Hyvinvointialueen palveluissa kohtaamme ihmisiä tilanteissa, joissa voi olla huoli toimeentulosta, terveydestä, läheisistä tai turvallisuudesta. Kohtaamamme ihminen voi olla väsynyt, peloissaan tai epävarma ja hänellä voi olla kokemuksia tilanteista, joissa päätöksiä tehdään hänen puolestaan. Erittäin heikkoon osallisuuden kokemukseen voi liittyä yksi tai monia samanaikaisia heikentyneen hyvinvoinnin tekijöitä: esimerkiksi heikko taloudellinen tilanne tai terveydentila, yksinäisyys tai kova psyykkinen kuormitus.
Osallisuuden kokemukseen vaikuttavat suuret yhteiskunnalliset kysymykset kuten turvallisuus, talous ja palveluiden saatavuus. Osallisuuden kokemus muuttuu ja syntyy jatkuvasti uudelleen päivittäisissä kohtaamisissa. Osallisuuden vahvistuessa rohkeus, toimijuus ja yhteys toisiin ihmisiin vahvistuu sekä mahdollisuudet tehdä omaa hyvinvointia palvelevia valintoja lisääntyvät.
Joskus osallisuutta vahvistaa se, että saa tulla kohdatuksi ilman vaatimusta osallistumisesta, osaamisesta tai pystymisestä. Yksi kohtaaminen ei poista köyhyyttä, eriarvoisuutta tai yhteiskunnallista epävarmuutta. Se ei myöskään korvaa toimivia tai oikeudenmukaisia palveluita. Hyvä kohtaaminen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kokeeko ihminen vaikeassa tilanteessa jäävänsä yksin, vai onko joku valmis kuuntelemaan, auttamaan ja etsimään ratkaisuja yhdessä.
Mistä tietoa osallisuuden kokemuksesta ja sen vahvistamisesta?
Osallisuuden kokemusta mitataan jo useissa hyvinvointialueen palveluissa. Osallisuuskysely on käytössä tällä hetkellä työikäisten palveluiden kuntouttavassa työtoiminnassa, sosiaalisessa kuntoutuksessa, päiväkeskuksessa ja asunnottomien asumispalveluissa, ikääntyneiden palveluiden yhteisöllisessä asumisessa sekä psykososiaalisten palveluiden korvaushoitoklinikalla ja psykoosipoliklinikalla ja osallisuusindikaattori mielenterveys- ja päihdepalveluiden vertaisryhmissä.
Erittäin heikkoa osallisuutta kokevien määrä voi kertoa esimerkiksi siitä, onko palvelu tavoittanut heitä, joille se on suunnattu.
Vuosien 2025-2026 osallisuuskyselyllä palveluista on tavoitettu 211 vastaajaa. Palveluun tai toimintaan osallistuneista vastaajista enemmistö, 61%, koki, että oma näkemys oli tullut huomioiduksi, yli kaksi kolmasosaa, 79%, koki osallistumisen turvalliseksi ja 82% koki tulleensa kohdelluksi kunnioittavasti.
Osallisuuskyselyssä alle kolmannes, 27%, koki erittäin heikkoa osallisuutta. Heistä 81% koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta, 69% koki yksinäisyyttä usein tai jatkuvasti, 74% taloudellisen tilanteen hankalaksi tai erittäin hankalaksi ja 55% heistä arvioi terveydentilansa huonoksi tai erittäin huonoksi.
Osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksen muutoksen mittauksista saatuja oppeja Päijät-Hämeessä kuvataan Vastapaino-kustantamon pian julkaisemassa sosiaalityön vaikuttavuutta käsittelevän kirjan luvussa (Carroll & Tapola-Haapala & Fjällström, tulossa).
Osallisuusindikaattori tukee myös järjestöjen toiminnan vaikutusten esiin tuomista. Avainsäätiön ja DILA:n yhteistyössä järjestämät Luontolähtöistä hyvinvointia ja vaikuttavaa osallisuutta -ryhmät (Luova) saivat indikaattorin avulla esiin erittäin heikkoa osallisuutta kokevien osallisuuden huomattavan vahvistumisen toiminnan aikana ja vielä puoli vuotta toiminnan päättymisen jälkeen. Lue lisää Avainsäätiön blogista Mentäiskö metsään? -osallisuutta vahvistava luontoretki.
Osallisuuden kokemuksesta keskustellen saa myös lisää tietoa toiminnan vaikutuksesta omaan elämään. Luovan osallistujat kuvasivat toiminnan osallisuutta vahvistaneita tekijöitä: merkityksellisyyden kokemusta erityisesti luonnon äärellä yhdessä suunnitellun tekemisen ja toiminnallisen yhdessäolon, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemuksen ja oman osaamisen jakamisen kautta.
Lue lisää DILA:n blogista Miten osallisuus muuttuu näkyväksi? -Indikaattori ja ryhmäkeskustelut osallisuuden jäljillä.
Osallisuuden kokemukseen on kiinnitetty huomiota Päijät-Hämeessä jo vuodesta 2022 hyvinvointikyselyiden avulla. Kaikille päijäthämäläisille tarkoitettu hyvinvointikysely avautuu jälleen vastattavaksi 2.-30.11.2026. Lisää osallisuudesta voit lukea hyte.paijatha.fi -sivustolta: Hyte – Osallisuus
Järjestöjen tekemään osallisuutta vahvistavaan työhön voit tutustua myös hyvinvointialueen Youtube-kanavalla Järjestöyhteistyö esiin!
Osallisuusindikaattori on THL:n kehittämä mittari, jolla mitataan osallisuuden kokemusta. Mittari on tieteellisesti validoitu ja sitä käytetään väestötutkimuksissa sekä järjestöjen ja hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Indikaattori sisältää kymmenen väittämää, jotka kartoittavat muun muassa merkityksellisyyden ja kuuluvuuden kokemuksia, vaikutus- ja toimintamahdollisuuksia sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen laatua. Vastaukset kysymyksiin annetaan viisiportaisella asteikolla, joista ääripäät edustavat osallisuuden ja osattomuuden kokemusta. Vastausten perusteella lasketaan yhteispistemäärä ja tulokseksi saadaan jokin luku 0–100 välillä. Mitä suurempi pistemäärä on, sitä vahvempaa on osallisuuden kokemus. Alle 50 pistettä kertoo erittäin heikosta osallisuuden kokemuksesta, 50–70 pistettä kohtalaisesta tai hauraasta osallisuuden kokemuksesta ja 70–100 pistettä vahvasta osallisuuden kokemuksesta. (THL).
Blogin on koonnut projektisuunnittelija Emmi Fjällström.
