Miten varmistetaan, että jokainen tulee kuulluksi ja saa tarvitsemansa tuen silloin, kun elämässä on vaikeaa? Tätä kysymystä pohti Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tulevaisuuslautakunta syyskuussa järjestetyssä työpajassaan yhdessä vaikuttamistoimielinten edustajien kanssa.
Työpajan keskeinen lähtökohta oli, että ihmisiä ei pitäisi määritellä pysyvästi haavoittuviksi. Sen sijaan haavoittuvuus liittyy usein tilanteisiin, joita kuka tahansa voi kohdata. Pitkittynyt sairaus, yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet, palvelujen vaikea saavutettavuus tai jokin muu kuormittava elämäntilanne voivat hetkellisesti heikentää ihmisen mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaan arkeensa.
Osallisuutta tarkasteltiin työpajassa kokemuksena siitä, että tulee kohdatuksi, kuulluksi ja otetuksi mukaan. Osallisuutta on myös mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään, omaan hoitoon tai palveluihin sekä yhteisiin asioihin.
Keskusteluissa nousi esiin huoli siitä, että palvelut näyttäytyvät monelle pirstaleisina. Erityisesti nuorten tilanteessa korostui kokemus siitä, että palveluja on paljon, mutta kokonaisvastuu jää liian usein nuorelle tai hänen läheisilleen. Työpajassa peräänkuulutettiin turvallisia aikuisia, matalan kynnyksen tukea ja palveluja, jotka muodostavat aidosti toimivan kokonaisuuden.
Vammaisneuvoston näkökulmasta korostui yhdenvertaisuus. Keskusteluissa muistutettiin, että esteettömyys ja kohtuulliset mukautukset eivät ole erityisratkaisuja, vaan keinoja varmistaa yhdenvertainen osallistuminen ja vaikuttaminen. Palveluja tulisi rakentaa ihmisen tarpeista, ei organisaation rakenteista käsin.
Vanhusneuvoston keskusteluissa puolestaan nousivat esiin muun muassa yksinäisyys, turvattomuus, elämänmuutokset ja kokemus siitä, ettei aina tule kuulluksi. Ikääntyneiden näkökulmasta osallisuus rakentuu usein pienistä mutta merkityksellisistä kohtaamisista sekä helposti saavutettavista palveluista.
Työpajan yhteiseksi viestiksi kiteytyi, että ihmiset haluavat tulla nähdyiksi kokonaisina ihmisinä, eivät vain yksittäisen palvelun asiakkaina. Hyvinvointi syntyy siitä, että palvelut toimivat yhteen, kohtaamiset ovat yhdenvertaisia ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä.
Työpajan keskustelut herättivät jatkotoimia. Vaikuttamistoimielimet osallistuvat jatkossa aiempaa tiiviimmin osallisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumisen seurantaan yhdessä tulevaisuuslautakunnan kanssa. Vaikuttamistoimielimet myös hyödyntävät esiin nousseita näkökulmia ensi vuoden toimintasuunnitelmissaan.
Mikä on tulevaisuuslautakunta?
Tulevaisuuslautakunnan tehtävänä on tarkastella hyvinvointialueen palveluja asukkaiden näkökulmasta, arvioida niiden toimivuutta eri väestöryhmille sekä tuoda päätöksentekoon pitkän aikavälin näkemyksiä hyvinvoinnista, terveydestä ja osallisuudesta. Työpajojen avulla lautakunta kokoaa kokemuksia ja näkemyksiä suoraan asukkaiden arjesta ja eri ryhmiä edustavilta toimijoilta.
Lue lisää tulevaisuuslautakunnasta
Mitä ovat vaikuttamistoimielimet?
Vaikuttamistoimielimet, eli vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto, tuovat päätöksenteon tueksi eri väestöryhmien näkemyksiä, kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Ne toimivat asukkaiden äänenä hyvinvointialueella ja osallistuvat palvelujen sekä toimintatapojen kehittämiseen.
