).
Ajanvarauksesta lähetetään sinulle edellisenä päivänä tekstiviestimuistutus. Mikäli varattu aika ei sovi sinulle, muista perua aika ajoissa.
Kirurgian poliklinikan ajanvaraus ja peruutus
Kun soitat ajanvaraukseen, puhelusi ohjautuu takaisinsoittopalveluun. Jätä viesti, jossa kerrot:
- Nimesi ja syntymäaikasi
- Asiasi lyhyesti
Ajan peruutus
Voit peruuttaa ajan:
- Soittamalla ajanvaraukseen
- Lähettämällä tekstiviestin
Tekstiviestin tiedot:
- Nimesi ja syntymäaikasi (ilman henkilötunnuksen loppuosaa)
- Peruutettava aika
Peruutus tulee tehdä vähintään 24 tuntia ennen ajanvarausta. Olemme sinuun yhteydessä tarvittaessa uuden ajan sopimiseksi.
Ajanvaraus ja peruutus
Tekstiviesti ajanperuutus 24/7
Avoinna ympäri vuorokauden
Arkipyhien aattoina puhelinajat klo 6.00 – 14.00
maanantai–torstai 6.00–15.00
perjantai 6.00–14.00
Hoitajien numerot
Arkipyhien aattoina puhelinajat klo 8.00 – 14.00
maanantai–torstai 8.00–15.00
perjantai 8.00–14.00
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Kirurgian poliklinikka sijaitsee Keskussairaalan 1. kerroksessa, H-osassa.
Aukioloajat
maanantai–torstai 8.00–15.45
perjantai 8.00–14.45
Asiakkaana kirurgian poliklinikalla
Asiakkaana kirurgian poliklinikalla
Ennen poliklinikalle saapumista
Ennen vastaanottoa sinulle lähetetään kutsukirje, joka sisältää kaikki tarvittavat valmistautumisohjeet. Saat kutsukirjeen joko postitse tai sähköisesti.
- Tutustu kutsukirjeeseen huolellisesti
- Käy tarvittaessa kutsukirjeessä mainituissa oheistutkimuksissa.
- Täytä esitietolomake joko sähköisesti Päijät-Sote-sovelluksessa tai tuo paperinen lomake mukanasi. Huolellisesti täytetty lomake nopeuttaa hoitosi suunnittelua.
Haavakeskus
Kirurgian poliklinikalla toimii Haavakeskus, joka tarjoaa moniammatillista hoitoa potilaille, joiden haavat eivät ole parantuneet asianmukaisella hoidolla.
Haavakeskuksessa hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri erikoisalojen asiantuntijoiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi:
- Plastiikkakirurgit
- Verisuonikirurgit
- Iho- ja sisätautien erikoislääkärit
- Haavahoitajat ja jalkaterapeutit
Haavakeskusvastaanotolla tapaat asiantuntijat, jotka arvioivat haavasi tilanteen. Laadimme diagnoosiin perustuvan hoitosuunnitelman varmistaaksemme hoidon jatkuvuuden.
Tavoitteenamme on:
- Luoda haavan paranemiselle parhaat mahdolliset olosuhteet
- Suunnitella ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet haavan paranemiseksi
Moniammatillinen yhteistyö varmistaa kokonaisvaltaisen hoidon ja tukee paranemista
Haavakeskukseen pääset lääkärin lähetteen tai sisäisen konsultaation perusteella. Lähetteen voit saada perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta.
Kirurgian poliklinikan lääkäri arvioi lähetteen perusteella hoidon tarpeesi ja kiireellisyyden. Vastaanottoaika poliklinikalle lähetetään sinulle joko postitse kotiin tai sähköisesti E-kirjeenä.
Saat ajanvarauksestasi tekstiviestimuistutuksen päivää ennen vastaanottoa. Jos varattu aika ei sovi sinulle, muista perua se ajoissa.
Tulkkaus- ja käännöspalvelut
Jos et pysty asioimaan suomen kielellä, sinulla on oikeus saada palvelua omalla äidinkielelläsi. Ilmoitathan mahdollisesta tulkin tarpeesta jo ajanvarausta tehdessäsi.
Ajankohtaista
Etsitkö näitä?
Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka
Tarjoaa tutkimuksia ja hoitoa mm. korva-, nenä-, poskiontelosairauksiin, kurkunpään ja nielun sairauksiin sekä pään ja kaulanalueen syöpiin. Päivystysvastaanoton kautta saat apua akuuteissa korva-, nenä- ja kurkkusairauksissa arkisin.
Tietoa korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikasta
Tietoa korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikasta
Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla hoidetaan pään ja kaulan alueen erikoissairaanhoitoa vaativia sairauksia lapsilla ja aikuisilla.
Hoidamme ja tutkimme:
- korva-, nenä- ja poskiontelosairauksia
- kurkunpään ja nielun sairauksia
- pään ja kaulan alueen syöpäsairauksia
Sairaudesta riippuen toimenpiteet voidaan tehdä poliklinikalla paikallispuudutuksessa.
Päivystysvastaanotto
Arkisin päivystysvastaanotolla hoidetaan äkillisiä korva-, nenä- ja kurkkusairauksia. Päivystykseen tarvitset päivystyslähetteen tai sairaalan sisäisen lähetteen lääkäriltä.
Puheterapia
Puheterapeutin palvelut ovat saatavilla lääkärin lähetteellä. Puheterapeutti auttaa puheen, äänen ja nielemisen haasteissa.
Hoitoon pääsy
Hoitoon pääsemiseksi tarvitset lähetteen perusterveydenhuollosta, työterveyshuollosta tai yksityiseltä lääkäriltä. Lähetteen perusteella lääkäri arvioi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden.
Poliklinikalle tullaan ajanvarauksella, ja saat ajan kutsukirjeellä tai puhelimitse.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan yhteystiedot
Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan yhteystiedot
Puhelinasiointi
Päijät-Hämeen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla on käytössä takaisinsoittopalvelu. Jätä viesti ääniohjeiden mukaan, ilmoita nimi, syntymäaikasi alkuosa ja soiton syy.
Ajan peruminen
Voit peruuttaa aikasi 24 tuntia ennen vastaanottoa perustellusta syystä soittamalla ajanvarausnumeroon tai tekstiviestillä.
Ajan peruminen tekstiviestillä: Kirjoita viestiin nimesi, syntymäaikasi alkuosa, syy peruutukselle ja mikä aika perutaan.
Soittoajat
maanantai–torstai 6.00–15.00
perjantai 6.00–13.30
Poliklinikan puhelinnumerot
Sijainti
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka sijaitsee keskussairalaan 2. krs, H-osa
maanantai–torstai 7.30–15.30
perjantai 7.30–15.00
Ennen poliklinikalle saapumista
- Tutustu kutsukirjeeseen huolellisesti.
- Käy tarvittaessa kutsukirjeessä mainituissa oheistutkimuksissa.
- Täytä suostumus potilastietojesi käytöstä kanta.fi-palvelussa, jos haluat erikoissairaanhoidon saavan tietoa hoidostasi.
Etsitkö näitä?
Kuulokeskus
Päijät-Hämeen kuulokeskus tarjoaa kuulontutkimuksia, kuulokojeita ja apuvälineitä sekä asiantuntevaa neuvontaa kuulon huolehtimiseen.
Tietoa kuulokeskuksesta
Kuulokeskuksessa teemme kuulontutkimuksia ja kuulonkuntoutusta kaiken ikäisille.
Kuulokojeiden valinta ja säätäminen
Kuulonaleneman apuvälineenä käytetään kuulokojeita. Kuulontutkija valitsee kanssasi sinulle sopivat kuulokojeet ja säätää ne kuulosi mukaan sekä ohjaa niiden käytössä ja huollossa.
Kuulokojeen korjaus
Jos kuulokoje rikkoutuu tai se ei toimi: Täytä korjaussaate. Laita koje ilman säilytysrasiaa kirjekuoreen tai pussiin. Laita korjaussaate mukaan.
Toimita koje Päijät-Hämeen Keskussairaalan kuulokeskukseen:
- kojekorjauslaatikkoon -sairaalan sisääntuloaulan infopisteen viereen tai -kuulokeskuksen toimiston viereen ( 2.kerros)
- sote-keskukseen, josta se toimitetaan kuulokeskukseen tai
- postita omakustanteisesti kuulokeskukseen
Koje palautetaan postittamalla ilmoittamaasi osoitteeseen tai sen voi hakea kuulokeskuksesta.
Kuulonkuntoutusohjaaja
Kuulonkuntoutusohjaaja neuvoo ja ohjaa erilaisten kuulon apuvälineiden valinnassa, käytössä ja hankinnassa. Hän tekee koti- ja koulukäyntejä sekä toimii yhdyshenkilönä hoitoosi ja kuntoutukseesi liittyvien tahojen kanssa.
Asiakkaaksi kuulokeskukseen
Ensimmäisen kuulokojeen saamiseksi tarvitset lääkärin lähetteen kuulokeskukseen. Lääkärin lähetteen voit saada sote-keskuksesta, työterveydenhuollosta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta. Korva-,nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri arvioi hoidon tarpeen lähetteen perusteella. Saat vastaanottoajan lääkärille ja kuulokeskukseen kutsukirjeellä tai kuulokeskuksen ajanvaraaja soittaa sinulle.
Kuulokeskuksen yhteystiedot
Kuulokeskuksen yhteystiedot
Ajanvaraus-, neuvonta- ja ohjauspuhelin
Palveluajat
maanantai–torstai 6.00–15.00
perjantai 6.00–13.30
Kuulokeskuksen takaisinsoittopalvelu
Soita ja jätä viesti ääniohjeen mukaisesti, jos sinulla on kysyttävää kuulokojeen käytöstä, toiminnasta tai tarvitset kojesäätöjä.
Ajan peruminen tekstiviestillä
Lähetä tekstiviesti, jossa on nimesi, syntymäaikasi (ilman henkilötunnuksen loppuosaa), peruttava vastaanottoaika, perumisen syy ja yksikkö, johon aika on varattu.
Ajanperuutus
Sijainti
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Kuulokeskus sijaitsee Keskussairaalan 2. kerroksessa sairaalan H-osassa
maanantai–torstai 7.30–15.30
perjantai 7.30–15.00
Ohjeita asiakkaille ja kuulokojeen korjaussaate
Tutustu ohjeisiin ja täytä lomake huolellisesti.
Etsitkö näitä?
Synnytysosasto
Tietoa synnytysosastosta
Synnytysosastolla huolehditaan raskaana olevan naisen ja lapsen hyvinvoinnista ennen synnytystä ja sen jälkeen. Synnytysosastollamme huolehdimme synnyttäjän ja vauvan hyvinvoinnista lämmöllä ja asiantuntemuksella vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Toteutamme osastollamme yksilöllistä ja perhekeskeistä hoitoa ja tavoitteenamme on mahdollistaa hyvä ja turvallinen synnytyskokemus.
Synnytysosaston yhteydessä toimivassa Synnyttäjien ja naistentautien päivystyksessä hoidetaan kaikki päivystyksellistä hoitoa vaativat raskaana olevat ja gynekologiset päivystyspotilaat sekä seksuaalirikoksen uhrit.
Toimi näin
Puoliso tai synnyttäjän valitsema tukihenkilö sekä doula ovat tervetulleita mukaan synnytykseen.
Synnyttämään tullessasi voit saapua synnytysosastolle ilman erillistä soittoa. Pidä neuvolakortti mukanasi aina läpi raskauden ja ota se mukaan myös sairaalaan tullessasi.
Synnytysosaston yhteydessä toimivassa Synnyttäjien ja naistentautien päivystyksessä hoidetaan kaikki päivystyksellistä hoitoa vaativat raskaana olevat ja gynekologiset päivystyspotilaat sekä seksuaalirikoksen uhrit. Soitathan päivystyksellisissä asioissa ennen saapumistasi kätilölle hoidon tarpeen arviointia varten.
Ota yhteyttä kätilöön
Ota yhteyttä kätilöön
Synnyttäjien ja naistentautien päivystys
Jos sinulla on voimakkaita, huolestuttavia oireita raskauden aikana, ota yhteyttä kätilöön.
Ei-kiireellisissä kysymyksissä sinua auttaa oman neuvolan terveydenhoitaja.
Tietoa ja toimintaohjeita
Osastollamme on seitsemän synnytyshuonetta sekä kuusi seurantahuonetta. Kahdessa synnytyshuoneessa on amme ja lisäksi seurantahuoneiden yhteydessä on yksi erillinen ammehuone.
Keisarileikkauksia lukuun ottamatta kaikki synnytykset tapahtuvat synnytyshuoneissa. Seurantahuoneita käytämme esimerkiksi synnytyksen alkuvaiheen hoidon tai synnytyksen käynnistämisen yhteydessä. Seurantahuoneessa voi yöpyä myös synnytyksessä mukana oleva tukihenkilö. Synnytyksen jälkeen perhe siirtyy synnyttäjien vuodeosastolle R2. Osastolla R2 kaikki huoneet ovat yhden hengen huoneita tai muokattavissa perhehuoneiksi, missä tukihenkilö voi yöpyä maksutta.
Synnytysosaston sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä on 30 minuutin parkkipaikkoja synnyttäjän saattamista varten. Auto tulee siirtää lyhytaikaispaikalta sairaalan yleiselle maksulliselle pysäköintialueelle.
Neuvolakortin lisäksi tarvitset synnytysosastolle henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatarvikkeet. Jätä kotiin korut ja vasta kotiutumisvaiheessa tarvitsemasi tavarat.
Ota mukaasi neuvolakortti, ajanvietettä ja henkilökohtaiset tavarasi ja lääkkeesi
Neuvolakortti sinun kannattaa aina pitää mukanasi. Tuo kortti mukanasi myös synnytyssairaalaan, sillä siitä näemme raskautesi kulun. Tarvitset osastolla myös säännöllisesti käytössäsi olevat lääkkeet (verensokerimittarisi ja insuliini, jos ne ovat sinulla käytössä), sekä henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet.
Ota halutessasi mukaan omaa musiikkia ja luettavaa. Nämä ovat mukavia ajanvietteitä erityisesti silloin, kun saavut osastollemme synnytyksen käynnistykseen tai muuten seurattavaksi sinun ollessasi vielä melko kivuton.
Osastollamme saat käyttää matkapuhelinta tai tablettia, mutta laitteet tulee olla äänettömällä, eikä niiden käyttö saa häiritä hoitotilanteita. Useimmat haluavat ottaa myös valokuvia. Kuvia saa ottaa omista perheenjäsenistä vapaasti, mutta henkilökunnan kuvaamiseen tai videointiin tarvitset luvan.
Poista korut ja jätä kotiin kaikki, mitä et osastolla tarvitse
Poista osastollemme tullessa mahdolliset piilolinssit, lävistykset ja korut (varsinkin kielessä, genitaaleissa ja nänneissä olevat) jo kotona. Suosittelemme jättämään kotiin myös muut korut. Nappikorvakorut tai vastaavat eivät haittaa, mutta roikkuvat ja riippuvat korut ovat synnytyksen aikana hankalat, saattavat aiheuttaa itsellesi vahinkoa sekä ovat vaarassa rikkoutua.
Mitä mukaan puolisolle/tukihenkilölle?
Sairaala huolehtii synnyttäjän ruokailuista, mutta puolison/tukihenkilön on hyvä varata mukaansa eväitä. Synnytys saattaa kestää ja jaksat tukea synnyttäjää paremmin, kun huolehdit omasta syömisestäsi. Ruoan säilytykseen on synnytysosastolla jääkaappeja ja lämmitystä varten mikroaaltouunit.
Puoliso/tukihenkilö voi saapua synnytykseen mukaan omissa puhtaissa vaatteissa. Halutessasi voit ottaa omat sisäkengät, mutta sairaalasta saat tohvelit, jos sinulla sellaisia ei mukana ole.
Milloin sairaalaan?
Sairaalaan lähdön ajankohta riippuu raskauden kulusta ja terveydentilastasi.
Jos synnytyksesi käynnistyy ja raskautesi kulku on ollut epäsäännöllinen eli
- odotat kaksosia
- vauva on perätilassa
- sinulla on supistusten alkaessa tai lapsiveden mennessä alle 37 raskausviikkoa
- synnytystavaksi on suunniteltu keisarileikkausta
- olet tarvinnut äitiyspoliklinikan erityisseurantaa
Soita sairaalaan kätilölle puh. 03 819 2357.
Mikäli raskautesi kulku on ollut säännöllinen, eli sinulla ei ole ollut erityistä äitiyspoliklinikkaseurantaa ja olet yli 37 viikkoa raskaana, tutustu alla oleviin ohjeisiin.
Lähde synnytyssairaalaan kun sinulla on:
- Säännölliset kivuliaat supistukset alle 10 min välein
- Lapsivedenmeno
- Verinen vuoto
- Vauva liikkuu huonosti (alle 10 liikettä/tunti)
- Säännölliset kivuliaat supistukset alle 10 min välein
Yleensä sairaalaan lähdön syynä on säännölliset kivuliaat supistukset. Säännöllisiksi supistuksia sanotaan, kun kaikki supistukset ovat yhtä kivuliaita, niitä on noin 5–10 minuutin välein, ne kestävät noin minuutin ja supistuksia on tullut jo muutamia tunteja supistusvälin muuttumatta. Vaikka supistusten väli olisikin pidempi tai ne ovat kestoltaan lyhyempiä, mutta koet, ettet pärjää kivun kanssa kotona, on aika tulla sairaalaan. Normaali, terve ensisynnyttäjä voi yleensä olla kotona niin kauan kun kivun kanssa pärjää.
Uudelleensynnyttäjän sairaalaan lähtöön on vaikea antaa kaikille yhteneväistä ohjetta. Usein uudelleensynnyttäjällä on oma vahva sisäinen tunne sairaalaan lähdön pohjalla, jota on syytä kuunnella. Käynnissä oleva synnytys vaatii myös uudelleensynnyttäjällä kivuliaita supistuksia. Supistusväli voi kuitenkin olla pidempi eikä niiden aina tarvitse kestää monia tunteja synnytyksen edistymiseksi. Uudelleensynnyttäjälle kipu ja supistuksiin liittyvä vereslimainen vuoto on yleensä merkki synnytyksen käynnistymisestä.
Jos olet epävarma sairaalaan lähtemisestä, voit soittaa ja kysyä neuvoa kätilöltä.
Lapsivesi voi mennä missä tahansa synnytyksen vaiheessa, jo ennen supistusten alkamista. Se on normaalisti väritöntä tai hieman vaaleanpunertavaa. Sitä ei tule vain kerran, vaan sitä tulee kalvojen puhjettua uudelleen ja uudelleen aina synnytykseen asti.
Yleensä vedenmeno on selkeää ja housut kastuvat reilusti ja useasti. Joskus vettä voi tulla myös tihkumalla. Mikäli lapsivesi on vihertävää tai veristä, on sairaalaan saavuttava viipymättä!
Jos olet varma lapsivedenmenosta, tule sairaalaan tarkastuskäynnille. Erityistä hätää tilanteessa ei ole, joten voit saapua kiireettömästi. Jos lapsivesi menee yöllä, voit saapua synnytyssairaalaan vasta aamulla jos:
- sinulla on raskausviikkoja 37–42
- raskautesi on sujunut normaalisti
- vauva on tulossa normaalissa asennossa pää alaspäin
- sikiön liikkeet ovat olleet hyvät
- on suunniteltu alatiesynnytystä
- sinulla ei ole perussairauksia/lääkityksiä
- sinulla ei ole kuumetta
Jos olet epävarma lapsivedenmenosta, voit kysyä neuvoa sairaalan kätilöltä puhelimitse.
Selkeä kirkas verinen vuoto emättimestä on syy lähteä sairaalaan välittömästi! Muista kuitenkin, että käynnistyvään synnytykseen liittyy yleensä aina jonkinlaista vereslimaista vuotoa, jota tulee siteeseen vähäisesti ja/tai wc:ssä pyyhkiessä. Se on normaalia ja kertoo yleensä kypsyvästä kohdunsuusta, eikä sairaalaan ole sen vuoksi kiirettä. Uudelleensynnyttäjälle tämä voi antaa viitteitä käynnistyvästä tai käynnistyneestä synnytyksestä.
Kohdunsuun tutkiminen ärsyttää usein verekkäitä kudoksia aiheuttaen niukkaa verestävää vuotoa, joten älä pelästy sisätutkimuksen jälkeen esiintyvää vuotoa. Myös yhdynnän jälkeen saattaa tulla niukkaa veristä vuotoa ilman, että kyseessä on hätätilanne. Näistä poikkeava selkeä verinen vuoto vaatii tarkastusta sairaalassa.
Mikäli et tunne sikiön liikkeitä lainkaan, on syytä vauvan voinnin tarkastamiselle, joten saavu viipymättä sairaalaan. Jos lapsen liikkeet ovat heikentyneet tai vähentyneet, voit tehdä liikelaskentaa. Laskeaksesi liikkeet asetu rauhallisessa tilassa kylkimakuulle. Seuraa 60 minuuttia vauvan liikkeitä. Tässä ajassa sinun pitäisi tuntea vauvan liikkuvan vähintään kymmenen kertaa. Jos kymmenen liikettä tulee täyteen jo aiemmin, voit lopettaa seurannan. Mikäli et laskennan jälkeenkään saa kymmentä liikettä, on syytä lähteä sairaalaan tarkistuttamaan tilanne. Jos laskennassa vauvan liikkeet täyttyvät, mutta olet silti huolissasi, voit soittaa kätilölle.
Synnytysvalmennukset ja Peloton synnytys-valmennukset
Tarjoamme kahdenlaisia lähivalmennuksia vauvaa odottaville perheille. Valmennusten sisältö on erilainen, joten vauvaa odottavat perheet voivat osallistua oman mielenkiintonsa mukaan molempiin tai jompaan kumpaan valmennukseen. Molempiin valmennuksiin edellytetään ennakkoilmoittautumista. Peloton synnytys-valmennukseen osallistuminen edellyttää lisäksi, että synnytys on suunniteltu Lahteen.
Osa synnytysvalmennuksistamme toteutetaan etäsynnytysvalmennuksina. Etäsynnytysvalmennuksen sisältö on sama kuin lähisynnytysvalmennuksissa. Etäsynnytysvalmennukset ovat kaikille avoimia ja niihin voi osallistua Teams-sovelluksella. Etäsynnytysvalmennuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.
Synnytysvalmennus:
Synnytysvalmennus on ”perinteinen” valmennus ja sen sisältö keskittyy muun muassa synnytyksen kulkuun ja sen eri vaiheisiin sekä lääkkeettömien ja lääkkeellisten kivunlievitysvaihtoehtojen esittelyyn. Synnytysvalmennukset pidetään sairaalan koulutustiloissa ja valmennuksen lopuksi pyrimme mahdollisuuksien mukaan näyttämään halukkaille myös synnytysosaston tilat, jolloin valmennus kestää hiukan pidempään. Synnytysvalmennukseen mahtuu noin 60 osallistujaa ja valmennukseen ilmoittaudutaan ennakkoon ilmoittautumislinkin kautta. Ilmoittautuminen aukeaa noin kuukautta ennen synnytysvalmennusta.
Peloton synnytys-valmennus:
Peloton synnytys-metodi on ruotsalaisen Susanna Helin kehittämä metodi, jonka lähtökohtana on ihmisen psykofyysinen kokonaisuus ja sen vaikutus itse synnytykseen. Kuinka ylläpitää rauhan ja turvallisuuden tunne niin, että pelko, ahdistus ja stressi pysyvät poissa? Metodi antaa tietoa ja ymmärrystä kehon reaktioista ja niiden vaikutuksesta jarruna ja kaasuna synnytyksessä. Metodi sopii niin lääkkeellistä kivunlievitystä toivoville kuin lääkkeettömästi synnyttäville tai sektioon päätyville. Valmennuksessa opetellaan neljän työkalun (hengitys, rentoutuminen, ääni, ajatuksen voima) käyttö ja vaikutus rauhan ja luottamuksen säilyttämiseen koko synnytyksen ajan. Peloton synnytys-metodi korostaa tukihenkilön tärkeyttä, valmennus on suunnattu erityisesti tukihenkilöille. Peloton synnytys-valmennukseen mahtuu noin 15 pariskuntaa ja siihen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Valmennuksen yhteydessä pyrimme näyttämään synnytysosaston tilat. Valmennukseen ilmoittaudutaan ennakkoon ja lisätietoa ilmoittautumisesta tulee nettisivuille noin kuukautta ennen Peloton synnytys-valmennusta. Peloton synnytys-valmennukseen osallistuminen edellyttää, että synnytys on suunniteltu Lahteen.
18.4.2026 klo 12-16
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 11:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 12.
Ilmoittautuminen on päättynyt paikkojen täytyttyä. Mahdolliset perumiset ja peruutuspaikkojen kyselyt arkisin klo 9-14 puhelinnumerosta 0447195654.
28.4.2026 klo 16-20
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16.
Ilmoittautuminen on päättynyt paikkojen täytyttyä. Mahdolliset perumiset ja peruutuspaikkojen kyselyt arkisin klo 9-14 puhelinnumerosta 0447195654.
5.5.2026 klo 15.30-17.30
Lähivalmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:15, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 15:30.
Ilmoittautuminen on päättynyt paikkojen täytyttyä. Mahdolliset perumiset ja peruutuspaikkojen kyselyt arkisin klo 9-14 puhelinnumerosta 0447195654.
12.5.2026 klo 16-20
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16.
Valmennuksessa on vielä tilaa! Ilmoittautumiset ja mahdolliset perumiset arkisin klo 9-14 puhelinnumerosta 0447195654.
30.5.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10.
Valmennuksessa on vielä tilaa! Ilmoittautumiset ja mahdolliset perumiset arkisin klo 9-14 puhelinnumerosta 0447195654.
2.6.2026 klo 15.30-17.30
Lähivalmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:15, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 15:30. Ilmoittautumislinkki aukeaa noin kuukautta ennen valmennusta.
13.6.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
23.6.2026 klo 16-20
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
30.6.2026 klo 15.30-17.30 (18:00)
Lähivalmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:15, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 15:30. Ilmoittautumislinkki aukeaa noin kuukautta ennen valmennusta.
4.7.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
14.7.2026 klo 16-20
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
21.7.2026 klo 15-17
Etäsynnytysvalmennuksen sisältö on sama kuin lähisynnytysvalmennuksissa. Etäsynnytysvalmennuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Etäsynnytysvalmennukset ovat kaikille avoimia ja niihin voi osallistua Teams-sovelluksella. Osallistumislinkki lisätään tähän yhteyteen ennen valmennusta.
25.7.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
4.8.2026 klo 16-20
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
11.8.2026 klo 15.30-17.30 (18.00)
Lähivalmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:15, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 15:30. Ilmoittautumislinkki aukeaa noin kuukautta ennen valmennusta.
15.8.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
1.9.2026 klo 15.30-17.30 (18.00)
Lähivalmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:15, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 15:30. Ilmoittautumislinkki aukeaa noin kuukautta ennen valmennusta.
5.9.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
15.9.2026 klo 16-20
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
22.9.2026 klo 15-17
Etäsynnytysvalmennuksen sisältö on sama kuin lähisynnytysvalmennuksissa. Etäsynnytysvalmennuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Etäsynnytysvalmennukset ovat kaikille avoimia ja niihin voi osallistua Teams-sovelluksella. Osallistumislinkki lisätään tähän yhteyteen ennen valmennusta.
3.10.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
17.10.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
20.10.2026 klo 15.30-17.30 (18.00)
Lähivalmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:15, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 15:30. Ilmoittautumislinkki aukeaa noin kuukautta ennen valmennusta.
3.11.2026 klo 16-20
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
10.11.2026 klo 15-17
Etäsynnytysvalmennuksen sisältö on sama kuin lähisynnytysvalmennuksissa. Etäsynnytysvalmennuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Etäsynnytysvalmennukset ovat kaikille avoimia ja niihin voi osallistua Teams-sovelluksella. Osallistumislinkki lisätään tähän yhteyteen ennen valmennusta.
21.11.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 10. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
1.12.2026 klo 16-20
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
15.12.2026 klo 15.30-17.30 (18.00)
Lähivalmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 15:15, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 15:30. Ilmoittautumislinkki aukeaa noin kuukautta ennen valmennusta.
19.12.2026 klo 10-14
Peloton synnytys-valmennus Päijät-Hämeen keskussairaalan koulutustiloissa ennakkoon ilmoittautuneille. Valmennukseen osallistumista suositellaan raskausviikkojen 28-37 aikana. Kokoontuminen keskussairaalan pääaulassa klo 09:45, jotta valmennus päästään aloittamaan ajallaan klo 16. Ilmoittautuminen valmennukseen noin kuukautta ennen valmennusta.
29.12.2026 klo 15-17
Etäsynnytysvalmennuksen sisältö on sama kuin lähisynnytysvalmennuksissa. Etäsynnytysvalmennuksiin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Etäsynnytysvalmennukset ovat kaikille avoimia ja niihin voi osallistua Teams-sovelluksella. Osallistumislinkki lisätään tähän yhteyteen ennen valmennusta.
Synnyttämään Lahteen
Synnytystoiminta kuuluu potilaan valinnanvapauden piiriin ja olet aina tervetullut Lahteen synnyttämään myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ulkopuolelta!
- Mikäli valitset jo raskausaikana synnytyssairaalaksi Päijät-Hämeen keskussairaalan, laita meille alla olevalla turvasähköpostilla viestiä, niin otamme sinuun yhteyttä. Voit myös suoraan pyytää terveydenhoitajaasi tekemään tiedoksiantolähetteen saman turvasähköpostin kautta.
- Mikäli synnytyksesi on jo käynnissä, voit tulla meille myös ilman lähetettä.
Vauva‑ ja perhemyönteisyysohjelma
Päijät‑Hämeen hyvinvointialueen Vauva‑ ja perhemyönteisyysohjelma edistää vastasyntyneiden ja perheiden hyvinvointia tarjoamalla yhtenäiset, näyttöön perustuvat toimintatavat raskaudesta vauvan ensimmäisiin kuukausiin.
Toimintamallissa huomioidaan perheen tarpeet, arvot ja elämäntilanne.
Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma auttaa:
- imetyksen tukemisessa
- varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa
- vanhemmuuden tukemisessa
Kun koko hyvinvointialueella käytetään samoja, tutkittuun tietoon perustuvia toimintatapoja, voidaan varmistaa, että hoito on turvallista ja tasalaatuista.
Haluaisitko ryhtyä äidinmaidon luovuttajaksi?
Haluaisitko ryhtyä äidinmaidon luovuttajaksi?
Tietoa äidinmaidon luovuttamisesta
Kaikille äidinmaitoa tarvitseville vauvoille ei oman äidin maito riitä ja siksi tarvitaan luovutettua äidinmaitoa. Äidinmaitoa tarvitaan myös Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Ylimääräisen maidon voi luovuttaa sitä tarvitsevalle
Äidinmaito on lapsen luonnollista ravintoa hänen ensimmäisinä elinkuukausinaan. Keskosille, vastasyntyneille ja sairaille vauvoille äidinmaito on korvaamattoman hyvää ravintoa, koska se sisältää ravintoaineita vauvan tarpeisiin nähden sopivassa suhteessa ja hyvin imeytyvässä muodossa. Joskus äidin oma maito ei riitä tai hän ei voi jostain syystä imettää lastaan. Jos sinulla erittyy maitoa yli oman vauvasi tarpeen, voit halutessasi luovuttaa ylimääräisen maidon sitä tarvitsevalle.
Toimi näin
Toimi näin
Voit aloittaa äidinmaidon luovutuksen, kun ylimääräistä maitoa kertyy vähintään 2 dl päivässä. Luovutus tulee aloittaa viimeistään kahden kuukauden kuluessa synnytyksestä.
Ennen luovutuksen aloittamista:
- Käy äidinmaitokeskuksessa, jossa saat tarkemmat ohjeet.
- Käynnin yhteydessä otetaan HIV- ja C-hepatiitti -verinäytteet laboratoriossa.
- Voit lainata sähkökäyttöisen lypsypumpun tarvittaessa.
Maito kerätään ja toimitetaan näin:
- Kerää maito omaan pakastimeesi äidinmaitokeskuksesta saatuihin kertakäyttöpulloihin.
- Lahden ja Hollolan kuntakeskusten alueella maito voidaan noutaa kotoasi maanantain ja torstain välillä, 1–4 kertaa kuukaudessa toiveidesi mukaan.
- Muualla asuvat voivat yleensä toimittaa maidon taksilla terveyskeskuksen kautta tai tuoda sen itse äidinmaitokeskukseen.
Äidinmaidosta maksetaan tällä hetkellä 20 euroa kilo. Saat lisätietoa äidinmaidonluovutuksesta äidinmaitokeskuksen hoitajalta.
Milloin äidinmaito ei voi luovuttaa?
Et voi luovuttaa äidinmaitoa, jos jokin seuraavista koskee sinua:
- tupakointi raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen
- alkoholin tai huumeiden käyttö
- jatkuva lääkitys (myös hormonaalinen ehkäisy)
- puolisoiden ulkopuoliset sukupuolisuhteet viimeisen 12 kuukauden aikana
- tatuointi tai limakalvolävistys viimeisen 6 kuukauden aikana
Äidinmaitokeskuksen puhelinasiointi
Äidinmaitokeskuksen puhelinasiointi
Aukioloajat
maanantai–torstai 9.00–13.30
Etsitkö näitä?
Synnyttäjien ja naistentautien päivystys
Synnyttäjien ja naistentautien päivystys tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa raskaana oleville, gynekologisille päivystyspotilaille sekä seksuaalirikoksen uhreille.
Tietoa synnyttäjien ja naistentautien päivystyksestä
Tietoa synnyttäjien ja naistentautien päivystyksestä
Synnytysosaston yhteydessä toimivassa Synnyttäjien ja naistentautien päivystyksessä hoidetaan ympäri vuorokauden kaikki päivystyksellistä hoitoa vaativat raskaana olevat ja gynekologiset päivystyspotilaat sekä seksuaalirikoksen uhrit.
Toimi näin
Toimi näin
Hoidon tarpeen arviointia varten soita ennen saapumistasi kätilölle numeroon 03 8192357.
Synnyttäjien ja naistentautien päivystyksen yhteystiedot
Synnytystysosasto, kätilö
Päijät-Hämeen keskussairaala
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Synnytysosaston oma sisäänkäynti sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa keskussairaalan pääoven vieressä.
Etsitkö näitä?
Synnyttäjien osasto R2
Tietoa synnyttäjien osastosta R2
Synnyttäjien vuodeosastolla hoidetaan äitejä ja vauvoja synnytyksen tai sektion jälkeen.
Osastolla hoidetaan myös odottajia, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa raskausaikana esimerkiksi ennenaikaisten supistusten tai raskausmyrkytyksen vuoksi. Suunniteltua sektiota varten tullaan suoraan synnyttäjien osastolle, jossa tehdään tarvittavat leikkausvalmistelut.
Tarvittaessa osastolla on mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sairaalateologi.
Synnyttäjien osasto R2 yhteystiedot
Synnyttäjien osasto R2 yhteystiedot
Puhelinasiointi
Saapumisohjeet
Saapumisohjeet
Keskussairaalankatu 7, 15800 Lahti
Synnyttäneiden ja naistentautien vuodeosastot sijatsevat keskussairaalan 2. kerroksessa, R-osassa
Vastasyntyneen seuranta ja hoito
Lastenlääkäri tarkastaa vauvan perusteellisesti noin 2 vuorokauden iässä ennen kotiinlähtöä. Vauvalle tehdään osastolla ollessa myös kuulotesti. Riskiryhmään kuuluvat vastasyntyneet saavat kotiutuessa ajanvarauksen tuberkuloosirokotusta varten.
Yleisvoinnin lisäksi vauvan painoa seurataan päivittäin. Ensimmäisinä päivinä paino laskee. Noin kolmannesta elinpäivästä lähtien paino yleensä kääntyy nousuun saavuttaen syntymäpainon viimeistään kahden viikon ikään mennessä. Liiallisen painonlaskun välttämiseksi on tärkeää imettää vauvaa tiheästi.
Lähes kaikki vastasyntyneet kellastuvat jonkin verran ensimmäisinä elinpäivinä, toiset enemmän toiset vähemmän. Kellastuminen johtuu hemoglobiinin hajoamistuotteen eli bilirubiinin kertymisestä elimistöön, koska vastasyntyneen maksa ei kykene heti syntymän jälkeen täysin sitä käsittelemään. Bilirubiinipitoisuutta seurataan ensisijaisesti ihomittarilla ja arvon ollessa koholla myös vauvan kantapäästä otettavalla verinäytteellä. Keltaisuutta hoidetaan tarvittaessa sinivalohoidolla. Hoidon kesto on yksilöllinen ja määräytyy bilirubiiniarvojen perusteella.
Verensokeria seurataan kaksi vuorokautta synnytyksen jälkeen vauvoilta, jotka kuuluvat riskiryhmään. Riskiryhmään kuuluvat vauvat, joilla on alttius verensokerin heittelyille mm. ennenaikaisuuden tai äidin raskausdiabeteksen vuoksi. Vauvan normaalia pienempi tai suurempi syntymäpaino kuuluvat myös riskitekijöihin. Hyvän verensokeritasapainon ylläpitämiseksi tärkeitä ovat tiheät imetykset ja vauvan pitäminen lämpimänä, joihin ihokontakti on oivallinen keino.
Hoitaja neuvoo vauvan hoidot perheelle – vaipanvaihdon, pesut, kylvetyksen ja napatyngän puhdistuksen -aluksi ohjaten ja myöhemmin tarpeen mukaan tukien. Pyrimme siihen, että sairaalassa vauvan hoito ja käsittely tulee niin tutuksi, että kotiin tuntuu turvalliselta lähteä. On tärkeää, että vanhemmat luottavat itseensä. Tavoitteemme on, että vauva on luonteva osa perheen arkea ja toivomme, että löydätte vauvasta ilon sekä uskallatte pitää häntä lähellä.
Heti synnytyksen jälkeen saat vauvasi ihokontaktiin. Vauva nauttii läheisyydestä. Varsinkin ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen läheisyys on tärkeää, kun vauva totuttelee kohdun ulkopuoleiseen elämään. Myös isä/tukihenkilö voi pitää vauvaa ihokontaktissa. Suunnitellun sektion jälkeen on myös mahdollista saada vauva ihokontaktiin.
Ihokontaktissa vauva kuuntelee äidin tuttua sydämen sykettä, joka luo turvaa ja vähentää stressiä.
Ihokontaktissa olevat vauvat yleensä itkevät harvemmin ja vauvojen kehon lämpötila ja verensokeritaso pysyvät tasaisempina.
Ihokontaktissa vauvat imevät rintaa säännöllisemmin sekä tarttuvat rintaan keskimääräistä nopeammin kuin vauvat, joita ei pidetä ihokontaktissa.
Kun pidät vauvaa ihokontaktissa, rentoudut, stressitasosi laskee ja kivunsietokykysi paranee. Ihokontakti lisää äidillistä itseluottamustasi.
Vauvan ollessa ihokontaktissa maito nousee nopeammin rintoihin ja kohtu supistuu, jolloin synnytyksestä palautuminen on nopeampaa.
Tietoa imetyksestä
Osastolla autamme sinua löytämään oman tapasi imettää.
Kannustamme äitiä imettämään vauvaa niin usein kuin vauva haluaa.
Ohjaamme äidille erilaisia imettämisasentoja ja rintojen hoitoa.
Tarkastamme päivittäin vauvan hyvän imemisotteen.
Ohjaamme ja tuemme äitiä hänen toiveidensa mukaiseen imetykseen.
Jos vauva siirtyy hoitoon vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle, opetamme äidin lypsämään maidontuotannon käynnistämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Vanhemmat tutustuvat ja oppivat hoitamaan vauvaansa parhaiten, kun vauva on ympärivuorokautisessa vierihoidossa. Vauvan viestit ja erityisesti nälkäviestit tulevat nopeasti tutuiksi. Nälkäviestejä ovat mm. suun avaaminen, pään kääntäminen sivulle, lipominen ja nyrkin imeminen. Kun vauvan nälkäviesteihin vastataan eli imetetään vauvantahtisesti, vauva saa riittävästi ravintoa. Yleensä vauvat imevät rintaa 8–12 kertaa vuorokaudessa mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta.
Toisena elinvuorokautena vauva imee rinnalla usein ja imetykset saattavat kestää jopa useamman tunnin kerrallaan. Tiheä imeminen varmistaa vauvan ravinnonsaantia ja auttaa rintamaidon määrän lisääntymisessä. Osaston henkilökunta antaa ohjausta ja tukea sekä vauvan viestien tunnistamiseen että imetyksen käytäntöihin.
Ensi päivinä erittyvä rintamaito eli kolostrum riittää yleensä terveen täysiaikaisen vastasyntyneen ravinnoksi. Kolostrum nostaa vastasyntyneen verensokeria, antaa immunologista suojaa ja nopeuttaa lapsenpihkan poistumista suolesta. Rintamaidon eritys lisääntyy yleensä 2–3 vuorokauden kuluttua synnytyksestä. Tällöin rintamaidon koostumus alkaa vähitellen muuttua ternimaidosta kohti kypsää maitoa.
Äidin tai vastasyntyneen voinnin vuoksi imetys ei aina heti ole mahdollista. Tällöin äidille ohjataan käsinlypsy 6 tunnin sisällä synnytyksestä. Lypsämistä tulee jatkaa tämän jälkeen vähintään 8 kertaa vuorokaudessa. Näin tuetaan maidonerityksen käynnistymistä ja vauva saa nauttia äidinmaidon eduista, vaikkei heti pystyisikään imemään rinnalla.
Joskus imetys saattaa tuntua haasteelliselta. Haasteita imetykseen voivat aiheuttaa esimerkiksi vauvan imemisotteen ongelmat, matalat rinnanpäät, rinnanpäiden rikkoutuminen tai rintojen pakkautuminen. Osastolla saa apua ja ohjausta imetykseen liittyvissä asioissa. Haasteista selvitään kärsivällisyydellä ja harjoittelulla sekä hyvän ohjauksen avulla. Jokainen voi löytää oman yksilöllisen tapansa imettää. Imetys ei ole äitiyden mittari. Jokainen on paras äiti omalle vauvalleen riippumatta siitä, millä tavalla vauvaansa syöttää.
Kotiutumisen jälkeen saat tarvittaessa apua imetykseen neuvolasta tai imetyspoliklinikaltamme.
Usein kysytyt kysymykset
Täältä löydät vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin.
Kaikki vieraat ovat tervetulleita. Osaston yleinen vierailuaika on klo 16-19. Huomioitavaa, että sairaana ei saa tulla vastasyntyneiden osastolle.
Kyllä. Kaikkien synnyttäjien on mahdollista saada perhehuone. Perhehuoneessa äidin ja puolison tai tukihenkilön on mahdollista yhdessä tutustua vauvaansa sekä opetella vauvan hoitoa ja imetystä ympäri vuorokauden hoitajien ohjaamina.
Perhehuoneessa puolisolta tai tukihenkilöltä ei mene maksua. Perhehuoneeseen sisältyy sänky vuodevaatteineen sekä pyyhe. Puolison tai tukihenkilön ruokailu tapahtuu omilla eväillä tai omakustanteisesti sairaalan kahviossa tai ruokalassa. Osastolta löytyy jääkaappi eväiden säilytystä varten, ruokailuvälineet sekä mikroaaltouuni eväiden lämmitykseen. Vauvan sisarukset ovat tervetulleita vierailemaan päivisin ja huoneisiin on mahdollista lainata leluja heitä varten.
Jos vastasyntynyt tarvitsee tehostettua hoitoa, häntä hoidetaan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Myös siellä on mahdollista yöpyä perhehuoneessa.
Kuvia saa ottaa omista perheenjäsenistä, mutta henkilökunnan kuvaamiseen tai videointiin tarvitset luvan.
Kyllä voit, lataaminen onnistuu omassa potilashuoneessasi.
Oman matkapuhelimen käyttö on sallittua osastollamme, akkua voit ladata omassa potilashuoneessasi. Muistathan ottaa laturisi mukaan kotiutuessasi!
Kyllä voit tuoda. Omille eväille on varattu jääkaappi, joka sijaitsee oleskelutilassa. Muista laittaa tarranimilappu omiin eväisiisi.
Kyllä voit halutessasi tuoda omia vaatteita molemmille.
Tarvittaessa lisäravinnoksi annamme luovutettua rintamaitoa, ellei äidin kanssa ole muuta sovittu.
Hoitoajat synnytyksen jälkeen ovat yksilölliset, keskimäärin 1-3 vuorokautta. Uudelleensynnyttäjät kotiutuvat nopeammin kuin ensisynnyttäjät.
Ennen kotiutumista vanhemmat ja tukihenkilöt oppivat vastaamaan vauvansa tarpeisiin ja suoriutuvat päivittäisestä hoidosta itsenäisesti. Lastenlääkäri tarkastaa vauvan ennen kotiinlähtöä. Kirjalliset ja suulliset kotihoito-ohjeet annetaan ennen kotiutumista.
Varhainen kotiutuminen (alle 2 vrk synnytyksestä) on mahdollista uudelleensynnyttäjälle, joka on synnyttänyt säännöllisesti ja jonka raskaus on ollut täysiaikainen (yli 38 raskausviikkoa), eikä vauva tarvitse erityisseurantaa synnytyksen jälkeen. Synnyttäjä tulee osastolle takaisin vauvansa kanssa jälkitarkastukseen 1–3 vuorokauden kuluttua kotiutumisesta lastenlääkärin ohjeiden mukaisesti. Keskustele kotiutumiseen liittyvistä toiveistasi hoitajasi kanssa.
Saat kotihoito-ohjeet kirjallisena osastolta kotiutuessasi, mutta tästä löydät ohjeen pdf-muodossa:
Homecare instructions for new parents
Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma
Päijät‑Hämeen hyvinvointialueen Vauva‑ ja perhemyönteisyysohjelma edistää vastasyntyneiden ja perheiden hyvinvointia tarjoamalla yhtenäiset, näyttöön perustuvat toimintatavat raskaudesta vauvan ensimmäisiin kuukausiin.
Toimintamallissa huomioidaan perheen tarpeet, arvot ja elämäntilanne.
Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma auttaa:
- imetyksen tukemisessa
- varhaisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa
- vanhemmuuden tukemisessa
Kun koko hyvinvointialueella käytetään samoja, tutkittuun tietoon perustuvia toimintatapoja, voidaan varmistaa, että hoito on turvallista ja tasalaatuista.
Seuraa meitä somessa!
Tietoa ja tukea
Etsitkö näitä?
Naistentautien osasto R2
Naistentautien vuodeosastolla hoidamme potilaita, joilla on gynekologisia ongelmia ja sairauksia tai alkuraskauteen liittyviä ongelmia. Osastolla sinua hoitaa omahoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa. Hänen puoleensa voit kääntyä kaikissa mahdollisissa hoitoon liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa.
Tietoa osastosta
Tietoa osastosta
R2 Naistentautien osastolla hoidamme potilaita, joilla on gynekologisia ongelmia ja sairauksia tai alkuraskauteen liittyviä ongelmia.
Yleisimpiä syitä osastohoitoon ovat:
- gynekologista syöpää sairastavien potilaiden lisätutkimukset ja ongelmatilanteet
- gynekologiset leikkauspotilaat
- osastohoitoa vaativa gynekologisten infektioiden hoito
- alkuraskauteen liittyvät ongelmat
- osastohoitoa vaativa lapsettomuuden hoito
- osastohoitoa vaativa raskauden keskeytys
Hoitoon pääsy
Hoitoon pääsy
Naistentautien osastolle tullaan hoitoon lääkärin lähetteellä tai naistentautien päivystyksestä.
Naistentautien osasto R2 yhteystiedot
Naistentautien vuodeosastolla hoidamme potilaita, joilla on gynekologisia ongelmia ja sairauksia tai alkuraskauteen liittyviä ongelmia.
Osastolla sinua hoitaa omahoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa. Hänen puoleensa voit kääntyä kaikissa mahdollisissa hoitoon liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa.
Soittoajat
maanantai–perjantai 8.00–14.00
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Naistentautien vuodeosasto sijatsee keskussairaalan 2. kerroksessa, R-osassa
Naistentautien vuodeosaston vierailuajat, muuna aikana sopimuksen mukaan
maanantai–sunnuntai 13.00–19.00
Keskussairaalankatu 7, 15850 Lahti
Synnytysosaston yhteydessä toimivassa Synnyttäjien ja naistentautien päivystyksessä hoidetaan ympäri vuorokauden kaikki päivystyksellistä hoitoa vaativat raskaana olevat ja gynekologiset päivystyspotilaat sekä seksuaalirikoksen uhrit. Hoidon tarpeen arviointia varten soita ennen saapumistasi kätilölle.