Asiakas osallistuu itseään koskevien tietojen tuottamiseen yhdessä ammattilaisen kanssa. Tämän osallistavan kirjaamisen merkitys korostuu entistä enemmän, kun kirjaamiskäytännöt muuttuvat lakiin perustuvan sosiaalihuollon palvelu-uudistuksen sekä OmaKannan ja tekoälyavusteisten työvälineiden myötä.
Käytännössä asiakas voi kertoa, mitkä asiat ovat hänen tilanteessaan tärkeitä ja miten hän toivoo niiden tulevan kuvatuksi. Kirjauksia voidaan käydä yhdessä läpi ja tarvittaessa korjata jo tapaamisen aikana. Asiakas näkee omat tietonsa OmaKannasta myös tapaamisen jälkeen.
Osallistavan kirjaamisen osaamista kehitetään
Päijät-Hämeen hyvinvointialue vahvistaa osallistavan kirjaamisen osaamista ja kehittää siihen liittyviä käytäntöjä yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että asiakkaan ääni tulee kuulluksi, kirjaukset ovat ymmärrettäviä ja asiakasta koskeva tieto vastaa mahdollisimman hyvin hänen omaa näkemystään tilanteestaan.
– Työpajojen osallistujat ovat harjoitelleet käytännön esimerkkien, simulaatioiden ja pienryhmätyöskentelyn avulla yhdenmukaisia kirjaamiskäytäntöjä, asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmien erottamista, moniäänisen tekstin laatimista, asiakkaan tavoitteiden kirjaamista sekä haastavia ja tulkinnanvaraisia tilanteita. Työpajoja on toteutettu lapsiperhepalvelujen, työikäisten ja psykososiaalisen kuntoutuksen sekä vammaispalvelujen ammattilaisille ja vastaava on järjesteillä ikääntyneiden palvelujen ammattilaisille, kertoo asiantuntija Marjo Peltonen.
Työpajoista saadun palautteen perusteella käytännön harjoittelu, muiden yksiköiden toimintatapojen kuuleminen ja yhteinen pohdinta ovat tukeneet oppimista.
Tekoäly voi tukea osallistavaa kirjaamista vapauttamalla aikaa asiakkaan ja ammattilaisen kohtaamiseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Se ei kuitenkaan korvaa ammattilaisen harkintaa, sillä kirjauksen olennaisuus, oikeellisuus ja asiakkaan näkökulman välittyminen vaativat edelleen ihmisen arviointia.
