Tukiperhe voidaan järjestää sosiaalipalveluna perhesosiaalityön, lastensuojelun ja jälkihuollon asiakaslapsille ja -nuorille. 

Lapsi tai lapset viettävät tukiperheessä yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa. Tukiperhetoiminnassa lähtökohtana on tukiperheen antama aika ja läsnäolo lapselle.  Lapsen kanssa voi yhdessä tehdä esim. kodin askareita, leikkiä, pelata ja ulkoilla. Parhaimmillaan tukiperhetoiminta antaa lapselle myönteisiä elämän ja onnistumisen kokemuksia ja on osaltaan luomassa positiivisia lapsuusmuistoja. 

Toiminta on vapaaehtoistoimintaa, joka ei voi korvata ammatillista työtä, mutta se tukee ja täydentää sitä. Tukiperheet allekirjoittavat toimeksiantosopimuksen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen lapsiperhepalveluiden kanssa. Tukiperhetoiminnasta maksetaan päivä- ja lapsikohtaista palkkiota ja kulukorvausta.  

Tukiperhetoiminta perustuu lapsen ja hänen vanhempiensa, tukiperheen ja lapsen asioista vastaavan työntekijän yhteiseen suunnitelmaan. Osapuolet sopivat yhdessä tukisuhteen tavoitteista ja sisällöstä, sekä seurannasta ja arvioinnista.  

Tukiperheeltä ei vaadita ennakkoon erityistä osaamista tai koulutusta, tasainen elämäntilanne ja mahdollisuus sitoutua toimivat hyvinä lähtökohtina tukiperheeksi ryhtymiseen. Tukiperheet saavat perehdytyksen ja tukea toimintaan. Tukiperheeksi voivat ryhtyä kaikenlaiset perheet ja myös yksinasuvat aikuiset. Tukiperheen vanhemmat voivat olla nuoria tai vanhoja, lapsettomia tai heillä voi olla omia lapsia. Tukiperheeksi sitoutuminen on koko perheen yhteinen päätös. Tukiperhe voi esittää toiveita tuettavan sukupuolesta, iästä ja kiinnostuksen kohteista ja tukiperheille pyritään löytämään sellainen tuettava lapsi, joka sopii yhteen tukiperheen mahdollisten omien lasten kanssa tai muuten tukiperheen elämänmenoon.

Lapsi voi tarvita tukiperheen kun:

• Ympäriltä puuttuu luonnollinen tukiverkosto: isovanhemmat, muut sukulaiset ja ystävät
• Kun vanhemmat ovat eronneet tai vanhempi on yksinhuoltaja
• Vanhemmilla on psyykkistä tai/ja fyysistä väsymystä tai sairautta
• Perheen elämäntilanteessa on jokin kriisivaihe
• Perheen ihmissuhteissa tai kasvatusasioissa on vaikeuksia
• Lapsella on erityistä tuen tarvetta, haastavaa käytöstä tai neuropsykiatrista erityisyyttä, joka haastaa arjessa ikätasoaan enemmän

Ammatillisena tukiperheenä toimii esimerkiksi sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä. Ammatilliseksi tukiperheeksi voi ryhtyä yksin asuva tai pariskunta, jolloin pariskunnasta vähintään toisella on toimintaan soveltuva tutkinto ja työkokemus. Ammatilliseksi tukiperheeksi ryhtyvä on vapaaehtoinen, jonka kanssa laaditaan toimeksiantosopimus. Ammatillinen tukiperhe ei ole työsuhteessa tai muussakaan julkisoikeudellisessa suhteessa Päijät-Hämeen hyvinvointialueeseen. Päijät-Hämeen hyvinvointialue ei vastaa ammatillisen tukiperheen eläketurvasta tai vakuuttamisesta. 

Ammatilliselle tukiperheelle maksetaan päivä- ja lapsikohtaista palkkiota sekä kulukorvausta. Matkakulut lasta hakiessa ja palauttaessa korvataan ammatilliselle tukiperheelle. 

Ammatillista tukiperhetoimintaa toteutetaan sosiaalipalveluna sosiaalityöntekijän tai omatyöntekijän asiakassuunnitelmaan kirjaamien tavoitteiden ja suunnitelmien mukaisesti. Ammatillisesta tukiperhepalvelusta laaditaan ammatillisen tukiperheen ja sosiaalityöntekijän tai omatyöntekijän välinen suunnitelma, johon kirjataan tuettavan lapsen tai nuoren yksilölliset tavoitteet ja sovitaan tarkemmin työskentelytavoista sekä ajanjaksosta, jolle toiminta ajoittuu. Ammatillisen tukiperhetoiminnan suunnitelmassa ja palvelusta laadittavassa palvelupäätöksessä määritellään myös palvelun kuukausittainen määrä päivinä.  

Ammatillinen tukiperhetoiminta toteutuu ammatillisen tukiperheen kotona niin, että lapsi viettää siellä yleensä yhden viikonlopun kuukaudesta tai muita sovittuja ajanjaksoja säännöllisesti. Lapsi osallistuu ammatillisessa tukiperheessä perheen arkeen ja tekemisiin. Ammatillisessa tukiperhetoiminnassa lähtökohtana on tukiperheen aikuisten antama aika ja läsnäolo lapselle. Ammatillisen tukiperheen vanhempi on lapselle aikuinen, joka huomaa lapsen vahvuuksia ja tämän tarpeita sekä osaa soveltaa omaa ammattiosaamistaan lapsen tukemiseen. Arkisten tekemisten ja yhdessäolon kautta voidaan vahvistaa lapsessa olevaa hyvää ja toisaalta ohjata lasta löytämään oikeita työkaluja haastaviin tilanteisiin.  

Huolehdimme että kaikki perhehoitajamme saavat tehtävästään hoitopalkkion ja kustannusten korvauksen sekä muut sovitut korvaukset. Tiedot korvausten määristä löytyvät toimintaohjeestamme.

Lyhytaikaisessa perhehoidossa kaikki perhehoitajat saavat oman vastuutyöntekijän. Lyhytaikaisilla perhehoitoperheillä tukityöskentely on alkuvaiheessa tiivistä ja tukityöskentely räätälöidään tarpeen mukaan sopivaksi. 

Kaikki pitkäaikaiset eli virallisesti toistaiseksi voimassa olevien sijoitusten perhehoitajamme saavat oman perhehoidon vastuutyöntekijän tuen. Sijoituksen alussa meillä on käytössä Startti-työskentely, joka kestää kaksi vuotta. Startissa tuki on säännöllistä ja tiivistä. Perhehoidon tuki kattaa koko sijoituksen ajan, mutta Startti-vaiheen jälkeen tukikäynnit voidaan sopia kunkin perhehoitoperheen yksilöllisen tilanteen ja tarpeen mukaan.

Toimintamme vahvuus on tuen joustavuus, joka elää perheen elämäntilanteiden mukaisesti – välillä tukea voi olla enemmän ja joskus vähemmän, jos kaikki sujuu perheessä hyvin. Kaikille perhehoitajillemme tehdään yksilöllinen tukisuunnitelma, jota päivitetään koko sijoituksen ajan vuosittain. 

Järjestämme vuosittain kaksi täydennyskoulutusta perhehoitajillemme. Suunnittelemme koulutusten sisällöt perhehoitajien toiveiden mukaan tai perhehoidon arjesta nousevista tarpeista ja ilmiöistä. Viime vuosina olemme tarjonneet koulutusta perhehoitajille, mm. kiintymyssuhteista, mentalisaatiosta, traumatisoitumisesta, päihteistä, neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kanssa toimimisesta, lasten ja nuorten digikulttuurista ja murrosiästä. Kahden vuoden välein järjestämme isomman koulutuksen, jonka yhteydessä tarjoamme perhehoitajille mahdollisuuden yöpyä hotellissa täysylläpidolla. Järjestämme myös perhehoitajille virkistyspäiviä ja koko perheen tapahtumia.

Meillä on käytössämme oma perhehoidon perheterapeutti. Perheterapeutti voi olla perhehoitajien tukena erilaisissa tilanteissa, kuten perhehoidon kriisitilanteissa ja sijaishuollon muutosvaiheissa, kun lapsi kotiutuu tai siirtyy muualle asumaan. Perheterapeutin tukea voi saada myös sijoitetun lapsen kasvatushaasteisiin tai perhehoitajien henkilökohtaisen elämän kriiseihin ja parisuhdeongelmiin. 

Sijoitettu lapsi tarvitsee perhehoitajalta erityistä vanhemmuutta. Lapsi tarvitsee vakaata ja pysyvää arkea, jossa turvalliset rutiinit toistuvat. Se luo lapselle turvan tunnetta ja mahdollistaa tasapainoisen kasvun ja kehityksen. PRIDE-valmennuksessa sijaisvanhemmuutta harkitsevia valmennetaan viiteen valmiuteen, joita sijoitetun lapsen perhehoitajana tarvitaan:

1. Suojella ja hoivata lasta, 2. Tukea lapsen yksilöllistä kehitystä, 3. Tukea lapsen suhteita vanhempiin ja muihin lapselle tärkeisiin aikuisiin, 4. Sitoutua lapseen sekä edistää ennakoitavuutta ja jatkuvuutta lapsen elämässä ja 5. Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa. 

Perhehoitajina on monenlaisia perheitä: Yksinasuvia, kahden vanhemman perheitä, sateenkaariperheitä, suurperheitä, lapsettomia perheitä, avopareja, aviopareja, uusperheitä, kaupunkilaisperheitä, lähiöperheitä, maalaisperheitä, kerrostaloasujia, omakotitaloasujia. Etsimme aina lapselle sopivaa perhettä, joten sen vuoksi myös perhehoitajiksi tarvitaan erilaisia perheitä.

Perhehoitajaksi sopii henkilö, joka pitää lapsiperhearjesta ja kokee lasten hyvinvoinnin turvaamisen tärkeänä asiana elämässään. Perhehoitajuus on rinnakkaisvanhemmuutta yhdessä lapsen omien vanhempien kanssa. Perhehoitajilta edellytetään kykyä ylläpitää lapsen suhteita hänen omiin läheisiinsä lapsen lastensuojelun asiakassuunnitelman mukaisella tavalla. Tämä voi tarkoittaa, esimerkiksi lapsen kuljettamista säännöllisesti läheisten tapaamisiin ja kuulumisten lähettämistä tapaamisten välillä.

Perhehoitajan tehtävään kuuluu myös yhteistyön tekeminen sijoitetun lapsen viranomaisverkoston kanssa. Perhehoitajilla tulee olla vakaa taloudellinen tilanne ja tasainen elämäntilanne. Perhehoitajan asunnossa tulee olla tilaa sijoitetulle lapselle. Pieni pitkäaikaisesti sijoitettu lapsi ei välttämättä tarvitse omaa huonetta, mutta lapsen kasvaessa oma huone tulee olla järjestettävissä. Lyhytaikaisena päivystysperheenä toimiessa sijoitetuille lapsille tulee olla oma huone. Perhehoitajan perheen nuorimman lapsen tulee olla vähintään 1-vuotias. Arvioimme aina yksilöllisesti jokaisen sijaisvanhemmuutta harkitsevan perheen tilanteen ja soveltuvuuden perhehoitajaksi.  

On joitakin ehdottomia esteitä, jotka estävät perhehoitajana toimimisen. Ehdottomat esteet arvioidaan aina yksilöllisesti jokaisen perheen kohdalla erikseen. Ehdottomia esteitä on: 

• Korkea ikä: Toistaiseksi voimassa olevassa perhehoidossa lapsen ja perhehoitajan välinen ikäero tulee olla korkeintaan 45 vuotta. Läheisverkostosijoituksissa ikäeron merkitys arvioidaan jokaisen lapsen kohdalla erikseen. 

• Terveys: Terveydentila todistetaan lääkärintodistuksella. Perhehoitajiksi ryhtyvillä ei voi olla sairauksia tai vammoja, jotka vaikuttavat lapsen hoitoon. 

• Rikostausta: Tarkistamme perhehoitajien rikosrekisteriotteet ennen lapsen sijoittamista perheeseen (laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002). 

• Sosiaalihuollon asiakkuus: Tarkistamme perhehoitajien asuinpaikan hyvinvointialueelta perheen sosiaalihuollon tiedot. Perheellä ei voi olla voimassa olevaa lastensuojelun tai muuta sosiaalihuollon tai toimeentulotuen asiakkuutta. 

• Taloudellinen tilanne: Säännöllinen toimeentulotukiasiakkuus estää perhehoitajana toimimisen. 

Lisäksi tarkistamme perhehoitajien perheolosuhteet väestörekisteristä.  

Meillä on jatkuvasti tarvetta uusille tilapäishoitajille. Tilapäishoitaja hoitaa sijoitettua lasta perhehoitajien lakisääteisen vapaan ajan. Perhehoitajille on oikeus vapaaseen 2 vrk jokaista sijoituskuukautta kohden. Tilapäishoitajana voi olla tavallinen perhe, jolla on aikaa ja energiaa touhuta lasten kanssa. Touhuiksi riittää tavalliset tekemiset – esimerkiksi yhdessä olo ulkoillen, leikkien, pelaillen ja leipoen. 

Tilapäishoitajana toimimiseen ei vaadita PRIDE-valmennusta. Teemme kaikille tilapäishoitajiksi ryhtyville kotikäynnin ja lisäksi pyydämme toimittamaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustaotteen. Kotikäynnillä tutustumme tilapäishoitajaan ja perehdytämme tehtävään. Tilapäishoitajana toimimisesta maksetaan lapsikohtaista hoitopalkkiota ja kulukorvausta sekä hoitopalkkion korotusta, mikäli lapsen hoidettavuus on arvioitu vaativaksi.

Etsimme lisäksi erityisen tuen perhehoitajien tilapäishoitajia, joka edellyttää sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutusta sekä työkokemusta.

PRIDE-valmennuksessa harkitaan perhehoitajaksi ryhtymistä

Käytämme perhehoitajien valmentamisessa PRIDE-ennakkovalmennusta. Valmennuksen pitää aina sosiaalityöntekijä ja kokenut perhehoitaja yhdessä. Valmennuksen tarkoituksena on pohtia olisiko perhehoitajuus oma juttu ja saada lisää tietoa sijoitettujen lasten ja nuorten perhehoitajana toimimisesta.

Valmennukseen voi tulla, vaikka ei olisi vielä varma haluaako perhehoitajaksi. Valmennuksen jälkeen osallistujat päättävät yhdessä valmentajien kanssa onko perheellä mahdollisuuksia aloittaa perhehoitajana. Joskus lopputulos voi olla se, että on hyvä kokeilla ensin tukiperhetoiminnan tai tilapäishoitajana toimimisen kautta, miltä tuntuu, jos perheessä asuu vieraita lapsia. Toisinaan valmennuksessa olevat toteavat valmennuksen jälkeen, että perhehoitajana toimiminen ei sovi omaan elämään. Tällöin perhehoitajana toimiminen voi jäädä odottamaan parempaa elämäntilannetta tai sitä ei aloiteta ollenkaan.

Valmennuksen sisältö

PRIDE-valmennuksessa on yhdeksän ryhmätapaamista ja ne pidetään pääasiassa arki-iltaisin yleensä kahden viikon välein. Ryhmätapaamiset koostuvat pienistä luento-osuuksista, kokemuksellisista harjoituksista sekä yhteisistä ja yksilöllisistä pohdintatehtävistä. Ryhmätapaamisten välillä osallistujat tekevät kirjallisia tehtäviä, joissa osallistujat pohtivat omaa elämänhistoriaansa, motivaatiotaan ryhtyä perhehoitajiksi ja ajatuksiaan perhehoitoon tulevien lasten ja perheiden tilanteista. Ryhmätapaamisten lisäksi valmentajapari tapaa jokaista perhettä erikseen 3–5 kertaa tarpeen mukaan. Perhekohtaisilla tapaamisilla keskustellaan kunkin perheen yksilöllisestä tilanteesta ja mahdollisuuksista ryhtyä perhehoitajiksi. Yksi tapaamisista on kotikäynti, jolloin tavataan myös perheen lapsia.

Jokaisella valmennuskerralla osallistujille on tarjolla kahvia, teetä ja syötävää. Valmennus on maksuton, mutta PRIDE-valmennuksen kirjallinen materiaali laskutetaan osallistujilta (55 euroa). Toistaiseksi voimassa olevan sijoituksen toteutuessa materiaalimaksu korvataan takaisin perhehoitajalle.

Valmennuksen jälkeen

Silloin kun sekä valmentajat että valmennettavat toteavat, että perheestä on perhehoitajaksi, sijoitetun lapsen tulemista perheeseen voi alkaa odottaa heti valmennuksen jälkeen. Mikäli toiveena on toimia lyhytaikaisena perhehoitajana, sen voi aloittaa lyhyen täydennyskoulutuksen jälkeen. Järjestämme lyhytaikaisen perhehoidon täydennyskoulutuksen aina halukkaille PRIDE-valmennusten jälkeen. Koulutuksia pidetään vuosittain tarpeen mukaan.