Termi ”nepsy” on lyhenne sanasta neuropsykiatrinen. Nepsy-termiä käytetään usein myös kansankielisempänä ilmauksena sanalle neurokirjo. Neurokirjo-termi kuvaa ihmisten erilaisia neurologisia ja kognitiivisia toimintatapoja.

 Neuropsykiatrisilla haasteilla tai -piirteillä tarkoitetaan aivojen yksilöllisistä neurobiologisista eroista johtuvia piirteitä, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi vuorovaikutukseen, keskittymiseen, kielellisiin taitoihin tai toiminnanohjaukseen. Piirteet voivat näkyä esimerkiksi haasteina suunnata tai ylläpitää omaa tarkkaavuutta, suunnitella ja ohjata omaa toimintaa, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä säädellä omia tunteita ja käyttäytymistä. Piirteisiin voi liittyä myös aistitiedon käsittelyn ja säätelyn haasteita.

 Neuropsykiatriset häiriöt ovat kehityksellisiä aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä. Sanaa kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö käytetään silloin, kun lääkäri on asettanut diagnoosin. Nykyisin kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä käytetään myös nimitystä neurokehitykselliset häiriöt. Näitä ovat esimerkiksi ADHD, autismikirjo, kehityksellinen kielihäiriö tai Touretten oireyhtymä.

Nepsypiirteisiin liittyy usein haasteiden lisäksi myös paljon vahvuuksia. Vahvuudet voivat ilmetä monin tavoin, kuten luovuutena, tarkkana havainnointikykynä ja kyvykkyytenä syventyä tiettyihin aiheisiin. Neurokirjon henkilöillä voi olla myös vahva oikeudentaju, rehellisyys ja kyky nähdä yksityiskohtia, jotka jäävät muilta huomaamatta. Lisäksi he voivat olla taitavia ongelmanratkaisijoita ja omaavat usein vahvan työetiikan.

Tietoa ja tukea voit saada esimerkiksi paikallisilta järjestöiltä:

• Neuropsykiatrisen kirjon yhdistys – Nepsytic ry
• Päijät-Hämeen Autismi ja Asperger ry
• Upeat Nepsyt | Lahti | Facebook

Sekä liitoilta ja kansallisilta yhdistyksiltä:

• ADHD-liitto
• Autismiliitto
• Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys
• NäeNepsy ry. | Tietoa kaikille neurokirjosta

Mielenterveystalo.fi-sivustolta löydät luotettavaa apua ja tukea mielen hyvinvointiin ja vahvistamiseen aiheittain jaoteltuna:

• Mielenterveystalo.fi

Kun epäilet tai tunnistat itsessäsi tai läheisessäsi nepsypiirteitä tai olet kiinnostunut aiheesta, erilaiset valmiit materiaalit ja omahoito-ohjelmat ovat hyvä keino lisätä tietoa ja saada tukea.

Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmat ovat asiantuntijoiden laatimia kokonaisuuksia. Ne tarjoavat tietoa, ohjeita ja harjoituksia, joita voit hyödyntää omassa arjessasi. Omahoito-ohjelmia voi hyödyntää itsenäisesti tai muun tuen ohella.

Lasten ja nuorten nepsyhaasteisiin sovellettavia omahoito-ohjelmia ovat esimerkiksi:

• Autismikirjon omahoito-ohjelma
• Lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelma
• Lasten ADHD:n omahoito-ohjelma
• Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelma
• Nepsypiirteisten lasten omahoito-ohjelma
• Nuorten keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelma

En jaksa -palvelusta löytyy videoita nepsyteemaan ja vanhemmuuden tueksi:

• Enjaksa.fi | Päijät-Häme

ADHD-liiton opas Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen tarjoaa ideoita ja toimintamalleja arjen tilanteisiin, esimerkiksi miten auttaa lasta siirtymään tilanteesta toiseen ja miten rauhoittaa riitatilanteita. Opas on suunnattu alle kouluikäisen ja alakouluikäisen lapsen vanhemmille.

Jos epäilet tai tunnistat lapsessasi tai nuoressasi neuropsykiatrisia piirteitä, voit ottaa asian puheeksi neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Tukikeinoja on saatavilla varhaisessa vaiheessa. Koska nepsyoireet ovat yksilöllisiä, myös varhainen tuki räätälöidään lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan.

Neuvolapalvelut

Neuvolan terveydenhoitaja voi käydä perheen kanssa läpi esimerkiksi nepsypiirteisen lapsen ohjattua omahoitoa, joka on lyhyt ja matalan kynnyksen tukimuoto lieviin tai keskivaikeisiin haasteisiin.

Neuvolan kautta apunanne voi olla perhekeskustiimi, kun on huoli alle kouluikäisestä lapsestasi ja toivotte perheenne tilanteeseen muutosta. Vanhempien tukena tiimissä on lapsen oma terveydenhoitaja, varhaiskasvatuksen ammattilainen, perheohjaaja ja tarpeen mukaan muita ammattilaisia.

• Neuvolapalvelut Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Opiskeluhuoltopalvelut

Koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi voivat työskennellä lapsen, nuoret tai perheen kanssa ja käydä yhdessä läpi omahoito-ohjelmaa, esimerkiksi AHDH:n tai Nuoren keskittymisvaikeuksien omahoito-ohjelmaa.

Varhaiseen tukeen kuuluu myös kouluilla tehtävä monialainen työ yhdessä koulun, opiskeluhuoltopalveluiden ja perheen kanssa. Monialaisen yhteistyön voi käynnistää esimerkiksi lapsen tuen tarpeen havainnut opettaja. Myös vanhemmat voivat itse pyytää monialaista työskentelyä koululla. Monialaisessa yhteistyössä voi olla perheen ja opettajan lisäksi mukana opiskeluhuollon asiantuntijoita, kuten kouluterveydenhoitaja, kuraattori ja/tai psykologi.

• Tietoa opiskeluhuoltopalveluista Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa

Perheen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa kasvatuskumppaneina työskentelevät varhaiskasvatuksen erityisopettajat. He ovat usein jo ensivaiheessa tukemassa lasta ja perhettä.

Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa ja koulussa voi olla esimerkiksi:

Arjen rakenteen tukeminen

• Selkeä päivärytmi ja visuaaliset aikataulut, esimerkiksi kuvakortit tai kellotaulut
• Ennakoiminen siirtymätilanteissa
• Toistuvat rutiinit

Kommunikaation tukeminen

• Tukiviittomat, kuvat tai kommunikaatiokansiot lapsen tarpeen mukaan
• Aikuiset sanoittavat tilanteita ja tunteita aktiivisesti

Aistien huomioiminen

• Mahdollisuus vetäytyä välillä rauhalliseen tilaan
• Tarjotaan käyttöön aistituotteita, kuten painopeittoja, purupalloja tai kuulosuojaimia
• Vältetään ylikuormittavia tilanteita, kuten meluisia ryhmätilanteita

Sosiaalisten taitojen harjoittelu

• Työskentely ja harjoittelu pienryhmissä
• Sosiaaliset tarinat ja roolileikit sosiaalisten tilanteiden ymmärryksen tueksi

Yksilöllinen ohjaus

• Lapselle/nuorelle nimetty oma aikuinen, joka toimii tukihenkilönä
• Yksilölliset rauhoittumiskeinot ja tunnetaitojen harjoittelu
• Lapsen/nuoren vahvuuksien tunnistaminen ja niiden esiin nostaminen

Yhteistyö perheen kanssa

• Säännölliset keskustelut vanhempien kanssa
• Suunnitelmallinen työskentely, esimerkiksi varhaisen tuen suunnitelman laatiminen
• Vanhemmille tarjottava tuki ja ohjaus

Liitot ja järjestöt

• ADHD-liiton neuvonta antaa ohjausta ja neuvontaa puhelimitse ja chatissa.
• Autismiliiton neuvontapalvelu antaa ohjausta ja neuvontaa puhelimitse, sähköpostilla ja nuorille suunnatussa chatissa

Paikalliset vertaistukea tarjoavat yhdistykset:

• Neuropsykiatrisen kirjon yhdistys – Nepsytic ry
• Päijät-Hämeen Autismi ja Asperger ry
• Upeat Nepsyt | Lahti | Facebook

Voit ottaa neuropsykiatriset haasteet puheeksi kenen tahansa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Jos varhaisen tuen palvelut eivät ole riittäviä, järjestetään vahvempaa tukea ensisijaisesti peruspalveluista. Tarpeen mukaan teidät ohjataan suoraan erikoissairaanhoidon palveluihin ((ks. Vahvan tuen tarve).

Osaan palveluista voit hakeutua itse, mutta osaan palveluista tarvitset ammattilaisen tekemän arvion palvelun tarpeesta.

Palvelut, joihin voit hakeutua itse

Lapsiperheiden arjen tuen palvelut

Varhaisen tuen perheohjaus tukee vanhemmuuteen ja lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa:

• käytännön ohjausta ja neuvontaa arjessa näkyviin neuropsykiatrisiin haasteisiin
• tukea vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen
• keskustelua elämäntilanteesta, arjen sujuvuudesta ja vanhempien tuen tarpeesta.

Tapaamisia on 1–5 kertaa perheen arkiympäristössä: kotona, koulussa tai varhaiskasvatuksessa. Jos sinulla on asiakkuus perhesosiaalityössä tai lastensuojelussa, ota yhteys omaan työntekijääsi.

Lisätietoa ja yhteydenotto:

• Lapsiperheiden arjen tuen palvelut

Kasvatus- ja perheneuvonta

Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelut tukevat perheitä esimerkiksi pari- ja perhesuhteisiin sekä vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä.

Leikki-ikäisten vanhemmille järjestettävä Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmä on suunniteltu tukemaan vanhemmuustaitoja. Ryhmään voi osallistua vanhempien lisäksi lapsesta huolta pitäviä, perheen arkeen tiiviisti osallistuvia aikuisia. Ryhmään voi hakea itse sähköisellä palvelupyynnöllä.

ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille järjestetään ADHD-strategiakurssi kahdesti vuodessa suljettuina ryhminä Teams-alustalla. Ilmoittautua voi jatkuvasti. Kursseja on kaksi ikäryhmittäin:

• ADHD-strategiaryhmä lapset 4–11-vuotiaat
• ADHD-strategiaryhmä nuoret 12–17 vuotiaat

Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet:

• Tietoa alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalveluista

Fysioterapia

Lasten ja nuorten fysioterapiaan voit varata arviointiajan ilman lähetettä, jos lapsen tai nuoren kehityksessä tai toimintakyvyssä ilmenee huolta.

Lisätietoa ja yhteydenotto:

• Lasten ja nuorten kuntoutus ja apuvälinepalvelut

Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta

Voit ottaa yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan, kun tarvitset apua arjessa selviytymiseen, asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen, mielenterveyteen, päihteisiin tai kriisitilanteeseen liittyvissä pulmissa.

Yhteydenotto sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan ei aloita sosiaalihuollon asiakkuutta.

Jos sinulla on asiakkuus perhesosiaalityössä tai lastensuojelussa, voit olla yhteydessä suoraan omaan työntekijääsi.

Lisätietoa ja yhteydenotto:

• Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta

Jos olet huolissasi alaikäisestä, jonka terveydestä tai turvallisuudesta ei kyetä huolehtimaan, tulee huoli tuoda ammattilaisen tietoon lastensuojeluilmoituksella.

• Pääset tekemään lastensuojeluilmoituksen tästä (alle 18-vuotiaita koskevat ilmoitukset)

Välittömän avun tarve

Jos sinulla on itsetuhoisia ajatuksia ja olet epävarma turvallisuudestasi, hakeudu suoraan terveydenhuollon ammattilaisen arvioon. Kerro ammattilaiselle itsetuhoisista ajatuksistasi, jotta saat tilanteeseesi parhaan mahdollisen avun.

Välitöntä apua edellyttävässä tilanteessa soita 116 117 tai hakeudu sote-keskukseen päivystyskäynnille. Hätätilanteessa soita 112.

Palvelut, joihin tarvitset ammattilaisen kanssa tehdyn palvelutarpeen arvion

Alaikäisten mielenterveyspalvelut

Alaikäisten mielenterveyspalvelut tarjoaa tukea alaikäisille lapsille vanhempineen sekä lasta odottaville perheille. Ennen palvelun aloitusta tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi esimerkiksi neuvolassa, koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa tai sote-keskuksessa.

Alakouluikäisten vanhemmille järjestettävä Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmä on suunniteltu tukemaan vanhemmuustaitoja. Ryhmään voi osallistua vanhempien lisäksi lapsesta huolta pitäviä, perheen arkeen tiiviisti osallistuvia aikuisia. Alakouluikäisten vanhemmuusryhmään hakeudutaan terveydenhuollon ammattilaisen tekemän hoidon tarpeen arvioinnin kautta.

Lisätietoa:

• Alaikäisten mielenterveys- ja perheneuvolapalvelut

Toimintaterapia

Toimintaterapian tarpeen arviointiin voidaan ohjautua, kun lapsella tai nuorella epäillään olevan

• haasteita hienomotoriikassa
• haasteita karkeamotoriikassa
• haasteita silmän ja käden yhteistyössä
• poikkeavaa reagointia aistimuksiin.

Toimintaterapian tarpeen arviointiin voi ohjautua esimerkiksi neuvola- tai kouluterveydenhoitajan tai lääkärin lähetteellä.

Lisätietoa:

Lasten ja nuorten kuntoutus ja apuvälinepalvelut

Puheterapia

Puheterapeutin arvioon ohjaudutaan terveydenhuollon ammattilaisen, kuten neuvolan terveydenhoitajan, lääkärin, toimintaterapeutin, psykologin tai fysioterapeutin lähetteellä.

Jos sinulla herää huoli lapsestasi, saat neuvontaa myös puheterapeutin palvelunumerosta.

Lisätietoa:

Lasten ja nuorten kuntoutus ja apuvälinepalvelut

Ammattilaiset arvioivat kanssanne lapsenne, nuorenne ja perheenne tilannetta ja tuen tarpeita. Tilannettanne kartoitetaan esimerkiksi seuraavilta osa-alueilta:

• tämän hetken tilanne
• arjessa pärjääminen
• käytössä olevat tukitoimet ja niiden riittävyys
• varhaislapsuus
• onko tarve tarkemmille selvityksille tai monialaiselle arviolle.

Joskus tilanteen arvioimiseksi voidaan tarvita mukaan muita ammattilaisia ja esimerkiksi koulussa tai oppilaitoksessa monialaista asiantuntijaryhmää tai lääkäriä.

Arvioinnin perusteella kanssanne tehdään suunnitelma siitä, millainen tuki, hoito, ohjaus ja/tai jatkoselvittelyt vastaavat tarpeeseenne parhaiten.

Jatkosuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen/nuoren, perheen ja ammattilaisen kanssa ja sen lähtökohtana on aikaisemmassa arvioinnissa todettu tuen tarve. Suunnitelma voi sisältää:

• eri ammattilaisten antamaa tukea ja ohjausta
• lapselle/nuorelle ja perheelle keinoja ja ohjeita kotiin arjen helpottamiseksi
• käytännön tilanteisiin tuotavaa ohjausta arjen tuen palveluista
• ammattilaisten tukea varhaiskasvatukseen, oppimiseen ja koulunkäyntiin.

Mahdollisen diagnoosin jälkeen perhe saa ohjausta ja neuvontaa diagnoosiin liittyen ja ohjauksen esimerkiksi diagnoosikohtaiselle sopeutumisvalmennuskurssille.

Tehtyä suunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä lapsen/nuoren ja perheen kanssa. Suunnitelmaa muutetaan tarpeen mukaisesti sekä lapsen/nuoren kasvun ja kehityksen myötä.

Jokaisen polku on erilainen. Tärkeää on, että saat omasi rakentamiseen tarvitsemasi tuen, jotta voit tehdä arjestasi omannäköisesi.

Arjessa voi tulla vastaan haasteita. Olennaista onkin, että löydät keinot arkesi hallintaan. Haasteista huolimatta jokaisella on vahvuuksia, jotka on tärkeä tunnistaa. Omien vahvuuksiesi kautta löydät keinoja päästä kohti omia haaveitasi ja tavoitteitasi.

Elämän aikana voi tulla vastaan erilaisia haastavia vaiheita, jolloin saatat tarvita tukea tilanteen tarkasteluun ammattilaisen kanssa. Muista silloin, että voit aina palata uudelleen tarvitsemaasi palveluun polulla.

Tämä polku ei pääty, vaan on elämän mittainen.

Nuoren ajatuksia nepsy-piirteiden kanssa elämisestä:

”Minun täytyy usein istua luokassa yksin ja eturivissä. Silloin pystyn minimoimaan häiriötekijät, kuten muiden liikkeet ja houkutuksen jutella vieruskaverin kanssa.”

”Vahvuuteni ei ole kokeissa suoriutuminen, vaan olen parempi esimerkiksi esitelmissä ja erilaisissa esiintymistä vaativissa suorituksissa. Siispä panostan niihin paljon!”

”Saan innostettua usein muita tarttumaan toimeen yhteisiin asioihin. Ryhmässä ja joukkueessa toimiminen on yksi vahvuuksistani.”

”Olen avoin haasteistani, mutta myös rehellinen muille niistä asioista, jotka pahentavat oireitani. Esimerkiksi sosiaalinen media ja puhelimella oleminen heikentää keskittymiskykyäni paljon.”

”Pidän viikoittain päivän, jolloin seuraan omia innostuksen ja kiinnostuksen kohteita, enkä välitä, jos oma keskittymiskykyni ei toimi. Vaikka aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden haasteet usein pakottavat keskittymään, on hyvä välillä ottaa rennosti ja olla välittämättä, jos asiat eivät edisty ennalta odotetulla tavalla. Mutta toisaalta juuri silloin saatan esimerkiksi ajautua siivoamaan, laittamaan ruokaa tai saan hoidettua asioitani.”