Päijät-Hämeen hyvinvointialueella farmaseuttina voit työskennellä useissa eri tehtävissä. Voit toimia hyvinvointialueen sairaaloiden, kuten Päijät-Hämeen keskussairaalan, sairaala-apteekeissa, joissa vastaat lääkkeiden hankinnasta, valmistuksesta ja jakelusta. Lisäksi voit työskennellä terveyskeskuksissa ja hyvinvointialueen lääkityspalveluissa, joissa olet mukana varmistamassa potilaiden turvallisen ja tehokkaan lääkehoidon. Myös kotihoidon ja asumispalvelujen lääkehoidon kehittäminen on tärkeä osa työtäsi. Näissä tehtävissä pääset työskentelemään moniammatillisissa tiimeissä, ja sinulla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan alueen asukkaiden hyvinvointiin.
Akuutti24 vastaa alueemme ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja ensihoitopalveluista. Akuutissa toimii myös selviämishoitoyksikkö, ensihoitoyksikkö sekä päivystysosasto. Akuutti sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä Lahdessa.
Olemme hyvinvointialueen eturintamassa kehittämässä uudenlaista johtamisen ja työskentelyn kulttuuria. Teemme töitä sen eteen, että työntekijät aidosti kokevat omistavansa työnsä. Esihenkilöt luottavat tiiminsä käsiin erilaiset osaprosessit, joiden kautta henkilöstö saa kehittää omaa työtään sujuvammaksi ja mielekkäämmäksi, oli sitten kyse välipalakaapin täytöstä tai tarvikehyllyn asentamisesta EKG-laitteiden läheisyyteen. Palaverikäytäntöjä muovataan osallistavammiksi ja esihenkilön kanssa keskustellaan ilman kynnyksiä. Työssä tukena on reipas ja huumorintajuinen työyhteisö!
Päivystyskeskus tarjoaa työpaikan yli sadalle lähi- ja sairaanhoitajalle. Tavoitteenasi voi olla laaja-alainen osaaminen kaiken ikäisten potilaiden päivystyshoitotyössä tai suuntautuminen suppeamman potilasryhmän, esimerkiksi lasten tai ikäihmisten erikoisosaajaksi. Akuutin hoitohenkilökunta on kokenutta ja osaavaa, täällä voit helposti laajentaa osaamistasi muun muassa hoidon tarpeen arviointiin, itsenäisen sairaanhoitajavastaanoton tai kotiutushoitajan tehtäviin.
Päivystysosastolla tarjoamme lyhytaikaista ja kuntouttavaa hoitoa alueemme asukkaille, hoidamme osastollamme kaikkien erikoisalojen aikuispotilaita. Potilaspaikkoja osastollamme on 24 ja kuntouttavan työotteen avulla pyrimme pitämään potilaiden hoitojaksot lyhyinä, 1-3 vuorokauden mittaisina.
Akuutti24 kotisairaala toteuttaa ympärivuorokautista, erikoissairaanhoitotasoista hoitoa asiakkaan kotona tai muussa sen hetkisessä asuinpaikassa. Kotisairaalan henkilökunta tekee myös hoidontarpeen arviointia kiireettömissä tilanteissa. Kotisairaalan tavoitteena on lyhentää osastohoitojaksoja, vähentää päivystyksen sekä ensihoidon ruuhkaa. Kotisairaala toimii osana Akuutti24 liikkuvia palveluita. Kotisairaalan koordinaatiossa aikataulutetaan ja organisoidaan kotisairaalan yksiköiden päivittäiset potilaskäynnit ja hoidon tarpeen arviokäynnit. Koordinaatiotyöpiste sijaitsee keskussairaalan Sotekodilla, missä työtä tehdään kiinteässä yhteistyössä päivystysavun ja ensihoidon kenttäjohtajan sekä ikääntyneiden palvelun kotihoidon koordinaattoreiden kanssa.
Selviämishoitoyksikkö toimii omassa yksikössään ja on kiinteä osa Päivystysosaston toimintaa. Selviämishoitoyksikkö on tarkoitettu päihteidenkäyttäjien lyhytaikaista hoitoa varten silloin, kun potilas tarvitsee päihtymystilansa tai sen yhteydessä esiintyvien fyysisten ja psyykkisten oireiden vuoksi sairaanhoidollista seurantaa. Potilaalle taataan turvallinen selviäminen ja päihtymystilan väistyttyä kartoitetaan potilaan päihteidenkäyttöä, psyykkistä sekä sosiaalista tilannetta. Potilas ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon sekä tarpeellisten tukipalveluiden piiriin.
Ensihoitokeskus tarjoaa monia mahdollisuuksia sisältävän työpaikan noin 80:lle ensihoidon ammattilaiselle. Tavoitteenasi voi olla laaja-alainen osaaminen kaiken ikäisten potilaiden ensihoitohoitotyössä aina perustason ensihoidosta vaativaan hoitotasoon asti. Osaamistasi voit laajentaa niin sisäisellä kuin ulkoisilla koulutuksilla. Pyrimme luomaan ensihoitopalveluihin ympäristön, jossa ensihoitotyö on mielekästä, haastavaa ja kehittävää ja sen sovittaminen muuhun elämään onnistuu joustavasti. Innovatiivisuus on myös valttimme ja se näkyy meillä ensihoidossa uusina tapoina tuottaa ensihoitopalveluja.
”Ensihoito- ja päivystyskeskuksen arki muuttuu nopeasti ja haluamme, että työyhteisö tukee yksilöä tässä ympäristössä. Työnantajana olemme keskusteleva ja pyrimme avarakatseisuuteen. Työntekijöiltämme odotamme aktiivista otetta työhönsä sekä solidaarista asennetta koko Akuutti24:n työyhteisöä kohtaan.”
Jos olet kiinnostunut tekemään töitä Akuuttialueella, ota yhteyttä HOPA:n akuuttialueeseen. Akuuttiin kuuluu päivystys, päivystysosasto, selviämishoitoyksikkö sekä kotisairaala.
Akuutissa työskentelee lääkäreitä monilta eri osaamistaustoilta ja erikoisaloilta. Tarjoamme mahdollisuuden kehittyä ja toimia itsenäisesti, mutta tuki on aina lähellä eikä tarvitse olla yksin. Suuremmat ja monialaisemmat päivystyskeskukset tarvitsevat päivystystyöhön orientoituneita ja aktiivisia ammattilaisia. Akuutti24 onkin erinomainen ympäristö hankkia työkokemusta ensihoito- ja päivystystyöstä!
Satunnaisesta päivystystyöstä kiinnostuneet, päivystyskokemusta omaavat lääkärit voivat tehdä Akuutissa keikkaluonteista päivystystyötä. Työsuunnitelmat tehdään joustavasti niin lyhyemmäksi kuin pidemmäksi ajanjaksoksi. Järjestämme perehdytysvuorot ennen omien vuorojen aloitusta. Ota yhteyttä jos keikkatyö kiinnostaa niin kerromme lisää.
Akuutti24 pitää huolen työntekijöidensä osaamisesta ja työssään kehittymisestä. Täyttä työaikaa tekeville tulee 10 vrk ulkopuolista koulutusta, johon kuuluu palkallinen vapaa, ja matkat, yöpymiset sekä osallistumismaksut. Tarjoammekin työntekijöillemme sekä sisäisiä että ulkoisia koulutusmahdollisuuksia ja kannustamme heitä ottamaan osaa koulutuksiin sekä tuomaan osaamisensa Akuutin toimintaan.
Työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät meiltä jokaiselta jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, niin yksilöinä kuin yhteisönä. Hyvinvointialueellamme on kunnianhimoinen tavoite olla alan paras julkinen työpaikka, siksi olemmekin ottaneet yhdessä oppimisen henkilöstöstrategiamme keskiöön.
Yhdessä oppiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että olemme aktiivisesti vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja luomme tietoisesti mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää osaamista. Tunnistamme ja hyödynnämme yhä tehokkaammin erilaisia työssä ja toisilta oppimisen keinoja, kuten verkostotyöskentely, yhdessä opitun reflektointi, vertailuoppiminen ja työkierto. Lisäksi ammatillista osaamista on mahdollista ylläpitää monipuolisilla täydennyskoulutuksilla, kursseilla ja itseopiskelumateriaaleilla eri verkko-oppimisympäristöissä.
Koulutuskalenterista löydät tiedot kaikille avoimista täydennyskoulutuksista, joita Päijät-Hämeen hyvinvointialue tarjoaa. Koulutuskalenterissa voit selata koulutustarjontaa ja ilmoittautua koulutukseen.
Oletuksena näet kalenterinäkymän, voit tarkastella koulutuslistausta myös ns. listanäkymässä klikkaamalla oikeasta yläkulmasta listanäkymä-kuvaketta.
Hyvinvointialueen henkilöstö ilmoittautuu koulutuksiin osaamisen hallintajärjestelmän koulutuskalenterin kautta. Hyvinvointialueen ulkopuoliset pääsevät koulutuskalenteriin alla olevan linkin kautta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen koulutuksiin osallistuminen voi olla maksullista hyvinvointialueen ulkopuolisille osallistujille, yksityisille yrityksille, yhdistyksille ja organisaatioille. Tarkistathan koulutuksen maksullisuuden kyseisen koulutuksen tiedoista. Jos koulutus on maksullinen, osallistumismaksu on 50 € / hlö (+ alv 25,5 %) puolen päivän koulutuksissa ja 100 € /hlö (+ alv 25,5 %) kokopäivän kestävissä koulutuksissa, ellei toisin ole mainittu. Osallistumismaksu veloitetaan myös, jos ilmoittautumista ei ole peruttu. Löydät mahdolliset koulutuskohtaiset osallistumismaksutiedot koulutuksen perustiedoista/esittelystä.
Muistathan esteen sattuessa perua ilmoittautumisesi vahvistusviestissä ilmoitetun sähköpostiosoitteen kautta (koulutus@paijatha.fi).
Jos sinulla on kysyttävää tietystä koulutuksesta, olethan ensisijaisesti yhteydessä koulutuksen omistajaan. Omistajan nimen löydät koulutuksen perustiedoista.
Tarvittaessa yhteydenotot sähköpostitse koulutus@paijatha.fi
Haluamme helpottaa työn ja arjen yhteensovittamista. Ota keikkasovellus käyttöön, löydä sinulle sopivat keikat ja tule kehittämään osaamistasi meille. Tutustu myös pidempiin sijaisuuksiin ja työhön varahenkilöstössä.
Erikoissairaanhoidon, psykiatrian osastojen ja poliklinikoiden sekä Akuutti24:n keikat julkaistaan Sotender-keikkasovelluksessa. Kotihoidon, asumis- ja vammaispalveluyksiköiden keikat julkaistaan Temporen kautta.
Katso alta tarkemmat tiedot ja osaamisvaatimukset.
Sotenderin kautta voit varata vuoroja seuraavilta osastoilta:
Psykiatrisilla osastoilla työskentelevällä keikkatyöntekijällä on hyvä olla aiempaa kokemusta psykiatrisesta osastotyöstä joko työn tai harjoittelun kautta.
Jos olet kiinnostunut keikkailemaan akuuttialueella, hae Sotenderin kautta keikkailemaan. Huomaa, että akuuttialueella keikkailuun tarvitset aiempaa vastaavaa kokemusta.
Akuutti24:än kuuluu
Kotiin vietävät palvelut, asumispalvelut sekä vammaispalvelut käyttävät keikkalaisten rekrytointiin Temporea. Tempore on terveys- ja sosiaalialan opiskelijoille ja valmistuneille suunnattu hyvinvointialueiden ja kuntien kumppani sijaishankinnassa. Temporen kautta saat varattua hoitajien keikkatyöt näppärästi itsellesi sopivimpaan aikaan.
Katso vastaus
Sovelluksessa on tällä hetkellä tarjolla työvuoroja lähihoitajille, sairaanhoitajille ja terveysalan opiskelijoille erikoissairaanhoidon, psykiatrian osastojen ja poliklinikoiden sekä Akuutti24:n alueella. Vuoroja voivat varata kaikki alan ammattilaiset ja opiskelijat. Sinun ei tarvitse olla entuudestaan hyvinvointialueen työntekijä – riittää, että rekisteröidyt Sotenderiin täällä. Esihenkilömme hyväksyvät rekisteröitymispyyntösi ja ovat tarvittaessa yhteydessä.
Hae sovelluskaupasta ”Sotender” tai klikkaa alla olevaa linkkiä. Asenna ja avaa Sotender. Rekisteröidy tai kirjaudu sisään.
Voit käyttää Sotenderia täysin myös selaimella. Selainversiossa on nähtävillä samat ominaisuudet kuin mobiiliversiossa.
Täytä perustietosi lomakkeeseen Sotender-sovelluksessa tai selaimessa. Ilmoita koulutustaustasi, ja millä palvelu- ja työalueella haluaisit ensisijaisesti työskennellä. Rekisteröitymisen jälkeen rekrytiimi kutsuu sinut lyhyeen haastatteluun.
Otahan mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen, tutkintotodistuksen / opintorekisteriotteen (sähköinen käy), ja mahdolliset työtodistukset sekä lääkeluvat/-tentit. Varauduthan laittamaan kameran päälle teams-haastattelun ajaksi. Peru tapaaminen ja varaa uusi aika haastatteluun, jos et jostain syystä pääse sovitulle ajalle.
Haastattelun jälkeen päivitämme osaamisesi Sotenderiin. Sinut hyväksytään keikkalaiseksi ja perehdytetään valitsemasi osaston käytänteiden mukaan. Tämän jälkeen pääset varaamaan vuoroja.
Lataa Sotender puhelimeesi yllä olevien ohjeiden mukaisesti. Avaa Sotenderin asetukset ja valitse ”Ilmoitukset uusista työvuoroista” kohdasta ”Viestit”.
Osaston esihenkilö saa ilmoituksen varaamastasi vuorosta ja vahvistaa sen. Saat ilmoituksen hyväksytystä vuorosta, ja esihenkilöt ovat tarvittaessa yhteydessä.
Jos Sotender ei tarjoa sinulle keikkoja, syy voi olla esimerkiksi jokin näistä:
Voit vapaasti lisätä asetuksissa palvelualueita ja osastoja. Muistathan tarkistaa, vastaavatko sinulle merkatut osaamiset osaston vaatimia osaamistarpeita.
Palkka määräytyy SOTE-sopimuksen mukaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vakituisessa työsuhteessa oleville maksetaan Sotenderin kautta tehdyt tunnit virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Sijaistavien opiskelijoiden palkka maksetaan opintopisteiden mukaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella palkkoja maksetaan kaksi kertaa kuussa, 15. päivä ja kuun viimeinen päivä.
Kysy lisää sotender@paijatha.fi
Määräaikaiset työtehtävät sopivat sinulle, kun et halua sitoutua vakituiseen työhön, mutta haluat kuitenkin nauttia säännöllisestä tulosta ja ennalta sovitusta työajasta.
Varahenkilöstössä työkenttäsi koostuu esihenkilösi kanssa sovituista osastoista ja työskentelet siellä missä sinua eniten tarvitaan. Pääset nauttimaan vakituisen työn eduista, TVA2-palkkatasosta sekä vaihtelevasta työympäristöstä.
Kotiin vietävät palvelut, asumispalvelut sekä vammaispalvelut käyttävät keikkalaisten rekrytointiin Temporea. Tempore on terveys- ja sosiaalialan opiskelijoille ja valmistuneille suunnattu hyvinvointialueiden ja kuntien kumppani sijaishankinnassa. Temporen kautta saat varattua hoitajien keikkatyöt näppärästi itsellesi sopivimpaan aikaan.
Etkö löytänyt haluamaasi tältä sivulta? Laita viestiä rekrytiimille!
puh. 044 719 5018
rekrytointi@paijatha.fi
Me tarjoamme innostavan ja kannustavan oppimisympäristön tulevaisuuden tekijöille. Meillä harjoittelevat sosiaali‑ ja terveysalan, lääketieteen sekä pelastusalan opiskelijat. Lisäksi meiltä voi löytyä mielenkiintoisia harjoittelupaikkoja esimerkiksi talous‑ ja henkilöstöhallinnosta, viestinnästä ja ICT:stä. Me tarjoamme työelämälähtöisiä aiheita opinnäyte‑ ja tutkimustöihin niin opiskelijoille kuin tutkijoille. Meillä on mahdollisuuksia myös TET‑harjoitteluun ja oppisopimuskoulutukseen
Meillä pääset toteuttamaan harjoittelusi tai työssäoppimisjaksosi ympäristössä, joka tukee oppimistasi ja ammatillista kehittymistäsi. Harjoittelu meillä tarkoittaa aktiivista osallistumista käytännön työhön sekä monipuolisia ja merkityksellisiä oppimiskokemuksia ammattitaitoisen henkilöstömme ohjauksessa. Tarjoamme monipuolisen oppimisympäristön sosiaali- ja terveysalan toisen asteen- sekä AMK-opiskelijoille. Tavoitteenamme on tukea opiskelijoita hyvän ammattitaidon saavuttamisessa yhteistyössä harjoitteluyksiköiden ja oppilaitosten kanssa.
Vuosittain meillä on harjoittelussa noin 2000 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa.
Tervetuloa harjoittelu- tai työssäoppimisjaksolle meille!
Ammattikorkeakouluopiskelijat varaavat harjoittelupaikan Jobiili-harjoittelupaikkavarausjärjestelmän kautta, linkki alla. Harjoittelupaikat tulevat varattavaksi Jobiilin aikataulun mukaisesti.
Päijät-Hämeen alueen oppilaitosten (Salpaus, SDO, Hyria) koordinaattorit varaavat harjoittelupaikat Tiitus-harjoitteluvarausjärjestelmän kautta erikseen sovitun aikataulun mukaisesti.
Muiden oppilaitosten opiskelijat (joissa ei Tiitusta käytössä) voivat tiedustella vapaita harjoittelupaikkoja:
Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimiala
Sini Heino, opetusylihoitaja
sini.heino@paijatha.fi
Ikääntyneiden palvelut ja kuntoutus toimiala sekä perhe- ja sosiaalipalvelut toimiala: yhteydenotot tämän linkin kautta.
Jotta harjoittelujakso olisi onnistunut ja hyödyllinen, siihen tulee valmistautua etukäteen. Käytä tarkistuslistaa apuna, jotta olet huomioinut tarvittavat asiat ennen harjoittelua. Tarkistuslista löytyy alla olevista linkeistä.
Muistettavaa ennen harjoittelun alkua
Hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkua:
Tartuntatautilain mukainen rokotussuoja tulee olla kunnossa ennen harjoittelun alkua
Tartuntalain 48§ mukaan terveydenhuollon potilastyöhön osallistuvalla työntekijällä ja harjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla tulee olla rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhka- ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.
Tartuntatautilain 55§ mukaan keuhkotuberkuloosiselvittely tulee olla tehtynä ennen harjoittelua. Rokotukset ja keuhkotuberkuloosiselvittelyt toteutetaan opiskeluterveydenhuollon kautta.
Panostamme Päijät-Hämeen hyvinvointialueella opiskelijaohjaukseen ja perehdytykseen. Järjestämme opiskelijoille opiskelijainfoja, joita järjestetään keskussairaalassa sekä Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa. Infojen aikataulut löytyvät alta.
Opiskelijainfot Päijät-Hämeen hyvinvointialueella
Järjestämme harjoittelun aloittaville opiskelijoille infot keskussairaalalla sekä Salpausselän kuntoutussairaala Jalmarissa. Infotilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Infojen aikataulu ja paikat löytyvät alla olevasta linkistä.
Keskussairaalaan tulevat opiskelijat aloittavat harjoittelut maanantaisin klo 8.15 Turvallisuusyksiköstä, jonka jälkeen opiskelijat vaihtavat vaatteet ja heidät ohjataan opiskelijainfoon. Info alkaa klo 8.45 keskussairaalan Suro-tilassa. Kaikkien keskussairaalassa harjoitteluaan suorittavien opiskelijoiden tulee käydä kerran harjoittelujaksojensa aikana infotilaisuudessa.
Opiskelijat, jotka ovat jo aiemmin osallistuneet keskussairaalan infoon, tulevat keskussairaalan Suro-tilan eteen klo 10.00 odottamaan infon loppumista, kun ovat tätä ennen käyneet omatoimisesti turvallisuusyksikössä ja vaihtaneet yksikön mukaiset vaatteet. Kaikki opiskelijat ohjataan osastoille samanaikaisesti.
Turvallisuusyksikkö sijaitsee keskussairaalan pysäköintitalon toimisto-osassa K1-kerroksessa.
Harjoittelussa olevia opiskelijoita sitoo terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä koskeva vaitiolovelvollisuus. Opiskelija allekirjoittaa tietoturva-ja tietosuojasitoumuksen sähköisesti ennen harjoittelun alkua. Poikkeustapauksissa sitoumuksen voi allekirjoittaa paperisena ensimmäisen harjoittelupäivän aikana harjoitteluyksikössä.
Työvaatetuksen saat harjoitteluyksiköstä, jos ei muuta ohjeisteta.
Huomioithan harjoitteluun tullessasi käsihygieniaan liittyvät ohjeet. Käsihygienia koskee kaikkia työntekijöitä ja opiskelijoita, jotka työnsä puolesta liikkuvat potilaita hoitavissa yksiköissä: pidä ihosi ehjänä, pidä kynnet lyhyinä ja siisteinä, ei rakennekynsiä tai kynsilakkaa. Hoitotyössä ei myöskään käytetä sormuksia, kelloja tai muita käsikoruja. Käsivarsien tulee olla paljaat käsidesinfektion onnistumista varten.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on savuton työpaikka, tupakointi harjoitteluaikana ei ole sallittua. Hajusteet voivat aiheuttaa oireita yliherkille. Hiuslakkojen, hajuvesien ja muiden voimakkaiden hajusteiden käyttöä tulee välttää harjoittelun aikana.
Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua hyvinvointialueen tarjoamiin koulutustilaisuuksiin harjoittelun aikana sopimalla siitä oman ohjaajansa kanssa.
Opiskelijat (LAB-ammattikorkeakoulu, Salpaus ja SDO), jotka ovat viimeisellä harjoittelujaksolla (valmistuvat opiskelijat), on mahdollisuus suorittaa LOVe-verkkomateriaalin opiskelu ja tentit harjoittelujaksonsa aikana. Keskustele harjoitteluyksikkösi ohjaajan / esihenkilön kanssa tenttien suorittamisesta.
Opiskelijat kuuluvat oppilaitoksensa opiskelijaterveydenhuollon piiriin myös harjoittelujakson aikana.
Muista ilmoittaa sairastumisestasi tai muusta poissaolostasi viipymättä harjoitteluyksikköösi.
Jokaiseen yksikköön on nimetty opiskelijavastaava, joka tehtävänä on koordinoida opiskelijoiden ohjausta. Opiskelijavastaava informoi muuta henkilökuntaa opiskelijoiden saapumisesta, harjoittelun tavoitteista sekä huolehtii opiskelijan perehdyttämiseen liittyvästä mahdollisesta työnjaosta.
Ohjauksessa tulee antaa opiskelijalle vastuuta ja mahdollisuus omien taitojensa rajoissa itsenäiseen työskentelyyn. Reflektoiva keskustelu ja palaute oppimistilanteiden jälkeen ovat aivan keskeisiä harjoittelujakson aikana. Kaikilla harjoitteluyksiköntyöntekijöillä on velvollisuus ohjata ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua harjoittelujakson aikana. Opiskelija on myös itse vastuussa oppimisestaan ja opiskelijan tulee noudattaa työelämän yleisiä pelisääntöjä.
Opiskelijan vastuut harjoittelussa:
Huolehtia omasta oppimisestasi ja sitoutua opiskeluun osana tiimiä.
Toimia alan sääntöjen ja eettisten periaatteiden mukaisesti – potilas- ja työturvallisuus sekä salassapito ovat tärkeitä.
Suunnitella työvuorot yhdessä ohjaajan kanssa ja tehdä pääasiassa samoja vuoroja hänen kanssaan (myös kolmivuorotyössä). Muutokset ja poissaolot kirjataan työvuorolomakkeeseen.
Ilmoittaa mahdollisista poissaoloista sekä harjoittelupaikkaan että ohjaavalle opettajalle.
Määritellä oppimistavoitteet yhdessä ohjaajan kanssa ja tarkentaa niitä tarvittaessa.
Olla aktiivinen ja tavoitteellinen harjoittelussa – hyödynnä kaikki oppimismahdollisuudet.
Hyödyntää yksikön henkilökunnan osaamista sekä kirjallista materiaalia oman oppimisen tueksi.
Käyttäytyä asiallisesti ja ammatillisesti sekä suhtautua omaan oppimiseen aktiivisesti ja vastuullisesti.
Arvioida omaa oppimistaan ja osallistua sovittuihin ohjaus- ja arviointikeskusteluihin.
Antaa palautetta saamastasi ohjauksesta.
Opiskelijan oikeudet harjoittelussa:
Saada ohjausta ja tietoa silloin kun koet, että tarvitset sitä – kysy rohkeasti!
Tehdä töitä työparina ja olla tasavertainen osa moniammatillista tiimiä.
Saada avointa ja rakentavaa palautetta omasta oppimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta kaikilta tiimin jäseniltä.
Osallistua hyvinvointialueen maksuttomiin koulutuksiin, jos ne tukevat oppimistasi.
Olla harjoittelussa opiskelijan roolissa – eli oppimassa, ei valmiina ammattilaisena.
Antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia ohjauksesta sekä työyksikön toiminnasta.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvää ja laadukasta ohjausta kaikille opiskelijoille.
Toivomme, että jokainen harjoittelussa ollut opiskelija vastaa Opiskelijaohjauksen laatukyselyyn. Kyselyn tuloksia hyödynnetään opiskelijaohjauksen laadun ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.
Lisätietoa kyselystä ja linkki kyselyyn tällä sivulla
Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle toteutetaan moniammatillista VOO-harjoittelumallia (VOO = vastuuta ottamalla opit). Tässä mallissa opiskelijat (mm. sairaanhoitaja, lähihoitajat, fysioterapeutit) harjoittelevat työpareina mahdollisimman itsenäisesti suunnitellen, toteuttaen ja arvioiden potilaiden kokonaishoitoa sekä oman työn suunnittelua.
Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat perehdytystä, jonka jälkeen opiskelijat saavat vastuulleen omat potilaat. Työyksikön nimetyt ohjaajat ohjaavat opiskelijoita ja varmistavat asiakas- ja potilasturvallisuuden.
VOO-mallin harjoittelussa opiskelijoiden työvuorot on suunniteltu etukäteen valmiiksi.
Psykiatrian osastoilla on käytössä vastuuttamismalli, jonka avulla sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijat pääsevät heti harjoittelun alussa osallistumaan käytännön työhön ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Keskeistä vastuuttamismallissa on se, että opiskelijat pääsevät pohtimaan keskenään, kuinka potilasta voitaisiin parhaiten auttaa suunnittelemalla, toteuttamalla ja arvioimalla potilaan kokonaishoitoa. Ohjaaja toimii opiskelijoiden tukena, mutta ei anna opiskelijoille valmiita vastauksia.
Tutustu lisää psykiatrian opiskelijaohjausmalliin: Psykiatrian opiskelijaohjausmalli
Terveystieteiden ja terveyshallintotieteen ja muiden tieteiden opiskelijat tiedustelevat harjoittelupaikkoja:
Terveys- ja sairaanhoitopalvelujen osalta hallintoylihoitaja Senja Kuirilta senja.kuiri@paijatha.fi
Geriatrisen osaamiskeskuksen osalta palvelupäällikkö Anu Poikalalta anu.poikala@paijatha.fi
Psykososiaalisten palvelujen osalta ylihoitaja Kimmo Mustoselta kimmo.mustonen@paijatha.fi
Ravitsemusterapian ja -ravitsemustieteen opiskelijat tiedustelevat harjoittelupaikkoja johtavalta ravitsemusterapeutilta raisa.valve@paijatha.fi
Otamme sopimuksen mukaisesti ensisijaisesti Helsingin yliopiston logopedian opiskelijoita pitkiin ja lyhyisiin harjoitteluihin.
Muiden yliopistojen opiskelijana voit tiedustella harjoittelupaikkoja perus- ja erikoistasolle
Psykologian opiskelijat voivat tiedustella harjoittelupaikkoja:
Sosiaalityön opiskelijana voit tiedustella harjoittelupaikkoja
Lapsiperhepalvelut Anne Olenius, anne.olenius@paijatha.fi
Psykososiaaliset palvelut Eija Tiihonen, Eija.Tiihonen@paijatha.fi
Työikäisten palvelut Mari Sisso, mari.sisso@paijatha.fi
Vammaispalvelut Jutta Tainio, jutta.tainio@paijatha.fi
Gerontologinen sosiaalityö Hanna-Kaisa Pentikäinen, Hanna.Pentikainen@paijatha.fi
Terveyssosiaalityö rekrytointi@paijatha.fi
Lääketieteen opiskelijat tiedustelevat harjoittelupaikkoja kunkin erikoisalan ylilääkäriltä.
Työelämään tutustuminen eli TET-harjoittelu on peruskoulun 8. ja 9. luokkien koulunkäyntiin sisältyvä työharjoittelu, jonka aikana oppilaat tutustuvat ohjatusti työyhteisön toimintaan.
Me tarjotaan TET-jakson aikana nuorille mahdollisuus tutustua sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työelämään. TET-harjoittelu antaa monipuolisen kuvan siitä, millaista arki hyvinvointialueen eri yksiköissä on ja miten alueen palvelut toimivat käytännössä.
TET-jakson aikana nuoret pääsevät tekemään ikä- ja osaamistason mukaisia, turvallisesti ohjattuja tehtäviä, kuten avustavia toimistotöitä, ympäristön ja tarvikkeiden järjestelyä sekä osallistumaan virikkeelliseen toimintaan asiakkaiden kanssa. Harjoitteluun sisältyy myös mahdollisuus seurata ammattilaisten työtä ohjatusti.
Moni nuori voi löytää TET-paikan omien verkostojensa kautta, esimerkiksi vanhemman tai muun läheisen suosituksesta. Meille on kuitenkin mahdollista päästä TETiin myös ilman ennestään olevia kytköksiä. Olemme koonneet TET.fi-sivustolle tiedot niistä toimipisteistä ja tehtävistä, joissa TET-paikkoja on tarjolla. Sivustolta löytyvät myös ajantasaiset yhteystiedot sekä ohjeet TET-paikan hakemiseen.
Otamme Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle mielellään opiskelijoita myös muilta aloilta eri yksiköihimme harjoitteluihin ja työskentelemään.
Tärkeitä aloja meillä ovat mm. tekniikka- ja rakennus-, talous- ja henkilöstö-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu-, tietotekniikka-, viestintä- sekä välinehuoltoalat.
Lisätietoja harjoittelumahdollisuuksista saat ottamalla yhteyttä meihin sähköpostitse rekrytointi@paijatha.fi.
Pelastuslaitoksen opiskelijat tulevat Pelastusopistosta ja heidän harjoittelunsa koordinoidaan koulutuksen järjestäjän toimesta
Tapahtuma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimintaan, harjoittelumahdollisuuksiin ja urapolkuihin. Viikko järjestetään kaksi kertaa vuodessa – tammikuussa ja syyskuussa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue kulkee mukana opiskelijan matkassa aivan opintojen ensimetreiltä aina työelämään ja eläkeikään saakka. Meillä urapolku ei ole vain yksi tie – se on monimuotoinen, joustava ja yksilöllinen reitti, joka rakentuu osaamisen, kiinnostuksen ja elämänvaiheiden mukaan.
Olemme koonneet urapolkukuvauksia eri sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin, kuten lähihoitaja, sairaanhoitaja, ensihoitaja (perus- ja hoitotaso), fysioterapeutti ja sosionomi. Näiden kuvausten tarkoituksena on näyttää opiskelijoille, että oma ura voi rakentua monella tavalla – ja että Päijät-Hämeessä on tilaa erilaisille osaajille ja uratarinoille. Me haluamme olla osana sitä ja tämän kuvauksen avulla saat pienen ajatuksen siitä mitä kaikkea se voisi olla.
Urapolkukuvaukset toimivat työkaluna opettajille, opiskelijoille, opinto-ohjaajille, harjoitteluohjaajille sekä kaikille meidän hyvinvointialueen työntekijöille, jotka työskentelevät opiskelijoiden kanssa. Ne tukevat sujuvaa urasuunnittelua ja ohjaavat rohkeuteen, avoimuuteen ja omanlaisen uran rakentamiseen.
Oppisopimuksella voit opiskella lähihoitajan tutkinnon tai hoiva-avustajan koulutuksen tai niihin kuuluvia tutkinnon osia.
Etsitkö opinnäytetyön tai kehittämishankkeen aihetta?
Täältä löydät tietoa Päijät‑Hämeen hyvinvointialueella tehtävistä opinnäytetöistä, kehittämishankkeista sekä niihin liittyvistä käytännöistä ja ohjeista.
Tutustu mahdollisuuksiin ja tuu meille työkaveriksi.
Meidän opiskelijamme kertovat, millaista harjoittelu hyvinvointialueella on oikeasti. Opiskelijatarinoissa he jakavat kokemuksiaan monipuolisista tehtävistä, ammatillisesta kasvusta ja urapoluista, joita he pääsevät rakentamaan meillä jo opintojensa aikana.
Kiinnostaako harjoittelu tai tuleva työura hyvinvointialueella? Uutiskirjeessämme kerromme opiskelijoiden kokemuksista, monipuolisista tehtävistä ja poluista, joita meillä voi kulkea jo opintojen aikana.
Osallisuus kuuluu meille kaikille. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asukkaana ja palvelujen käyttäjänä sinulla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueemme päätöksentekoon, toimintaan ja kehittämiseen.
Asukkaana ja palvelun käyttäjänä voit osallistua ja vaikuttaa eri tavoin alueemme toimintaan. Meille Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tärkeää, että myös asiakkaan ääni tulee kuuluviin kaikissa toiminnoissamme. Tutustu osallistumisen ja vaikuttamisen tapoihin:
Kerro kuinka onnistuimme! Erinomainen asiakaskokemus on meille tärkeä. Palautteesi perusteella kehitämme palveluamme entistä paremmaksi.
Voit antaa palautetta omasta tai läheisesi saamasta palvelusta tai muusta toimintaamme liittyvästä asiasta missä asioinnin vaiheessa tahansa. Seuraamme palautteiden pohjalta tehtävien toimenpiteiden toteutumista ja raportoimme niistä. Lue lisää palautteen antamisesta alla olevan linkin kautta.
Aluevaltuusto päättää Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asioista. Aluevaltuustoon kuuluu 69 valtuutettua, jotka päijäthämäläiset äänestäjät valitsevat.
Voit osallistua palveluidemme kehittämiseen ja toteuttamiseen muun muassa antamalla asiakaspalautetta tai olemalla mukana esimerkiksi asiakasraadeissa tai kokemusosaajana ja kehittäjäasiakkaana.
Asiakasraati on asiakkaista ja ammattilaisista koostuva yhteinen kehittämisryhmä. Asiakasraati koostuu tulevista tai nykyisistä tietyn palvelun käyttäjistä, jotka haluavat osallistua palvelun suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Asiakasraadin avulla saadaan arvokasta tietoa asiakkaiden kokemuksista ja mielipiteistä, minkä avulla voidaan kehittää uusia tai jo olemassa olevia palveluita. Toiminnan tarkoituksena on lisätä asiakaslähtöisyyttä ja saada uusia ideoita siitä, miten palveluilla voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin.
Kokemusosaaja on koulutuksen käynyt henkilö esimerkiksi kokemusasiantuntija tai -toimija, jolla on omakohtaista kokemusta sairauden kanssa elämisestä, toipumisesta tai kuntoutumisesta, palveluiden käyttämisestä tai läheisenä elämisestä. Kokemusosaajan ymmärrys perustuu tietämykseen siitä, mikä häntä on auttanut ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet hänen tai läheisensä toipumiseen tai elämänmuutokseen sekä siihen sopeutumiseen. Kokemusosaaja ei anna hoidollista ohjausta, vaan toimii tulkkina ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Kokemusosaaja osaa sanoittaa asiakkaalle vastuun merkitystä omassa hoidossa tai kuntoutumisessa ja näin asiakkaan sitoutumista voidaan vahvistaa. Toisinaan asiakkaan voi olla helpompaa sanoittaa läpikäymiään tunteita kokemusosaajalle, joka oman kokemuksensa pohjalta ymmärtää, miltä asiakkaasta tai potilaasta tuntuu ja voi lisätä toivoa tulevaan.
Haluamme kuulla alueemme asukkaiden ja palvelujen käyttäjien näkemyksiä ja mielipiteitä päätöksenteon, palvelujen ja toiminnan kehittämiseksi. Toteutamme erilaisia kyselyitä asukkaille ja asiakkaille. Täältä löydät ja pääset vastaamaan avoinna oleviin kyselyihin.
Tällä hetkellä ei ole avoimia kyselyjä.
Hyvinvointialuealoite.fi-verkkopalvelussa voi tehdä aloitteen hyvinvointialueelle. Aloitteen voi tehdä hyvinvointialueen toiminnasta, palvelusta tai neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä. Aloitteen tekijän tulee joko asua alueella tai käyttää alueen palveluja.
Hyvinvointialueellamme toimii kolme vaikuttamistoimielintä: nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Toimielinten kautta asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toimintaan.
Hyvinvointialueemme osallisuustyötä ohjaa Osallisuusohjelma. Toteutamme ja päivitämme ohjelmaa asukkaiden ja palvelujen käyttäjien ääntä kuunnellen.
Päämäärämme on luoda hyvinvointialueelle toimintakulttuuri, jossa osallisuus toteutuu sekä päätöksenteossa että palveluissa ja niiden kehittämisessä.
Olemme asettaneet kolme päätavoitetta:
• Asukkaat saavat tietoa ja voivat vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan.
• Asiakkaiden itsemääräämisoikeus, palvelujen turvallisuus ja laatu vahvistuvat.
• Eri tahojen osallisuus vahvistaa järjestelmällistä palvelujen kehittämistä
Asiakasosallisuudella tarkoitetaan asiakkaiden ja asiakasryhmien mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin. Asiakasosallisuus voi liittyä joko asiakkaan saamaan omaan palveluun tai palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämiseen yleisemmin.
Asiakasosallisuuden huomioiminen on tärkeää asiakkaiden tarpeiden mukaisten palveluiden rakentamisessa. On tärkeää, että kaikilla asiakkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan palveluunsa. Kun asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia kuullaan aidosti, ammattilaisten ymmärrys asiakkaiden odotuksista ja tarpeista kehittyy ja palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita.
Esimerkkejä asiakasosallisuuden edistämisen keinoista:
Asukasosallisuuden toimenpiteillä vahvistetaan lakisääteisten vaikuttamismahdollisuuksien kuten aloiteoikeuden käyttämistä ja vaikuttamistoimielinten toimintamahdollisuuksia.
Teemme Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asukasosallisuuden suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä kuuntelemalla asukkaiden ääntä tilaisuuksissa, tapahtumissa, kyselyillä, työpajoissa ja muissa kasvokkain kohtaamisissa.
Asukasosallisuuden vahvistamisen teemat:
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toimii useampi asiakasraati
- Työikäisten asiakasraadissa ehdotettiin työttömien työkyvynarviointiin liittyvien terveydenhuollon käyntien maksuttomuutta, jonka aluevaltuusto hyväksyi 5.6.2023 pitämässään kokouksessa.
- Osallistu ja vaikuta -verkkosivun sisältöä päivitetään työikäisten asiakasraadilta saadun palautteen pohjalta.
- Raatien vaikuttamista:
”Hyvin konkreettinen, mutta melko perusteellista valmistelua vaatinut aloite liittyi mahdollisuuteen käydä uimahallissa toimintapäivän aikana. Toimintapäivästä ei saa aiheutua asiakkaalle muita kustannuksia kuin ateriamaksu. Asiakasraati sai selvitettyä asian niin, että uimahallikäynnit on helppo toteuttaa ladattavan kortin avulla, jonka vammaispalvelut kustantaa. ”
”Toinen konkreettinen asia on ruokahävikki, josta tuli erään raatiin valitun asiakkaan vaalityön kampanjakärki. Vaikuttamistyö onnistui niin, että hänen toimintakeskuksessaan on mahdollisuus ottaa yksi annos ylimääräistä ruokaa omaan astiaan ja näin edes hiukan vähentää biojätteen määrää. Jää nähtäväksi, saako raati levitettyä tätä käytäntöä muihin toimintakeskuksiin.”
Kokemusosaajatoiminta
Hyvinvointialueellamme kokemusosaajat osallistuvat erilaisiin kehittämistehtäviin yhdessä työntekijöiden kanssa. Kokemusosaajat pitävät säännöllisesti puheenvuoroja myös asiakkaille.
Osallisuuden kokemus
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on selvitetty ja tutkittu osallisuuden kokemusta vuodesta 2021 lähtien. Neljän vuoden välein toteutettava hyvinvointikyselyn avulla seurataan asukkaiden hyvinvoinnin tilaa kunnissa ja hyvinvointialueella.
Osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemusta on selvitetty myös hyvinvointialueen palveluissa ja järjestöjen palveluissa vuodesta 2022 eteenpäin Näin saadaan tietoa myös palveluiden kautta tavoitettujen, eri elämäntilanteissa olevien ja haavoittuvassa asemassa olevien osallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Esimerkkejä muusta palveluiden kehittämisestä, osallisuuden vahvistamisesta ja kohtaamisista
Hyvinvointialueella järjestetään Sote-keskus-kierroksia ja asukaskierroksia. Kierroksilla 2022–2024 on toteutettu Pop up -pisteitä, työpajoja ja kyselyitä:
Osallisuusohjelma täydentyi vuonna 2023 vuorovaikutussuunnitelmalla sekä ohjeella kokemus- ja kehittäjäasiakkaille maksettavista palkkioista. Hyvinvointialueen henkilöstölle on tuotettu opas osallisuuden edistämisen tavoista vuoden 2024 aikana.
Vaikuttamistoimielimillä on tärkeä rooli hyvinvointialueen demokratiassa. Vaikuttamistoimielimet tuovat esille eri asukasryhmien näkökulmia ja tarpeita hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa, valmistelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Vaikuttamistoimielimet ovat lakisääteisiä, mutta niillä ei ole päätösvaltaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle on perustettu lakisääteiset vaikuttamistoimielimet: nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Näiden toimielinten kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää aluehallitus.
Aluehallitus on hyväksynyt toimielimille toimintasäännön, johon pääset tutustumaan hyvinvointialueen verkkosivuilta alla olevan painikkeen kautta.
Vaikuttamistoimielimet toimivat edustamiensa väestöryhmien vaikuttamiskanavina. Ne on asetettu varmistamaan väestöryhmien mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan.
Vaikuttamistoimielimet osallistuvat hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteutukseen ja seurantaan tekemällä aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja. Lisäksi ne tuottavat päätöksentekijöille tietoa väestöryhmien tarpeista ja asioista, joilla arvioivat olevan merkitystä hyvinvointialueen toiminnassa.
Aluevaaleissa valitaan aluevaltuustot, jotka päättävät hyvinvointialueiden toiminnasta ja taloudesta. Äänestäminen aluevaaleissa on tärkeää, koska päätökset vaikuttavat jokaisen arkeen.
Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Se myös valitsee aluehallituksen, joka huolehtii aluevaltuuston linjausten toteutuksesta ja käytäntöön viennistä.
Vuodesta 2025 alkaen aluevaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi.
Sinulla on oikeus äänestää aluevaaleissa, jos täytät seuraavat ehdot:
Lisäksi:
Jokainen äänioikeutettu saa ilmoituskortin äänioikeudestaan ennen vaaleja. Jos käytät Suomi.fi-viestit-palvelua, ilmoituskortti toimitetaan sähköisesti palveluun.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuusto on nuorten poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton osallistumis- ja vaikuttamistoimielin. Toimimme nuorten äänenä kaikessa hyvinvointialueen päätöksenteossa, joka vaikuttaa nuorten yhdenvertaiseen arkeen ja tulevaisuuteen eri tasoilla. Tehtävämme on vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, päätöksentekoon ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla arvioimme olevan merkitystä lasten ja nuorten sekä heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta.
Olemme mukana asukkaiden osallistumisen ja kuulemisen kehittämisessä. Nuorisovaltuusto tekee aloitteita, lausuntoja, kannanottoja. Pidämme yhteyttä päättäjiin, viranhaltijoihin, työntekijöihin ja muihin viranomaisiin. Valtuustoon kuuluu 14 varsinaista jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kokouksiin osallistuu lisäksi hyvinvointialuejohtaja, hallintopäällikkö, aluehallituksen puheenjohtaja sekä viestintäasiantuntija.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuuston puheenjohtajisto 2026-2029
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja uudelle toimintakaudelle valitaan nuorisovaltuuston kokouksessa 22.1.2026. Tähän saakka puheenjohtajana toimii Alisa Dahlström ja varapuheenjohtajana Juuso Saari.
Asikkala
Jemina Lehto
Varajäsen Hilla Merioja
Hartola
Adele Saine
Varajäsen Helmi Seppälä
Heinola
Amanda Ekhosuehi
Varajäsen Ville Häme
Hollola
Sanni Liljaniemi
Varajäsen Orvokki Kekki
Iitti
Elina Rantanen
Varajäsen Iina Ravantti
Kärkölä
Bohdan Kovalskyi
Varajäsen Jeemi Krok
Lahti
Juuso Saari, varapuheenjohtaja, juusosaari06@gmail.com
Varajäsen Onni Kallio
Boris Paasonen
Varajäsen Otso Tauru
Orimattila
Alisa Dahlström, puheenjohtaja, alisa.dahlstrom50@gmail.com
Varajäsen Aava Hämäläinen
Padasjoki
Tara Vilkman
Varajäsen Luka Wallenius
Sysmä
Akseli Kuitunen
Varajäsen –
Hakumenettelyn kautta valitut jäsenet
Emma Tuomi
Varajäsen Charlotte Bradshaw
Ronja Mäntynen
Varajäsen Topi Hartikainen
Minea Kuosa
Viivi Leinonen
Olemme Päijät-Hämeen vammaisten poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton osallistumis- ja vaikuttamistoimielin. Toimimme vammaisten äänenä kaikessa hyvinvointialueen päätöksenteossa, joka vaikuttaa vammaisiin henkilöihin nyt ja tulevaisuudessa. Vammaisneuvosto tuo esille vammaisten näkökulmaa ja tarpeita hyvinvointialueen toiminnan suunnittelussa, valmistelussa, toteuttamisessa ja seurannassa. Lisäksi vammaisneuvosto on mukana osallistumisen ja kuulemisen kehittämisessä hyvinvointialueella.
Teemme aloitteita, lausuntoja ja kannanottoja. Pidämme yhteyttä päättäjiin, viranhaltijoihin, työntekijöihin ja muihin viranomaisiin. Neuvostoon kuuluu 11 varsinaista jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet edustavat kohderyhmää, heidän omaisiaan ja järjestötahoja.
Vammaisneuvoston kokouksiin osallistuu lisäksi hyvinvointialuejohtaja, hallintopäällikkö, aluehallituksen puheenjohtaja, tulevaisuuslautakunnan varapuheenjohtaja sekä viestintäasiantuntija.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaisneuvoston puheenjohtajisto 2026-2029
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja uudelle toimintakaudelle valitaan vammaisneuvoston kokouksessa 28.1.2026. Tähän saakka puheenjohtajana toimii Mikko Virtanen ja varapuheenjohtajana Jarmo Asp.
Asikkala
Terttu Mäkinen
Varajäsen Seija Upola
Hartola
Heikki Leisti
Varajäsen Anitra Lång
Heinola
Jarmo Asp, varapuheenjohtaja, aspjarmo2@gmail.com
Varajäsen Pirjo Riikonen
Hollola
Kaisa Partanen
Varajäsen Matti Ruokolainen
Iitti
Pirjo Paloranta
Varajäsen Erkki Peltola
Kärkölä
Anna-Erika Mattila
Varajäsen Anne Vanhala
Lahti
Mikko Virtanen, puheenjohtaja, mikko.virtanen@outlook.com
Varajäsen Kari Hyvärinen
Nana Päivä
Varajäsen Kali Kuivalainen
Orimattila
Tiina Alestalo
Varajäsen Anni Paakkari
Padasjoki
Silja Savola
Varajäsen Pekka Valtonen
Sysmä
Mirkku Tammisto
Varajäsen Anne Kurvinen
Vanhusneuvostolle annetaan mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vanhusneuvosto arvioi olevan merkitystä ikääntyneen väestön ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta, ja vanhusneuvosto tulee ottaa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen hyvinvointialueella. Vanhusneuvosto edistää ikäihmisten selviytymistä eri toiminnoissa kuten asumisessa, sosiaali-/terveyspalvelujen saatavuudessa sekä kulttuuri-, liikunta- ym. harrastuksissa. Vanhusneuvosto vaikuttaa ja tekee aloitteita, lausuntoja, kannanottoja palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehittämiseksi ja saatavuuden parantamiseksi.
Neuvostoon kuuluu 11 varsinaista jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet edustavat ikääntyneitä henkilöitä, heidän omaisiaan ja järjestötahoja. Vanhusneuvoston kokouksiin osallistuu lisäksi hyvinvointialuejohtaja, hallintopäällikkö, aluehallituksen puheenjohtaja, tulevaisuuslautakunnan puheenjohtaja sekä viestintäasiantuntija.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtajisto 2026-2029
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja uudelle toimintakaudelle valitaan vanhusneuvoston kokouksessa 21.1.2026. Tähän saakka puheenjohtajana toimii Inga-Maija Hyppölä ja varapuheenjohtaja Markku Viljanen
Asikkala
Seija Upola
Varajäsen Kaarina Jokinen
Hartola
Hilkka Saarimäki
Varajäsen Matti Nikupeteri
Heinola
Martti Rauhala
Varajäsen Tarja Warpenius
Hollola
Eija Jokinen
Varajäsen Eila Iso-Kuortti
Iitti
Eija Taavila
Varajäsen Veikko Ojala
Kärkölä
Sirpa Kinnari
Varajäsen Anneli Kulmala
Lahti
Inga-Maija Hyppölä, puheenjohtaja, ingahyppola@gmail.com
Varajäsen Eila Huurinainen
Kari Kempas
Varajäsen Marketta Iso-Kuortti
Orimattila
Markku Viljanen, varapuheenjohtaja, markku.viljanen@phnet.fi
Varajäsen Päivi Rantalainen
Padasjoki
Päivi Salojärvi
Varajäsen Seija Karevaara
Sysmä
Mirkku Tammisto
Varajäsen Anne Kurvinen
Esityslistoja ja pöytäkirjoja voit hakea etsimällä oikeaa kokousta (Kokoushaku) tai kohdistamalla haun yksittäiseen esityslistan asiaan (Asian haku). Voit hakea kokousta toimielimen mukaan. Lisäksi voit rajata hakua kokouspäivämäärävälin perusteella.
valmistelu- ja tiedonhallinta-asiantuntija
Aluevaalilautakunnan tehtävänä on aluevaalien ehdokasasettelun vahvistaminen ja aluevaalien vaalituloksen vahvistaminen. Kuntien vaaliviranomaiset eli kunnan keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat, vaalitoimikunnat ja vaalitoimitsijat toimivat myös aluevaaleissa normaaliin tapaan.
Aluevaalien ennakkoäänten laskenta ja vaalipäivän äänten tarkastuslaskenta suoritetaan kunnissa. Aluevaalilautakunnan tehtäväksi jää kuntien tuloksen yhdistäminen koko hyvinvointialueen vaalitulokseksi ja valittujen valtuutettujen määrääminen.
| Jäsenet |
| puheenjohtaja: Marketta Iso-Kuortti |
| varapuheenjohtaja: Kari Hyytiä |
| Pirkka Ahola |
| Kaija Järvinen |
| Juha Ulmanen |
| Varajäsenet kutsumisjärjestyksessä: |
| Tapani Ihalainen |
| Marko Helin |
| Heikki Räisänen |
| Pia Tyyskä |
| Eija Sintonen |
| aluevaalilautakunnan sihteeri Tero Lönnström, puh. 044 440 3173 |
Tarkastuslautakunta arvioi hyvinvointialueen toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista. Tutustu sivulla lautakunnan tehtäviin ja jäseniin.
Tarkastuslautakunta huolehtii hyvinvointialuelaissa säädettyjen tehtävien mukaisesti hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä, hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toimintaan ja talouteen kohdistuvasta tavoite-, tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusarvioinnista sekä sidonnaisuusilmoitusten ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvonnasta. Tarkastuslautakunnassa on kolmetoista jäsentä. Aluevaltuusto valitsee lautakunnan ja määrää sen jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
| Puolue | Jäsen | Pj. | Varajäsen |
| KOK | Marketta Kitkiöjoki | PJ. | Vahter Merja |
| SDP | Pasi Karjalainen | VPJ. | Heimo Riutta |
| KD | Pertti Arvaja | Juha-Pekka Forsman | |
| SDP | Saija Granlund | Pirjo Riikonen | |
| VIHR | Minerva Kastehelmi | Venla Avelin | |
| VAS | Tuisku Laukka | Sallamaari Simpanen | |
| KESK | Juha Rehula | Ari Anttila | |
| PS | Tuomas Sorsa | Kati Gran | |
| KOK | Fuat Wafin | Juha Aalto |
Kokonaisturvallisuuden lautakunta kehittää hyvinvointialueen kokonaisturvallisuutta, toteuttaa pelastustoimen palvelutason arviointia ja valvontaa ja edistää yhteistyötä lautakunnan tehtäväsisällöissä YTA-alueella. Tutustu sivulla lautakunnan tehtäviin ja jäseniin.
Lautakunta edustaa hyvinvointialuetta ja käyttää hyvinvointialueen puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä:
| Puolue | Jäsen | Varajäsen | |
| SDP | Juha Halme | Pj. | Maksim Gladostsuk |
| KOK | Mika Järvinen | Vpj. | Mika Erka |
| KOK | Johanna Ekman | Jarmo Ruuth | |
| SIT. | Seppo Lehtinen | Auli Haarala (KD) | |
| KESK | Riitta Lonka | Paula Ijäs | |
| SDP | Jarkko Niemi | Abdulkader Jafar | |
| KESK | Lasse Pakkanen | Mika Mäentalo | |
| VAS | Oskari Päätalo | Nina Päivärinta | |
| KOK | Antti Räsänen | Markku Yli-Kaitala | |
| SDP | Niina Saarinen | Eira Leino | |
| PS | Maarit Tuomi | Minna Nieminen | |
| KOK | Niina Varjo | Miina Harmaala | |
| SDP | Mira Vilkman | Tiina Pankka |
