Päijät-Hämeen keskussairaalan yleissairaalapsykiatrian poliklinikan ja syöpäkeskuksen yhteistyöllä psykososiaalista tukea syöpäpotilaille tarjoavat palveluiden tuottajat ja tukipalvelut on koottu erityiseen syöpäverkostoon. Myös Etelä-Suomen syöpäyhdistys on mukana verkostossa. Verkoston perustamisen pontimena on osaltaan ollut viime marraskuussa valmistunut kansallinen syöpästrategia.
– Syöpäverkoston ydinajatus on ollut tuottaa tietoa siitä, mistä paikoista syöpään sairastunut ja hänen läheisensä tai perheensä voi saada joko keskustelutukea kuormittavassa tilanteessa, tai tietoa, ohjausta ja neuvontaa tai käytännön apua kotiin sairauden kaikissa vaiheissa. Aina sairastunut itse ei koe tuen tarvetta, mutta läheinen sitäkin enemmän, kertoo apulaisosastohoitaja Iita Eskelinen yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta.
Verkostoa luotaessa on havaittu, että hyvinvointialueen eri yksiköissä tehdään jossain määrin päällekkäistä työtä. Toisaalta on huomattu, että osaa potilaista tai läheisistä ei osata ohjata minkään palvelun piiriin. Potilaan hoidon sujuvuutta pystytään näin kehittämään verkoston avulla.
Verkosto auttaa ammattilaisia ja potilaita
Aluksi tietoa tarjotaan nimenomaan ammattilaisille. Päijät-Hämeen syöpäverkosto on koonnut kaikkien tukea antavien tahojen yhteystiedot hyvinvointialueen ammattilaisten käyttöön. Näin ammattilaiset löytävät nopeasti tiedot esimerkiksi siitä, millaista palvelua syöpäpotilaalle on tarjolla, onko se maksullista ja tarvitaanko lähetettä.
– Näemme tärkeänä, että potilaiden ja heidän läheistensä psykososiaalisen tuen tarve tunnistetaan eri yksiköissä ja ammattilaiset osaavat kartoittaa verkoston avulla potilaalle tai hänen läheisilleen sopivan ja ajankohtaisen tuen tarjoajan. Tuen tarve tunnistetaan parhaiten potilaan kanssa yhdessä keskustellen, kertoo apulaisosastonhoitaja Heli Viljanen Päijät-Hämeen keskussairaalan syöpäkeskuksesta.
Seuraavaksi potilaille tulossa digihoitopolku
Seuraavaksi verkosto työstää syöpäpotilaille tukipalveluiden digihoitopolkua avuksi vaikeassa elämäntilanteessa pärjäämiseen.
– Syövän sairastamisen aikana tuen tarpeet voivat kovastikin muuttua. Jossain kohti kaipaa paljon faktatietoa sairaudesta ja ymmärrystä omista psyykkisistä reaktioista vakavan sairauden keskellä, toisessa kohtaa voi kaivata kahdenvälistä keskustelutukea oman jaksamisen kanssa. Kolmannessa vaiheessa taas voi ollakin huolta vaikka oman lapsen oirehdinnasta vanhemman sairastaessa syöpää. Digipolun tavoite on mahdollistaa, että potilas saa tietoa eri palveluista ja tukimuodoista koko sairastamisen ajan, kuvaa Eskelinen.
Ote kansallisesta syöpästrategiasta:
Syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukipalvelut kattavat kokonaisvaltaisesti psykososiaalisen ja kuntoutuksen tuen (mukaan lukien ravitsemushoidon ja liikunnallisen kuntoutuksen), sosiaalisen ja taloudellisen tuen sekä palliatiivisen hoidon.
Tukipalveluiden tavoitteena on edistää työ- ja toimintakykyä sekä selviytymistä sairauteen ja hoitoihin liittyvien liitännäis- ja myöhäisoireiden kanssa syöpään sairastuneen omassa arjessa.
Tukipalvelut ovat keskeisiä myös parantumatonta syöpää sairastaville ja heidän läheisilleen. Nykyisin nämä palvelut ovat hajanaisia, ja niiden saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Se vaikeuttaa oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen tarjoamista potilaille ja heidän läheisilleen. Palveluita ei ole resursoitu riittävästi, niiden integrointi hoitoketjuun on puutteellista eikä eri toimijoiden välinen yhteistyö ole systemaattista.
Tutustu Kansalliseen syöpästrategiaan: Yhdessä syöpää vastaan – ihmislähtöistä syövän ehkäisyä ja hoitoa 2026–2035
