Psykososiaalisten palvelujen potilaiden kokemus siitä, miten he tulevat kuulluksi ja kohdatuksi, on kehittynyt myönteisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Säännöllisissä potilastyytyväisyyshaastatteluissa myönteisesti kohtaamisensa kokeneiden osuus on noussut neljällä aikuisten osastolla 63 prosentista 75 prosenttiin.
Potilaiden kokemusten perusteella osastot ja poliklinikat ovat kiinnittäneet huomiota kiireettömään kohtaamiseen, arkisiin keskusteluihin ja kotiutumisen suunnitteluun.
Hyvä kohtaaminen tehdään yhdessä
Osastojen henkilökunta arvelee, että suunta myönteisempään potilaskokemukseen on seurausta useamman tekijän yhteisvaikutuksesta eikä taustalla ole yksittäistä muutosta. Hoitotyötä on kehitetty viime vuosina systemaattisesti, ja esimerkiksi syömishäiriöpotilaiden hoitoa on vahvistettu. Kokemusasiantuntijoita toimii kaikissa yksiköissä niin poliklinikoilla kuin osastoillakin. He ovat vakiintunut osa toimintaa ja tarjoavat potilaille omia tapaamisia. Moniammatillista hoitoa tukee se, että potilaalla on saatavilla riittävästi eri ammattilaisten työpanosta ja osaamista. Lisäksi avohoito otetaan aiempaa tiiviimmin mukaan hoidon suunnitteluun, jotta potilaan hoito muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden osasto- ja avohoidon välillä.
Henkilöstö työskentelee pitkäjänteisesti akuuteissakin tilanteissa ja kohtaa ihmisen omana itsenään, ei vain sairautensa tai oireidensa kautta. Potilaan omat voimavarat, vahvuudet ja arjessa selviytymistä tukevat asiat huomioidaan ja ne tukevat onnistunutta hoitoa. Päivittäin osastoilla hyödynnetään myös toimintamallia, joka auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään tilanteita, joissa jännitteet voivat kasvaa. Se vahvistaa turvallisuutta ja hyvää vuorovaikutusta osaston arjessa. Samaa tukee työyhteisön hyvä ilmapiiri, joka luo edellytyksiä kiireettömälle ja aidolle kohtaamiselle.
Potilaan kokemus tulee esiin haastatteluissa
Potilaat voivat kertoa kokemuksistaan potilastyytyväisyyshaastatteluissa. Niissä selvitetään esimerkiksi, millaisena ihminen kokee kohtaamiset henkilökunnan kanssa ja mahdollisuutensa osallistua omaan hoitoonsa. Keskusteluissa potilas voi tuoda esiin kokemuksensa esimerkiksi siitä, kokeeko hän henkilökunnan helposti lähestyttäväksi ja saako hän riittävästi keskusteluaikaa. Haastatteluihin on osallistunut potilaita useista psykososiaalisten palvelujen avo- ja osastopalveluista.
Potilastyytyväisyyshaastatteluja tekevä kokemusasiantuntija Piia Suojala pitää potilaan osallisuutta tärkeänä osana vaikuttavaa hoitoa.
– Kun potilas kokee, että on osallinen omassa hoidossaan, ei vain hoidon kohde, niin sitoutuminen hoidon tavoitteisiin on helpompaa ja hoidosta muodostuu vaikuttavaa. Silloin kokemus kuulluksi tulemisesta muuttuu myös kokemukseksi siitä, että omalla hyvinvoinnilla, näkemyksillä ja tavoitteilla on merkitystä, hän kuvaa.
Potilaan kokemus voi vaihdella hoitojakson aikana, ja vointi haastatteluhetkellä voi vaikuttaa siihen, millaisena hän kokee hoidon ja kohtaamisen.
Palautteesta käytännön muutoksiin
Osastojen henkilökunta kehittää toimintaa potilaiden antaman palautteen perusteella. Kokemuksissa korostuvat usein arkiset tilanteet: kiireetön keskustelu, kuunteleminen ilman keskeytyksiä, ymmärrettävä tieto omasta hoidosta sekä tunne siitä, että omalla näkemyksellä on merkitystä. Hienotunteinen ja arvostava kohtaaminen voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, syntyykö hoitosuhteeseen luottamusta.
Palautteen perusteella osastolle tulon käytäntöjä on sujuvoitettu. Tämä lyhentää odotusta, vähentää eri ammattilaisten tapaamisten määrää ja tekee hoitopolusta potilaalle selkeämmän.
Osastot ovat ottaneet käyttöön kotiutumista tukevan suunnitelman tai päivärungon, joka auttaa potilasta palaamaan arkeen osastohoidon jälkeen. Henkilökunta on lisännyt mahdollisuuksia kiireettömään kohtaamiseen ja luontevaan vuorovaikutukseen osana hoidon arkea. Hoitajat viettävät aikaa potilaiden kanssa myös osaston yhteisissä tiloissa, joissa syntyy keskusteluja erilaisista potilaalle tärkeistä ja ajankohtaisista asioista.
Videolla kokemusasiantuntija Piia Suojala kertoo, mitä hyvä kohtaaminen hoidon arjessa tarkoittaa hänen mielestään.
Kiireellisessä henkisen voinnin tilanteissa soita Päivystysapuun 116117 tai hakeudu Akuutti24-päivystykseen. Hätätilanteessa soita aina 112.
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24 tuntia vuorokaudessa.
