Ilmastonmuutos näkyy Suomessa keskilämpötilan nousuna, joka on ollut noin kaksi astetta 1880-luvulta nykypäivään. Muutoksen seurauksena helleaallot, kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat yleistyneet. Päijät-Hämeessä keskilämpötilan ennustetaan nousevan vuosisadan loppuun mennessä 1,7–5,2 astetta päästökehityksestä riippuen.
Ilmastonmuutos vaikuttaa lämpötiloihin kesäisin, mutta myös muina vuodenaikoina. Ilmastonmuutos lisää mm. helleaaltoja, jotka ovat yleisempiä, voimakkaampia ja pidempikestoisia. Tämä tarkoittaa, että aiemmin harvinaiset hellejaksot ovat nyt toistuvia ja voivat kestää useita päiviä tai viikkoja, eivätkä ole enää poikkeus. Helle vaikuttaa ihmisten terveyteen lisäten sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä kuormittaen terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluita. Kuumuus voi aiheuttaa lämpöuupumusta, lämpöhalvauksia, kuivumista, sydän- ja hengityselinsairauksien pahenemista sekä mielenterveyden ongelmia (esim. ahdistus, unihäiriöt). Riskiryhmiä ovat erityisesti ikääntyneet, kroonisesti sairaat, raskaana olevat, vastasyntyneet ja pienet lapset, ulkotyöntekijät sekä sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat. Myös vaikeasti hallittavat maastopalot lisääntyvät.
Väestön ikääntyminen lisää haavoittuvuutta, koska ikääntyneet sietävät huonosti kuumuutta ja voivat olla sosiaalisesti eristyneitä. Sosioekonomiset tekijät, kuten vähävaraisuus, huono asumisen laatu ja rajoitettu pääsy viilennysmahdollisuuksiin, lisäävät riskiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
Yhteiskunnalliset ja rakenteelliset tekijät pahentavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kaupunkialueilla lämpösaarekeilmiö lisää myös terveysriskejä, sillä kaupungeissa lämpötila voi olla useita asteita korkeampi kuin ympäröivillä alueilla. Samalla jäähdytyksen energiantarve kasvaa ja rakennuksiin sekä infrastruktuuriin kohdistuva rasitus lisääntyy kaupungeissa. Myös rakennusmateriaalit varastoivat lämpöä ja viheralueita on vähän.
Liikenne voimistaa lämpösaarekeilmiötä ajoneuvojen tuottaman hukkalämmön ja päästöjen kautta. Asfaltti- ja muut kovat pinnat sitovat tehokkaasti auringon lämpöä ja luovuttavat sitä hitaasti takaisin ympäristöön erityisesti öisin. Myös rakennusten jäähdytys sekä teollisuuden energiankäyttö vapauttavat lämpöä ympäristöön.
Päijät-Hämeen luonnonympäristö vaikuttaa merkittävästi lämpösaarekeilmiön alueelliseen vaihteluun. Vaihteleva topografia, laaksot ja painanteet voivat paikallisesti voimistaa lämmön kertymistä heikentyneen ilmanvaihdon vuoksi. Vesistöt viilentävät ympäristöään päivisin ja tasaavat lämpötilavaihteluita öisin. Myös metsät ja viheralueet tarjoavat varjostusta sekä kasvillisuuden haihdutukseen perustuvaa viilennystä.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksen helle aiheuttaa tuhansia ennenaikaisia kuolemia Euroopassa. Terveydenhuoltojärjestelmät joutuvat koville: sairaaloiden ja päivystyksen kuormitus kasvaa, lääkkeiden säilytys voi vaarantua ja sähkökatkot voivat estää viilennyksen. Helle voi aiheuttaa myös epäsuoria vaikutuksia, kuten veden ja sähkön jakelun häiriöitä, työtehon laskua ja lisääntyneitä tapaturmia.
Helleaaltoihin ja muihin sään ääri-ilmiöihin varautuminen on keskeinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen resilienssin vahvistamista. On mahdollista suunnitella toimintamallit, varoitusjärjestelmät ja yhteistyö eri sektoreiden välillä, jotka voivat merkittävästi vähentää helteiden ja muiden sään ääri-ilmiöiden terveysvaikutuksia. Resilienssin vahvistaminen edellyttää selkeää johtamista, ennakointia ja monialaista yhteistyötä. Ääriolosuhteisiin voi varautua varoituksilla, riskiviestinnällä, ja viilennysmahdollisuuksilla terveyshaittojen ehkäisyssä. Pitkän aikavälin ratkaisut, kuten kaupunkisuunnittelu, viheralueiden lisääminen ja rakennusten viilennys, ovat välttämättömiä.
Ilmastonmuutos lisää helteitä ja muita sään ääri-ilmiöitä määrällisesti ja voimakkuudella, mitkä aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä ihmisille – erityisesti haavoittuville ryhmille. Kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen pahentavat tilannetta. Siksi tarvitaan sekä nopeita että pitkäjänteisiä toimia, jotta ihmisten terveys voidaan turvata kuumenevassa ja muuttuvassa ilmastossa.
