Verkkovalmennus
Verkkovalmennus-sivu sisältää perhevalmennuksesta koottuja aihepiirejä. Tutustu itseäsi kiinnostaviin aiheisiin ja keskustele neuvolakäynneillä mieleesi nousseista kysymyksistä ja huomioista.
1. Seksuaalisuus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Raskaus ja synnytys voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen monin tavoin. Keho muuttuu, hormonitasot vaihtelevat ja uuteen elämänvaiheeseen sopeutuminen voi tuoda mukanaan sekä fyysisiä että henkisiä haasteita. Seksuaalisuus on kuitenkin yksilöllistä, ja on tärkeää keskustella avoimesti tunteista ja tarpeista kumppanin kanssa. Tarvittaessa apua voi hakea neuvolasta.
Seksuaalisuus on monipuolinen ja henkilökohtainen osa elämää, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee itsensä ja suhteensa muihin. Se käsittää fyysiset, psyykkiset ja emotionaaliset tekijät, kuten seksuaalisen halun, identiteetin, ihmissuhteet ja seksuaalisen käyttäytymisen. Seksuaalisuus voi ilmetä monin eri tavoin, ja jokaisella yksilöllä on omat ainutlaatuiset kokemuksensa ja mieltymyksensä. Se voi myös kehittyä ja muuttua elämän aikana. Seksuaalisuudella on tärkeä rooli hyvinvoinnissa, ja sen tukeminen ja ymmärtäminen ovat keskeisiä osia ihmisten kokonaisvaltaisessa terveydessä ja elämänlaadussa.
Estrogeeni:
• Huolehtii sikiön kehittymisestä, solunjakautumisesta ja solujen kasvusta.
• Lisää elimistön varastoiman nesteen määrää.
• Pehmittää limakalvoja ja nivelsiteitä.
• Vaikuttaa rintojen kasvuun.
• Estrogeenin puute synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana kuivattaa ja ohentaa limakalvoja (arkuus), vaimentaa seksuaalireaktioita (orgasmi) ja voi laskea halukkuutta.
Prolaktiini:
• Valmistaa rintarauhasten kasvun ja maidon tuotannon.
• Kohoaa miehillä orgasmin jälkeen.
• Voi vähentää seksuaalista halukkuutta. Naisen prolaktiinitaso on imettäessä niin korkea, että sa-ma määrä estäisi miestä saamasta erektiota heti orgasmin jälkeen.
Oksitosiini:
• Hyvän olon hormoni, jota erittyy raskausaikana normaalia enemmän.
• Lisääntyy kosketuksesta ja esim. tanssiessa, rakastellessa, laulaessa ja joogatessa.
• Rentouttaa ja auttaa sietämään stressiä.
• Erittyy orgasmissa ja imetyksessä sekä saa aikaan supistukset synnytyksessä.
HCG (=istukkahormoni):
• Ylläpitää keltarauhashormonin tuotantoa.
Progesteroni (=keltarauhashormoni):
• Mahdollistaa raskauden alkamisen ja jatkumisen.
• Terveet elintavat parantavat progesteronitasoa.
• Hidastaa suoliston toimintaa (ummetus).
• Löystyttää virtsaputken sulkijalihasta (tihentynyt virtsaamisen tarve).
Relaksiini:
• Eritys alkaa pian raskaaksi tulon jälkeen.
• Löystyttää lantiorengasta (alaselkä- ja häpyliitoskivut).
• Löystyttää pehmeitä nivelsiteitä koko vartalossa.
• Estää kohdun supistumista raskausaikana.
Endorfiinit:
• Eritys lisääntyy raskauden loppua kohti.
• Auttaa sietämään kipua
Seksuaalisuus raskausaikana
• Alkuraskaudessa voi olla mm. väsymystä, energisyyttä, hyvävointisuutta, pahoinvointia. Seksuaaliset halut voivat heiketä, pysyä ennallaan tai lisääntyä voimakkaasti.
• Raskausaikana naisen keho muuttuu enemmän, kuin koskaan muulloin näin lyhyessä ajassa. Myötätunto omaa kehoa kohtaan – se tekee elämäsi tärkeintä työtä!
• Ajatukset ovat helposti vain synnytyksessä, vauvassa ja vanhemmuuden roolissa. Älä unohda nähdä kumppania myös seksuaalisessa valossa. Kummatkin ovat vastuussa toistensa huomioimisesta ja aloitteellisuudesta läheisyyteen.
• Saamme turvallisuuden tunnetta hellyyden, ihokosketuksen ja läheisyyden kautta. Läheisyyden, turvan, lohdun sekä stressin helpottamisen tarve voi näyttäytyä myös seksin tarpeena.
• Kumppanin ihailu on tehokas lääke haluttomuuteen!
Normaalisti etenevän raskauden aikana voi nauttia seksistä kuten muulloinkin
• Kohdun koko voi vaikuttaa asentoihin.
• Seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä: suutelua, intiimien alueiden koskettamista, hyväilyä, alastomana halaamista ja niin edelleen.
• Seksiä voi toteuttaa monella eri tavalla – hellyyden tarve ei vähene.
• Seksin tarkoitus on tuottaa mielihyvää ja luoda yhteyttä.
• Yhdyntä ei vahingoita kohdussa olevaa vauvaa.
• Yhdyntää ei suositella, jos raskaana olevalla esiintyy verenvuotoa tai poikkeavia ennenaikaisia supistuksia.
• Intiimiys on tärkeää parisuhteen jatkumisen kannalta – iholla oloa, halun houkuttelua.
• Useat kokevat unen puutetta, joka johtaa halun puutteeseen.
• Uusi raskaus on mahdollinen imetyksestä huolimatta. Synnyttänyt on erittäin hedelmällisessä tilassa – muista ehkäisy.
Kehon palautuminen:
• Jälkivuoto kestää 2–6 viikkoa, sen aikana yhdyntöjä ei suositella.
• Emättimen palautuminen venytyksestä on yksilöllistä, vieden yleensä 6–8 viikkoa.
• Välilihan leikkaushaava voi aristaa viikkoja, jopa pidempäänkin.
• Yhdynnät voidaan aloittaa, kun kipu ja arkuus ovat hävinneet, yleensä noin 1-2kk synnytyksestä.
• Synnytyksen jälkeen kestää noin 8–12 viikkoa ennen kuin emättimen ja klitoriksen seksuaaliset reaktiot, verekkyyden lisääntyminen, kostuminen ja laajentuminen sekä orgasmin intensiivisyys palautuvat.
Itsehoito:
• Mahdollista repeämä-/leikkausarpea on hyvä hieroa säännöllisesti esim. vauva öljyllä tai perusvoi-teella, jotta se hieman venyy ja tottuu kosketukseen.
• Lantionpohjan lihasharjoittelu nopeuttaa lihasten palautumista ja voi estää laskeumien ja virtsan-karkailun kehittymistä. Se myös edistää oman kehon ja seksuaalireaktioiden tunnistamista.
• Paikallisestrogeenivoidetta voi käyttää vahvistamaan emättimen limakalvoja.
• Ravitsemus, liikunta, lepo.
• Ole avoin ja rohkea tutustumaan uuteen kehoosi. Käytä peilejä apuna.
• Tunnustelkaa ja katselkaa muuttunutta kehoa. Aistien käyttö on sallittua!
• Vaalikaa yhteistä aikaa. Yhdessä tekeminen vahvistaa parisuhdetta ja kiintymystä.
• Toisen ihailu avoimesti on erotiikan polttoainetta.
• Älkää unohtako kosketuksen tärkeyttä!
• Sopivan seksiajan löytämiseen pääsee käyttämään mielikuvitusta – vauvan aikataulu ei jousta.
• Uupumus on tehokas seksin tappaja, ja vauvan syntymän jälkeen uni usein päihittää seksin. Asiaan on syytä suhtautua ymmärtäväisesti, poikkeuksellinen tilanne ei tule jatkumaan loputtomiin. Tasapuolisuuden kokemus lapsen hoidossa ja kotitöissä, yleensä sen sijaan antaa halulle hyvän pohjan kasvaa.
• Voi myös olla vaikeaa tuntea itseään hehkeäksi seksikumppaniksi, kun on juuri vaihtanut kakka-vaipan, tai nukuttanut lasta pinnasängyn laidalla roikkuen. Roolin vaihto äidistä tai isästä seksikumppaniksi, tarvitsee aikaa ja huomiointia.
• Tekemättömät kotityöt, äidin ja isän roolit on hyvä hetkittäin unohtaa. Palata sen äärelle, mikä toisessa alun perin viehätti.
2. Tutustumisen arvoinen tyyppi – rakenna vahva suhde vauvaasi jo ennen syntymää
Videolla käsitellään, miten voit rakentaa kiintymyksen vauvaasi raskausaikana ja vauvan synnyttyä. Se tarjoaa käytännön harjoituksia ja pohdintatehtäviä odottaville perheille sekä auttaa tunnistamaan ja käsittelemään mielialoja tämän merkityksellisen vaiheen aikana.
3. Synnytys
Lue alta, miten tunnistat synnytyksen käynnistymisen, ymmärrät sen eri vaiheet ja löydät itsellesi sopivia kivunlievityskeinoja, kuten lääkkeettömät menetelmät. Saat myös vinkkejä synnytyksen jälkeiseen toipumiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
-
Päijät-Hämeen keskussairaalan synnytysosasto
Synnytysosaston sivuilta saat tietoa synnyttämään lähtemisestä, synnytysvalmennuksista ja äidinmaidon luovutuksesta.
-
Synnytys
Terveyskylän Naistalon sivuilta saat tietoa synnytyksen käynnistymisestä, synnytyksen vaiheista, synnytystavoista, synnytyksen erityistilanteista ja puolison roolista synnytyksessä.
-
Lääkkeettömät keinot kivunlievitykseen ja synnytyksen edistämiseksi
Voit hyödyntää synnytyksen aikana myös lääkkeettömiä keinoja kivun lievittämiseksi.
-
Synnytyksestä toipuminen
Synnytyksestä toipuminen alkaa heti synnytyksen jälkeen ja kestää useita viikkoja.
4. Imetys
Rintamaito on vauvalle luonnollisin ja parhaiten imeytyvä ravinto, joka tukee vastustuskyvyn kehittymistä ja äidin nopeaa palautumista synnytyksestä. Imetys auttaa luomaan vahvan kiintymyssuhteen, ja ihokontakti vauvan kanssa edistää sen sujumista. Ensimmäisinä päivinä on tärkeää imettää tiheästi, sillä se tukee maidonnousua. Lue lisää imetyksen hyödyistä, maidonerityksen käynnistymisestä, oikeasta imuotteesta ja imetysasennoista sekä vauvantahtisesta imetyksestä pudotusvalikosta.
• Rintamaito on luonnollisinta ja parhaiten imeytyvää ruokaa lapselle.
• Rintamaito on aina valmista, sopivan lämpöistä ja taloudellista.
• Auttaa vauvan vastustuskyvyn kehittymisessä.
• Nopeuttaa synnytyksestä palautumista.
• Maidonnousu rintoihin alkaa tavallisesti 2–3 vuorokauden kuluttua synnytyksestä.
• Ensimmäisinä päivinä on tärkeää imettää tiheästi, sillä se nopeuttaa maidonnousua.
• Maidoneritys muuttuu vähitellen hormonien säätelemästä tilasta kysynnän ja tarjonnan laiksi, eli maidoneritys mukautuu juuri oman lapsen tarpeisiin.
• Ensimmäisinä päivinä vauva haluaa päästä rinnalle hyvinkin tiheästi, jopa 20 kertaa vuorokaudessa.
• Äidin on tärkeä huolehtia omasta ravitsemuksesta, riittävästä nesteytyksestä ja levosta.
• Se, miltä rinnat tuntuvat, ei kerro mitään maidon määrästä, sillä valtaosa maidosta muodostuu imetyksen aikana. Pumppaamalla saadun maidon määrä on usein pienempi kuin lapsen rinnasta imemällä saama maidon määrä.
• Iho on vastasyntyneen koti ja turva.
• Varhainen vuorovaikutus edistää kiintymyssuhteen muodostumista.
• Ihokontaktissa vauvan elintoiminnot pysyvät vakaina ja hän kokee vähemmän stressiä.
• Ensimmäisten päivien aikana vauvan on tärkeää olla mahdollisimman paljon ihokontaktissa.
• Ihokontakti edistää imetyksen sujumista.
• Oikea imemisote lisää maidoneritystä, tyhjentää rinnan kunnolla, ehkäisee rintojen haavaumia ja maitotiehyttukoksia.
• Vauva asetetaan vatsa äidin vatsaa vasten.
• Vauvan pää on hieman takakenossa niin sanotussa linnunpoika-asennossa vauvan nenä ja äidin nänni kohdakkain.
• Lapsi hamuaa itse rinnan suuhunsa.
• Lapsella on oikea imutekniikka, kun suuri osa nännipihaa on lapsen suussa.
• Huonoon imuotteeseen voivat viitata huulet töröllään ja posket kuopalla imeminen (kuin pillillä imiessä), maiskahtelevat äänet, vauvan pyrkimys irrottaa ote toistuvasti sekä litistyneen näköinen nänni imetyksen jälkeen.
• Imetyskerran ensimmäisten imujen jälkeen imetyksen ei kuulu tehdä kipeää.
• Tutteja ei suositella käytettäväksi ennen kuin vauva on oppinut hyvän imemisotteen ja äidin maidon määrä on tasaantunut.
• Äidin rento imetysasento on tärkeä.
• Rinta tyhjenee parhaiten vauvan alaleuan puoleisesta osasta.
• Voit imettää vauvaa esimerkiksi istuen, kylkimakuulla tai puoli-istuvassa takakenoisessa asennossa.
• Vauva voi syödä kolmen, neljän tunnin välein tai kolme, neljä kertaa tunnissa tai kolme, neljä tuntia yhtäjaksoisesti. Kaikki tämä on normaalia ja on tärkeää tarjota vauvalle rintaa aina, kun hän sitä haluaa.
• Monet vauvat syövät illalla tiheästi, usein kummatkin rinnat peräkkäin.
• Imetyskerran kestoa ei ole tarpeen rajoittaa. Aloitusrinnasta kannattaa syöttää niin kauan, kunnes vauva hellittää otteensa. Aloitusrintaa vuorotellaan.
• Vauva kertoo nälästään kulmien kurtistelulla ja silmien availulla, hamuilulla, lipomisella ja nokkimisella sekä maiskuttelulla ja sormien ja käsien imeskelyllä. Jos vastaat näihin nälkäviesteihin ennen vauvan itkua, on imetyskerran aloittaminen helpompaa.
• Jos imetät lapsentahtisesti maitosi ei lopu eikä sen määrä vähene yhtäkkiä.
5. Turvallinen perhe-elämä
Vauva tarvitsee turvallisuutta kehittyäkseen
Vauvan turvallisuuden tunne on elintärkeää hänen fyysiselle, henkiselle ja emotionaaliselle kehitykselleen. Turvallisessa ympäristössä vauva luottaa siihen, että hänen tarpeensa täytetään, mikä edistää aivojen kehitystä ja sosiaalisten taitojen oppimista. Epävarmuus ja stressi voivat heikentää kehitystä ja hyvinvointia.
Vauva aistii kodin ilmapiirin
Imeväisikäinen vauva aistii herkästi tunnelman ja reagoi siihen. Lempeä puhe rauhoittaa ja luo turvallisuutta, kun taas kireä ilmapiiri, kovat äänet tai arvaamaton käytös voivat aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta.
Apua perhehaasteisiin
Vanhemmat voivat kohdata vaikeuksia, ja univaje voi kuormittaa. Jos perheessä ilmenee vakavia ristiriitoja tai pelkoa, apua on saatavilla lähisuhdeväkivallan tai muiden haastavien tilanteiden ratkaisemiseen. Tuen hakeminen on tärkeää kaikkien hyvinvoinnin turvaamiseksi.
6. Vauvan uni
Hyvä uni on vauvan kehityksen perusta. Säännölliset päivärytmit, iltarutiinit ja rauhallinen ympäristö auttavat vauvaa löytämään tasapainon unen ja valveillaolon välillä. Päivittäinen ulkoilu, läheisyys ja johdonmukainen rauhoittelu vahvistavat vauvan turvallisuuden tunnetta ja tukevat nukahtamistaitojen kehittymistä. Lue pudotusvalikosta vauvan uni-valverytmin tukemisesta.
• Pyri aloittamaan päivä samaan aikaan joka päivä.
• Herättyään vauva jaksaa olla virkeä ja seurallinen noin 1-2 tuntia. Kun vauva tuntuu väsähtävän, tarjoa hänelle tilaisuus lepoon heti.
• Rauhoittumista ja nukahtamista voit tukea vähentämällä näkö- ja kuuloärsykkeitä vauvan ympäriltä.
• Rauhoita vuorovaikutus hyvissä ajoin ennen unia. Juttele vauvalle rauhallisemmalla äänellä.
• Ulkoile päivittäin. Ulkona moni vauva nukkuu sikeämmin ja pidempiä päiväunia.
• Seurustele ja leiki vauvasi kanssa heräämisen ja ruokailun jälkeen.
• Rauhoita yöt nukkumiselle, vältä kirkkaita valoja, leikkejä tai aktiivista seurustelua.
• Yölliset syötöt ja vaipanvaihtotilanteet voit tehdä hämärässä ja rauhallisesti.
• Pienen vauvan kohdalla on tärkeintä, että vauva nukkuu riittävästi ja turvallisesti.
• Jos vauva on nukahtaessa itkuinen, toimi rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Näin rauhoittelutapasi muuttuvat vähitellen tutuiksi.
• Pyri tukemaan lapsen omaa säätelyjärjestelmää, jonka varassa hän pystyy vaipumaan herättyään takaisin uneen.
• Harjoittele säännöllisesti ja lempeästi vauvan tahtiin uusia nukahtamistapoja. Muista, että vauva on edelleen riippuvainen vanhempien tuesta nukahtamistilanteissa.
• Ota tavaksi iltarutiinit, esim. iltalaulu, unilelu, sylittely.
• Vie vauva hereillä sänkyyn. Tue vauvaa itsenäiseen nukahtamiseen.
• Harjoittele nukahtamista vähitellen ilman imetystä tai maitopulloa.
• Opettele tunnistamaan yöllä aktiivinen uni ja vauvasi eri tarpeet esim. nälkä, unisykliin liittyvät heräilyt.
• Mene vauvan luo ennen kuin tapaileva itku muuttuu paniikki-itkuksi.
• Tyynnyttele vauvaa tasaisella äänellä esim. suhinalla, kosketa vauvaa rauhallisesti silittämällä selkää tai peppua, tarvittaessa ota hänet syliin rauhoittumaan.
• Luo säännöllinen vuorokausirytmi.
• Huolehdi aktiivisesta vuorovaikutuksesta ja läheisyydestä päiväsaikaan.
• Vähennä virikkeitä riittävän varhain ennen nukkumaanmenoa.
• Luo positiiviset ja säännölliset iltarutiinit, joissa on selkeät pelisäännöt.
• Pidä nukkumapaikka hämäränä ja hiljaisena.
• Anna vauvalle tuttu unilelu tai uniriepu.
• Reagoi vauvan käyttäytymiseen johdonmukaisesti ja rauhallisesti.
• Tee vain asteittaisia muutoksia vauvasi uni-valverytmiin.
• Tue vauvaasi nukahtamaan itsekseen.
• Älä itketä vauvaa yöllä. Lohduta ja ole lähellä, mutta pyri pitämään hoito rauhallisena.
• Yösyötöt voi tässä iässä vähitellen lopettaa, vauva ei tarvitse sitä enää kasvunsa tueksi.
7. Vauvan käsittely
Katso videoilta, kuinka käsitellä vauvaa turvallisesti. Opi oikeat kantoasennot, vatsalleen kääntämisen tekniikat ja selinmakuulle asettaminen. Nämä taidot tukevat vauvan motoristen taitojen kehittymistä ja auttavat häntä löytämään mukautuvat asennot, jotka tukevat hyvinvointia.
Tietoa ja tukea
