Ikihyvä Päijät-Häme on laaja, tieteidenvälinen tutkimusohjelma, joka tutkii päijäthämäläisten ikääntymistä, hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimuksen aiempi aineistonkeruu toteutettiin Päijät-Hämeessä vuosina 2002–2012. Seurannan aikana osallistujat vastasivat kyselyihin, heille tehtiin terveystarkastuksia ja toimintakykyä mittaavia testejä ja heistä otettiin verinäytteitä.
Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimusohjelmassa alkavan aineistonkeruun tavoitteena on kartoittaa pitkäaikaisen seuranta-asetelman (2002–2026) pohjalta ikääntyneiden päijäthämäläisten terveyttä, hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, avun tarvetta ja saantia sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja käyttöä.
Kyselyt postitetaan tutkittaville marraskuussa
Kyselyyn vastanneista 30 henkilöä kutsutaan myöhemmin haastatteluun, joiden avulla on tarkoitus syventää ja laajentaa kyselyn vastauksia. Kysely- ja haastattelututkimuksella halutaan kerätä tietoja osallistujien ikääntymisen ja hyvinvoinnin kokemuksista ja saada ikääntyvien päijäthämäläisten ääni kuuluviin.
– Tutkimuksen erityinen vahvuus on pitkä seuranta-aika, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella ikääntymisen, terveyden, hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden muutoksia yli 20 vuoden seuranta-aineistolla. On harvinaista, että samoja ihmisiä voidaan seurata yli kahden vuosikymmenen ajan, toteaa tutkimusta johtava professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.
Tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa päijäthämäläisten ikääntyneiden tilanteesta. Tietoa voidaan hyödyntää ikääntyneiden palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä Päijät-Hämeessä.
– Jotta ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan pitkäjänteistä ja ajantasaista tutkimustietoa, korostaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neurologian osaston ylilääkäri, professori Kaisa Hartikainen.
Kyselyyn vastaamiseen saa apua, myös läheisiltä toivotaan apua
Tutkimustiedon kannalta on erityisen tärkeää, että aiemmin Ikihyvä-tutkimukseen osallistuneet tavoitetaan ja mahdollisimman moni heistä osallistuu myös tähän uuteen aineistonkeruuseen. Tutkimuksen käynnistyessä tutkittavat olivat 51–76-vuotiaita. Vuoden 2026 kyselyyn osallistuvat ovat siten 75–100-vuotiaita.
Koska tutkittavat ovat iäkkäitä, tutkimuksessa tarjotaan mahdollisuus saada apua kyselyyn vastaamisessa. Tutkittavilla voi olla vaikeuksia vastata kyselyyn esimerkiksi heikentyneen näkökyvyn tai muun terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi. He voivat pyytää apua kyselyn täyttämisessä läheisiltään tai ottaa yhteyttä tutkimusryhmään avun saamiseksi.
Avustettu vastaaminen voi mahdollistaa myös kaikkein iäkkäimpien ja toimintakyvyltään heikentyneiden osallistumisen tutkimukseen ja siten parantaa tutkimuksen edustavuutta ja luotettavuutta. Läheisten apu on erityisen tärkeää tämän kasvavan ja tärkeän ikäryhmän tavoittamisessa ja kokemusten välittämisessä.
Kyselytutkimusta johtava apulaisprofessori Ilkka Pietilä Helsingin yliopistosta kertoo, että osallistuminen tutkimuksen aiempiin vaiheisiin on ollut aktiivista, mikä on mahdollistanut tutkimuksen onnistumisen ja jatkumisen:
– Tämän vuoksi jokainen vastaus on meille arvokas ja tuottaa tärkeää tietoa ikääntyneiden hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelutarpeista heidän omasta näkökulmastaan.
Tutkimus toteutetaan Helsingin yliopiston ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhteistyönä. Tutkimuksen johtava tutkija on professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta. Kysely- ja haastatteluaineiston keruun toteutuksesta vastaa apulaisprofessori Ilkka Pietilä Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella tutkimuksen lääketieteellisenä johtajana toimii neurologian professori Kaisa Hartikainen.
