Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta läheisestään, joka ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Tarve huolenpitoon voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai vammaisuudesta. 

Apua tarvitseva läheinen voi olla puoliso, vanhempi, sisarus, lapsi, muu sukulainen, ystävä tai naapuri. Jotkut auttavat läheistään päivittäin monella eri tavalla, toiset avustavat vain tietyissä askareissa tai satunnaisesti. 

Jos pohdit, oletko omaishoitaja tai olisiko sinun mahdollista toimia läheisesi omaishoitajana, löydät lisätietoa: 

• Olenko omaishoitaja? (Omaishoitajaliitto) 
• Omaishoitajana läheiselle – Mitä teen? (suomi.fi)
• Minäkö omaishoitaja? Ensiopas omaishoidosta (mm. Omaishoitajaliitto)

Valtaosa omaishoitajista hoitaa läheistään ilman hyvinvointialueen kanssa tehtävää omaishoitosopimusta ja yhteiskunnan tukea.

Hyvinvointialueelta on mahdollista hakea omaishoidon tukea, kun läheinen tarvitsee huolenpitoa pystyäkseen asumaan omassa kodissaan. Lisätietoa löydät polun kohdasta ”Hakemus omaishoidosta”. 

Nuori hoivaaja

Myös alaikäinen lapsi tai nuori voi olla tilanteessa, jossa kantaa huolta sairastuneesta, vammaisesta tai riippuvaisesta läheisestään. Arki voi tuntua kuormittavalta, mutta tilannetta voi olla vaikea tunnistaa. Avuksi tilanteen tunnistamiseen voit täyttää kyselyn: 

• Oletko nuori hoivaaja? (Alisa-projekti)

Jos olet lapsi tai nuori ja kannat huolta läheisestäsi, voit ottaa asian puheeksi kenen tahansa ammattilaisemme kanssa, esimerkiksi koulussa terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa. 

Jos olet aikuinen ja tunnistat lähipiiristäsi nuoren hoivaajan, voit pyytää apua ja neuvoja nuoren ja hänen perheensä tueksi: 

• Kouluterveydenhuollosta
• Opiskeluterveydenhuollosta
• Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta -palvelusta
• Lastensuojelusta

Omaishoitajuus on vapaaehtoista

Omaishoitajaksi ryhtyminen on vapaaehtoista. Omaishoitajuutta harkitsevan on tärkeää arvioida ja kuunnella omia tarpeitaan, voimavarojaan ja tunteitaan. Tunteet voivat usein olla moninaisia, vaihtelevia ja ristiriitaisia riippumatta lopullisesta päätöksestä. 

Jos päätät, että et ryhdy omaishoitajaksi, sinun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä. Päinvastoin päätös voi osoittaa, että välität sekä omasta että läheisesi hyvinvoinnista ja tunnistat, mikä on teille molemmille parasta. 

Voit tukea läheistäsi monin tavoin, vaikka et ryhtyisi omaishoitajaksi. Voit tarjota tukeasi esimerkiksi: 

• Olemalla kiinnostunut läheisesi elämästä, ottamalla yhteyttä ja kysymällä ”Mitä kuuluu, miten voit?”
• Kannustamalla läheistäsi ylläpitämään harrastuksiaan.
• Kannustamalla osallistumaan esimerkiksi vertaistukiryhmiin ja auttamalla yhteyden ottamisessa.
• Olemalla läheisesi mukana esimerkiksi lääkärikäynneillä, jos läheisesi niin toivoo.

Omaishoitotilanne voi syntyä pikkuhiljaa tai äkillisesti. Molemmat tilanteet aiheuttavat tunteita koko perheessä ja perheenjäsenten keskinäiset roolit saattavat muuttua. 

Perheen hyvinvointiin vaikuttavat monet eri asiat. Omaishoitajana sinun on ensiarvoisen tärkeää huolehtia omasta terveydestäsi sekä kehosi ja mielesi hyvinvoinnista. 

Eteesi tulee varmasti tilanteita, joissa on vaikea järjestää aikaa itsellesi ja omalle hyvinvoinnillesi. Onkin tärkeää pohtia pieniä tapoja arjen keskellä, joiden avulla voit saada hetken rauhoittumiselle ja rentoutumiselle. Vinkkejä löydät esimerkiksi: 

• Pidä huolta itsestäsi (Omaishoitajaliitto)

Tukea mielen hyvinvointiin

Mielenterveystalo.fi-sivuston omahoito-ohjelmia voit käyttää maksutta itsenäisesti tai muun tuen ohella. Niistä voit löytää vinkkejä esimerkiksi sujuvampaan arkeen ja oireiden helpottamiseen. Esimerkkejä tarjolla olevista ohjelmista: 

• Mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelma 
• Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelma 
• Rentoutuksen ja hengityksen omahoito-ohjelma 
• Uupumuksen omahoito-ohjelma
• Kaikki omahoito-ohjelmat

Jos tarvitset apua mielenterveyteen, päihteidenkäyttöön tai jaksamiseesi liittyviin ongelmiin, voit täyttää Terapianavigaattorin. Se suosittelee sinulle oireidesi mukaisia omahoito-ohjelmia ja nopeuttaa hoitosi aloitusta. 

• Terapianavigaattoriin pääset siirtymään tästä

Vertaistuki

Omien ajatusten kanssa saattaa päätyä umpikujaan ja ulospääsyä voi olla vaikea löytää yksin. Saman kokeneille on usein helpompi kertoa omasta tilanteestaan ja haastavista asioista. Toisten läheistään hoitavien kohtaamisista voit saada voimavaroja ja ratkaisuja arjessa jaksamiseen. 

Läheistään hoitavia voi kohdata muun muassa omaishoitajayhdistysten ryhmissä, verkossa olevilla keskustelualustoilla, tapahtumissa tai vertaisen tukihenkilön tapaamisissa.

Esimerkkejä yhdistyksistä, jotka tarjoavat vertaistukitoimintaa läheistään hoitaville: 

• Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry 
• Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry 
• Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset – FinFami ry 
• Päijät-Hämeen Autismi ja Asperger ry 
• Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 
• Leijonaemot ry – vertaistukea erityislasten vanhemmille (saatavilla verkkopalveluna) 
• MIELI Hämeen mielenterveys ry

Toivo-sovellus tarjoaa vertaistukea ja tietoa sairastuneille, vammautuneille ja heidän läheisilleen. Sovelluksesta saatava vertaistuki ei liity tiettyyn sairauteen tai vammaan, vaan tukea voi hakea taustasta riippumatta. Sovellusta voi käyttää maksutta ja anonyymisti. Lue lisää: 

• Toivo-vertaistukisovellus (Olkatoiminta)

Tukea ja apua järjestöistä ja seurakunnista

Järjestöt ja seurakunnat tarjoavat omaishoitoperheille ammatillista tukea ja monipuolista toimintaa. Tarjolla on keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea ja virkistystoimintaa. Järjestöt ja seurakunnat myös koordinoivat vapaaehtoistoimintaa. 

Lisää tietoa paikallisista järjestöistä löydät: 

• Päijät-Hämeen Hyvinvointioppaasta
• Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry 
• Päijät-Hämeen Muistiyhdistys 
• Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset – FinFami ry 
• Päijät-Hämeen Autismi ja Asperger ry 
• Lahden Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 
• Kriisikeskus Lahti 

Päijät-Hämeen alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien yhteystiedot löydät: 

• Suomen evankelisluterilainen kirkko
• Helsingin ortodoksinen seurakunta 
• Saimaan ortodoksinen seurakunta 

Muuta tietoa ja tukea löydät: 

• Lista auttavista puhelimista (Omaishoitajaliitto)
• Omaishoitajaliiton palveluopas antaa tietoa, millaisia palveluja ja tukea on mahdollista saada omaishoitotilanteen tueksi 
• Järjestöjen sosiaaliturvaoppaaseen on koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhteinen sosiaaliturva pääpiirteittäin
• Vammaispalvelujen käsikirjasta löytyy tietoa vammaispalvelulain perusteella myönnettävistä palveluista (THL)
• Omaishoitajaliiton Tukea arkeen -sivulta löytyy oppaita läheisen kotona hoitamisen ja auttamisen tueksi. Niistä saa tietoa ja neuvoja arjen tilanteisiin ja vinkkejä esimerkiksi apuvälineistä ja palveluista. 
• Kirjoja ja oppaita (Omaishoitajaliitto)

Hyvinvointialueen palvelut

Omaishoitoperheessä on usein tarvetta arkea tukeville palveluille. Hyvinvointialueella on kattava valikoima palveluja, joiden tarve arvioidaan yksilöllisesti. Palvelutarpeen arviointi tehdään aina yhdessä asiakasperheen kanssa. Päätös palvelujen myöntämisestä tehdään palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

Ikääntyneiden asiakasohjauksen kautta voidaan myöntää palveluja kotona asumisen tueksi. Esimerkiksi kotihoidon avulla tuetaan omaishoidettavaa niissä päivittäisissä toiminnoissa, joista tämä ei suoriudu itse tai omaishoitajansa avustuksella. Kotihoidon antama apu painottuu henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon. Omaishoidettava voi hyötyä myös turvapuhelimesta tai kuntouttavasta päivätoiminnasta.

Vammaispalveluista voidaan myöntää esimerkiksi vammaisen henkilön liikkumisen tukea, esteettömän asumisen tukea tai henkilökohtaista apua. 

Apuvälinepalveluista on mahdollista lainata kotiin arkea helpottavia apuvälineitä asiantuntijan opastuksella: esimerkiksi rollaattori helpottamaan liikkumista, wc-korottaja helpottamaan wc-asiointia ja suihkutuoli suihkussa käymiseen.

Lapsiperheiden arjen tuen palveluja ovat esimerkiksi perheohjaus ja kotipalvelu. Perheohjauksesta perhe voi saada tukea muuttuneessa tai kuormittuneessa elämäntilanteessa sekä erilaisissa kriisitilanteissa. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheen konkreettista avustamista arjessa esimerkiksi lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyen.

Yhteystiedot löydät linkkien takaa: 

• Ikääntyneiden asiakasohjaus 
• Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta  
• Apuvälinepalvelut
• Lapsiperheiden arjen tuen palvelut 

Yksityisten yritysten palvelut

Kaikkiin tilanteisiin ei voida myöntää kunnallista palvelua. Esimerkiksi kauppa- ja siivouspalvelua voidaan myöntää vain veteraaneille ja vähävaraisille. Jos kunnallista palvelua ei voida myöntää, apua voi saada yksityisiltä palvelutuottajilta. 

Myös kotihoitoa voi ostaa yksityisiltä kotihoitoyrityksiltä. Kotihoito voi tulla joissain tilanteissa edullisemmaksi ostaa yksityiseltä palvelutuottajalta ja palvelun sisältö on vapaammin sovittavissa. Yksityisen kotihoidon palveluista voi hakea kotitalousvähennystä. 

Yksityisten palvelutalojen kanssa voi sopia ympärivuorokautista hoivaa omakustannushintaan, vaikka ei olisi tehty omaishoitosopimusta.

Kun omaishoidon sopimus on tehty, on omaishoitajalla velvollisuus ilmoittaa omaishoitotilanteessa tapahtuvista muutoksista. Ilmoituksen voi tehdä ottamalla yhteyttä omaishoitosopimuksen teon yhteydessä sovittuun tahoon. 

Ennalta tiedettyjä ilmoitettavia muutoksia ovat esimerkiksi matka, suunnitelmallinen leikkaus tai muu toimenpide ja kuntoutusjakso. 

Äkillinen muutos hoitajan tilanteessa

Jos omaishoitaja sairastuu äkillisesti, tulee omaishoidettavan hoidon järjestämiseksi ottaa yhteys virka-aikana omaishoitosopimuksen teon yhteydessä sovittuun tahoon. 

Virka-ajan ulkopuolella hoidettavan hoito järjestetään viranomaisten toimesta sosiaalipäivystyksen kautta, jonne saa yhteyden soittamalla hätänumeroon 112. Soiton hätänumeroon voi tehdä kuka tahansa. 

Hoidettavan vointi heikkenee

Jos hoidettavan vointi heikkenee, arvioidaan uudelleen tilanne ja palvelujen tarve, esimerkiksi tarve kotihoidolle tai asumispalveluille. 

Jos sinulla ei ole vielä ollut omaishoidon sopimusta, voit hakea omaishoidon tukea. Ohjeita löydät polun kohdasta ”Hakemus omaishoidosta”. 

Omaishoitoperhe muuttaa

Omaishoidon tukea voidaan myöntää vain, mikäli hoidettavan kotikunta on Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Jos hoidettavan hyvinvointialue vaihtuu, on omaishoidon tuesta tehtävä hakemus uudelle hyvinvointialueelle.

Muutettaessa hyvinvointialueen ulkopuolelle omaishoidon sopimus ja palkkion maksaminen päättyy sen kuukauden lopussa, kun muutto tapahtuu. 

Omaishoidon tarve päättyy

Sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on ilmoitusvelvollisuus hoitotilanteessa tapahtuvista muutoksista – myös silloin, kun hoidettavan toimintakyky paranee. Omaishoidon tuki arvioidaan tällöin uudestaan ja omaishoidon tuki voidaan irtisanoa, jos tuen myöntämisen perusteet eivät enää täyty.  

Omaishoidon tuki voi päättyä myös omaishoitajan toimintakyvyn heikennyttyä. Tuki voidaan irtisanoa tai purkaa, jos omaishoitaja ei enää suoriudu tehtävästään.

Tavallisimmin omaishoidon tuki päättyy omaishoidettavan muuttamiseen ympärivuorokautisen palveluasumiseen tai kuolemaan

Tukea sopeutumiseen omaishoitotilanteeseen liittyvissä muutoksissa löydät:

• Omaishoitajan polku muutostilanteessa (Oulun seudun omaishoitajat) 
• Omaisena edelleen ry 

Osallisuus ja merkityksellisyys

Mikä juuri sinulle ja teidän perheellenne on arjessa tärkeää ja merkityksellistä? Mielekäs tekeminen ja osallisuuden kokeminen tukee toimintakykyä, ylläpitää voimavaroja ja vahvistaa identiteettiä.

Päijät-Hämeen Hyvinvointioppaasta löydät muun muassa alueen tapahtumia, ryhmiä, uusia harrastuksia, hyvinvointia edistäviä palveluja sekä keinoja vaikuttaa.

• Hyvinvointiopas

Mielen hyvinvointi

Elämäntilanteet vaihtelevat, mutta olemassa olevia voimavaroja voi vahvistaa ja kehittää. Mielen hyvinvointiin panostaminen tukee arjessa jaksamista. Se vahvistaa tyytyväisyyttä ja auttaa haastavissa tilanteissa. 

• Mielen hyvinvoinnin omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi) 

Huolta aiheuttavia asioita on hyvä käydä läpi esimerkiksi puhumalla niistä toiselle ihmiselle. Voit myös ottaa käyttöön niin sanotun huolihetken: asioista huolehtimiselle kannattaa varata rajattu aika päivällä. Jos et huolehdi päivällä, saatat huolehtia yöllä, jolloin unesi häiriintyy. 

Liikunta

Liikunnalla ja liikkumisella on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen sekä useiden sairauksien ehkäisyyn. 

• Liikkumisen suositukset (UKK-instituutti) 
• Päijät-Hämeen liikuntaneuvonta 
• Liikunta ja kehon kuunteleminen (mieli.fi) 

Luonto

Jo 15 minuutin oleilu luonnossa laskee stressitasoa. Luonnossa ja eläinten kanssa toimiminen synnyttää osallisuuden tunteita ja aistillisia kokemuksia.

Luonnon elementtejä voi tuoda lähelle sekä itselle että omaishoidettavalle esimerkiksi: 

• keräämällä oksia, kiviä ja käpyjä ja tunnustelemalla, katselemalla ja haistelemalla niitä 
• katsomalla virtuaalisia metsäkävelyitä 
• kuuntelemalla äänitettyä aaltojen kohinaa 

Omahoito-ohjelmasta löydät muun muassa videoita, joista voi nauttia silloinkin, kun luontoon meneminen ei ole mahdollista. 

• Hyvinvointia luonnosta -omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)

Palautuminen

Jaksamisen varmistamiseksi olennaista on löytää kuormituksen ja palautumisen tasapaino. Palautumista tapahtuu sekä kehossa että mielessä pitkin päivää. Palautumista edistävät leppoisa oleskelu, liikunta, mieluisat harrastukset ja ystävien tapaaminen.

Omaishoitajana on ensiarvoisen tärkeää huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, jotta jaksaa huolehtia läheisestään. Eteen tulee tilanteita, joissa on vaikea järjestää aikaa itselle ja omalle hyvinvoinnille. Tuolloin on tärkeää miettiä pieniä keinoja arjessa sen mahdollistamiseksi, että saa kokemuksen hetken hengähdyksestä.   

Omaishoidon vapaat sopimusomaishoitajille

Omaishoitosopimuksen tehneen omaishoitajan vapaiden järjestämisestä sovitaan omaishoitosopimuksen tekemisen yhteydessä. Yksi tapa omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen on pitää säännöllisesti omaishoitajan vapaapäiviä.

Vapaiden pitämiseen voi liittyä monenlaisia tunteita. Erityisesti aluksi tunteet voivat olla ristiriitaisia ja hämmentäviä. Toisaalta omaa vapaa-aikaa odottaa, mutta samalla voi olla vaikeus jättää läheinen toisen hoidettavaksi.   

Omaishoitajan jaksamisen ja koko perheen hyvinvoinnin kannalta omaishoidon tuen vapaiden pitäminen on tärkeää. Vapaat antavat omaishoitajalle mahdollisuuden tehdä itselle tärkeitä asioita ja levätä sekä hoidettavalle mahdollisuuden virkistävään arjen vaihteluun hyvässä hoidossa. 

Videot omaishoidon vapaista löydät polun kohdasta ”Sopimus omaishoidosta”. 

Sopeutumisvalmennus

Sopeutumisvalmennusta ja omaishoitajien kuntoutusta järjestetään kursseina ja vertaistukitoimintana. 

Omaishoitajille järjestetään omia kursseja sekä parikursseja, joihin voi osallistua sekä omaishoitaja että omaishoidettava. 

Lapsille suunnatut kurssit toteutuvat perhekursseina, joille sisarukset ovat tervetulleita mukaan. 

Sopeutumisvalmennus on maksutonta. Sopivaa kurssia voi etsiä Kelan sivuilta: 

• Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
• Omaishoitajan kuntoutuskurssit 

Voit kysyä lisätietoa kuntoutuksiin ja sopeutumisvalmennuksiin liittyen ottamalla yhteyttä omaishoitosopimuksen teon yhteydessä sovittuun tahoon. 

Tuetut lomat

Tuetut lomat on suunnattu heille, joiden olisi muuten taloudellisesti haastavaa tai mahdotonta päästä lomalle. Myös terveydelliset ja sosiaaliset haasteet ovat perusteita tuetun loman tarpeelle.

Kerrothan hakemuksessasi omaishoitotilanteestasi ja jaksamisestasi omaishoitajana. Sinun ei tarvitse olla sopimusomaishoitaja.

Ensimmäistä kertaa tuettua lomaa hakevat ovat etusijalla lomia myönnettäessä. Tuetun loman voi saada korkeintaan kolmen vuoden välein ja enintään kolme kertaa kymmenen vuoden aikana. 

Omaishoidettavien ja hoitajien lomista löydät lisää tietoa:

• Omaishoitajien tuetut lomat (Omaishoitajaliitto)

Työ ja omaishoitajuus

Omaishoito on useimmiten mahdollista yhdistää ansiotyön tekemiseen. Työssä käyvän omaishoitajan arjen toimivuuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten 

• apua tarvitsevan läheisen tilanne ja tuen tarve 
• tarjolla olevat palvelut ja tuki 
• työelämän joustot 
• omaishoitoperheen omat toiveet 
• muun lähipiirin mahdollisuus osallistua läheisen huolenpitoon. 

Palvelut pyritään järjestämään niin, että omaishoitaja voi halutessaan käydä työssä. 

• Työ ja omaishoito -tietopankki (Omaishoitajaliitto)