Toimiala ja tulosalue: Perhe- ja sosiaalipalvelut
Lyhytaikainen huolenpito vammaisille
Voit saada lyhytaikaisen huolenpidon palvelua, jos tarvitset apua tai tukea päivittäisissä toimissa silloin, kun normaalisti huolenpidosta vastaavat läheiset ovat lyhytaikaisesti estyneet huolehtimasta sinusta.
Digiasiointi
Digiasiointi
Omapalvelun kautta voit kätevästi tehdä hakemuksen tarvitsemastasi palvelusta.
Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan chat-palvelu
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee työikäisiä, lapsiperheitä ja vammaispalveluiden tarpeessa olevia asiakkaita.
maanantai–perjantai 9.00–15.00
OmaKanta
Asiakas tai asiakkaan puolesta asioiva henkilö voi nähdä OmaKannasta
- sosiaalihuollon asiakirjat, kuten päätökset, palvelutarpeen arviot ja asiakassuunnitelmat
- tiedon asiakkuuden alkamisesta
- omatyöntekijän yhteystiedot.
Tietoa lyhytaikaisesta huolenpidosta
Tietoa lyhytaikaisesta huolenpidosta
Palvelukuvaus
Voit saada lyhytaikaisen huolenpidon palvelua, jos tarvitset apua tai tukea päivittäisissä toimissa silloin, kun normaalisti huolenpidosta vastaavat läheiset ovat lyhytaikaisesti estyneet huolehtimasta sinusta.
Vammaisten lasten lyhyaikainen huolenpito
Vammaisille lapsille lyhytaikaista huolenpitoa voidaan järjestää esimerkiksi, kun:
-
kunta ei järjestä perusopetuslain mukaista aamu- tai iltapäivätoimintaa, joka vastaa lapsen yksilöllisiä tarpeita
-
lapsi ei saa paikkaa aamu- tai iltapäivätoiminnan ryhmästä
-
lapsi tarvitsee vammansa vuoksi huolenpitoa vanhempien työssäkäynnin vuoksi
-
huolenpidon tarve ajoittuu koulujen loma-aikoihin
Aamu- ja iltapäivätoiminta ensisijaisena palveluna
Koululaisilla perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta on ensisijainen palvelu, ja sitä on haettava kaupungilta tai kunnalta aina ensin. Ensisijaisen palvelun hakematta jättäminen ei automaattisesti oikeuta lyhytaikaisen huolenpidon palvelun saamiseen.
Palvelun hakeminen ja arviointi
Jos lyhytaikaisen huolenpidon tarve on säännöllistä, esimerkiksi koulupäivinä tai loma-aikoina, hakemus kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Palvelun järjestämistapa ja määrä arvioidaan aina yksilöllisesti palvelutarpeen arvioinnissa.
Päätöksen aikataulu
Vammaispalveluissa päätös tulee toimeenpanna kolmessa kuukaudessa, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pidempää käsittelyaikaa.
Maksut ja kuljetukset
-
Lyhytaikainen huolenpito on maksutonta.
-
Jos palvelu järjestetään yksikkömuotoisesti, siitä voidaan periä ylläpitomaksu hyvinvointialueen asiakasmaksujen mukaisesti.
-
Palveluun ei sisälly kuljetuksia.
-
Mikäli kuljetuksia järjestetään vammaispalvelulain mukaisena liikkumisen tukena, niistä voidaan periä omavastuuosuus.
Toimi näin
Toimi näin
Voit hakea palvelua täyttämällä sähköisen tai tulostettavan vammaispalveluhakemuksen. Liitä mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön selvitys, josta ilmenee toimintakykyysi vaikuttavat vammat/sairaudet sekä toimintarajoitteesi.
Jos sinulla on jo asiakkuus vammaispalveluissa, selvitystä ei tarvitse toimittaa, ellei omatyöntekijä erikseen sitä pyydä.
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan
Jos sinulla on vammaispalvelussa omatyöntekijä, ole suoraan häneen yhteydessä.
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee työikäisiä, lapsiperheitä ja vammaispalveluiden tarpeessa olevia asiakkaita.
Soita sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan numeroon. Ota yhteyttä chatin kautta tai käy paikan päällä palvelupisteessä.
Sosiaalihuollon chat
Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan numero
Asioi paikan päällä
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee arkisin. Voit asioida sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonnassa kauppakeskus Trion palvelutorilla ilman ajanvarausta. Voit asioida maanantaista perjantaihin myös Päijät-Sote-sovelluksessa chatissa.
Osoite
Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti
Aukioloajat
maanantai–perjantai 9.00–15.00
Etsitkö näitä?
Vaativa moniammatillinen tuki
Vaativa moniammatillinen tuki tarjoaa vammaiselle henkilölle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista apua arkeen, kuntoutukseen ja hyvinvointiin. Lisätietoa tuesta saat sosiaalihuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä sivultamme.
Digiasiointi
Digiasiointi
Omapalvelun kautta voit kätevästi tehdä hakemuksen tarvitsemastasi palvelusta.
Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan chat-palvelu
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee työikäisiä, lapsiperheitä ja vammaispalveluiden tarpeessa olevia asiakkaita.
maanantai–perjantai 9.00–15.00
OmaKanta
Asiakas tai asiakkaan puolesta asioiva henkilö voi nähdä OmaKannasta
- sosiaalihuollon asiakirjat, kuten päätökset, palvelutarpeen arviot ja asiakassuunnitelmat
- tiedon asiakkuuden alkamisesta
- omatyöntekijän yhteystiedot.
Tietoa tuesta
Tietoa tuesta
Palvelukuvaus
Vaativa moniammatillinen tuki on vammaiselle henkilölle, häntä tukeville läheisille ja hänen kanssaan läheisesti työskenteleville ammattilaisille annettavaa tukea, joka edellyttää erityistä ammatillista osaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Sitä tarjoaa vaativan moniammattillisen tuen asiantuntijaryhmä.
Toimi näin
Toimi näin
Voit hakea palvelua täyttämällä sähköisen tai tulostettavan vammaispalveluhakemuksen. Liitä mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön selvitys, josta ilmenee toimintakykyysi vaikuttavat vammat/sairaudet sekä toimintarajoitteesi.
Jos sinulla on jo asiakkuus vammaispalveluissa, selvitystä ei tarvitse toimittaa, ellei omatyöntekijä erikseen sitä pyydä.
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan
Jos sinulla on vammaispalvelussa omatyöntekijä, ole suoraan häneen yhteydessä.
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee työikäisiä, lapsiperheitä ja vammaispalveluiden tarpeessa olevia asiakkaita.
Soita sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan numeroon. Ota yhteyttä chatin kautta tai käy paikan päällä palvelupisteessä.
Sosiaalihuollon chat
Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan numero
Asioi paikan päällä
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee arkisin. Voit asioida sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonnassa kauppakeskus Trion palvelutorilla ilman ajanvarausta. Voit asioida maanantaista perjantaihin myös Päijät-Sote-sovelluksessa chatissa.
Osoite
Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti
Aukioloajat
maanantai–perjantai 9.00–15.00
Etsitkö näitä?
Tuettu päätöksenteko
Voit saada tuetun päätöksenteon palvelua, jos tarvitset vammasi vuoksi tukea elämän merkittäviin päätöksentekotilanteisiin. Lisätietoa tuesta saat sosiaalihuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä sivultamme.
Digiasiointi
Digiasiointi
Omapalvelun kautta voit kätevästi tehdä hakemuksen tarvitsemastasi palvelusta.
Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan chat-palvelu
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee työikäisiä, lapsiperheitä ja vammaispalveluiden tarpeessa olevia asiakkaita.
maanantai–perjantai 9.00–15.00
OmaKanta
Asiakas tai asiakkaan puolesta asioiva henkilö voi nähdä OmaKannasta
- sosiaalihuollon asiakirjat, kuten päätökset, palvelutarpeen arviot ja asiakassuunnitelmat
- tiedon asiakkuuden alkamisesta
- omatyöntekijän yhteystiedot.
Tietoa tuetusta päätöksenteosta
Tietoa tuetusta päätöksenteosta
Palvelukuvaus
Tuetun päätöksenteon palvelu tarjoaa tukea vammaiselle henkilölle tärkeissä elämän päätöksentekotilanteissa. Tuettu päätöksenteko ei tarkoita omaisen, läheisen, sosiaalihuollon omatyöntekijän tai muun vastaavan henkilön antamaa tukea tavanomaisissa pienissä, arkisissa ratkaisuissa. Tuki varmistaa, että vammainen henkilö voi muodostaa omat käsityksensä ja tehdä ratkaisuja omaa elämäänsä koskevissa tärkeissä ratkaisuissa.
Tuetun päätöksenteon järjestämistapaa ja määrää arvioidaan yksilöllisesti toteutettavassa palvelutarpeen arvioinnissa.
Toimi näin
Toimi näin
Voit hakea palvelua täyttämällä sähköisen tai tulostettavan vammaispalveluhakemuksen. Liitä mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön selvitys, josta ilmenee toimintakykyysi vaikuttavat vammat/sairaudet sekä toimintarajoitteesi.
Jos sinulla on jo asiakkuus vammaispalveluissa, selvitystä ei tarvitse toimittaa, ellei omatyöntekijä erikseen sitä pyydä.
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan
Jos sinulla on vammaispalvelussa omatyöntekijä, ole suoraan häneen yhteydessä.
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee työikäisiä, lapsiperheitä ja vammaispalveluiden tarpeessa olevia asiakkaita.
Soita sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan numeroon. Ota yhteyttä chatin kautta tai käy paikan päällä palvelupisteessä.
Sosiaalihuollon chat
Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan numero
Asioi paikan päällä
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee arkisin. Voit asioida sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonnassa kauppakeskus Trion palvelutorilla ilman ajanvarausta. Voit asioida maanantaista perjantaihin myös Päijät-Sote-sovelluksessa chatissa.
Osoite
Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti
Aukioloajat
maanantai–perjantai 9.00–15.00
Etsitkö näitä?
Erityinen osallisuuden tuki
Erityinen osallisuuden tuki auttaa vammaisia henkilöitä osallistumaan täysipainoisesti yhteiskuntaan. Tuki edistää itsenäistä elämää ja yhteisön toimintaan mukaan pääsemistä. Se tarjoaa apua myös läheisille ja ammattilaisille, jotka työskentelevät vammaisten henkilöiden kanssa. Lisätietoja saat sosiaalihuollon ohjauksesta ja neuvonnasta sekä sivultamme.
Digiasiointi
Digiasiointi
Omapalvelun kautta voit kätevästi tehdä hakemuksen tarvitsemastasi palvelusta.
Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan chat-palvelu
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee työikäisiä, lapsiperheitä ja vammaispalveluiden tarpeessa olevia asiakkaita.
maanantai–perjantai 9.00–15.00
OmaKanta
Asiakas tai asiakkaan puolesta asioiva henkilö voi nähdä OmaKannasta
- sosiaalihuollon asiakirjat, kuten päätökset, palvelutarpeen arviot ja asiakassuunnitelmat
- tiedon asiakkuuden alkamisesta
- omatyöntekijän yhteystiedot.
Tietoa erityisen osallisuuden tuesta
Tietoa erityisen osallisuuden tuesta
Palvelukuvaus
Erityisen osallisuuden tukea voidaan myöntää vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee erityisen paljon tukea osallisuutensa toteuttamiseen kodin ulkopuolella tai omassa kodissaan.
Palvelu on tarkoitettu vammaiselle, jolle tukihenkilötoiminta tai henkilökohtainen apu ei sovellu tai riitä tukemaan osallisuutta.
Toimi näin
Toimi näin
Voit hakea palvelua täyttämällä sähköisen tai tulostettavan vammaispalveluhakemuksen. Liitä mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön selvitys, josta ilmenee toimintakykyysi vaikuttavat vammat/sairaudet sekä toimintarajoitteesi.
Jos sinulla on jo asiakkuus vammaispalveluissa, selvitystä ei tarvitse toimittaa, ellei omatyöntekijä erikseen sitä pyydä.
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan
Tarvitsetko apua? Ota yhteyttä sosiaalihuollon ohjaukseen ja neuvontaan
Jos sinulla on vammaispalvelussa omatyöntekijä, ole suoraan häneen yhteydessä.
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee työikäisiä, lapsiperheitä ja vammaispalveluiden tarpeessa olevia asiakkaita.
Soita sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan numeroon. Ota yhteyttä chatin kautta tai käy paikan päällä palvelupisteessä.
Sosiaalihuollon chat
Sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan numero
Asioi paikan päällä
Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta palvelee arkisin. Voit asioida sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonnassa kauppakeskus Trion palvelutorilla ilman ajanvarausta. Voit asioida maanantaista perjantaihin myös Päijät-Sote-sovelluksessa chatissa.
Osoite
Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti
Aukioloajat
maanantai–perjantai 9.00–15.00
Etsitkö näitä?
Tietoa opiskeluhuoltopalveluista
Opiskeluhuoltotyö edistää koko yhteisön ja yksittäisten opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia. Sitä tehdään yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden ja tarvittaessa huoltajien kanssa.
Opiskeluhuolto on kaikkien koulun aikuisten tehtävä. Opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja kuraattori- ja psykologipalveluita.
Opiskeluhuollon palveluja on kaikissa esiopetusyksiköissä, perusopetuksen kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
Opiskeluhuoltopalveluiden esihenkilöiden yhteystiedot
Etsitkö näitä?
Verkkovalmennus
Verkkovalmennus-sivu sisältää perhevalmennuksesta koottuja aihepiirejä. Tutustu itseäsi kiinnostaviin aiheisiin ja keskustele neuvolakäynneillä mieleesi nousseista kysymyksistä ja huomioista.
1. Seksuaalisuus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Raskaus ja synnytys voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen monin tavoin. Keho muuttuu, hormonitasot vaihtelevat ja uuteen elämänvaiheeseen sopeutuminen voi tuoda mukanaan sekä fyysisiä että henkisiä haasteita. Seksuaalisuus on kuitenkin yksilöllistä, ja on tärkeää keskustella avoimesti tunteista ja tarpeista kumppanin kanssa. Tarvittaessa apua voi hakea neuvolasta.
Seksuaalisuus on monipuolinen ja henkilökohtainen osa elämää, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee itsensä ja suhteensa muihin. Se käsittää fyysiset, psyykkiset ja emotionaaliset tekijät, kuten seksuaalisen halun, identiteetin, ihmissuhteet ja seksuaalisen käyttäytymisen. Seksuaalisuus voi ilmetä monin eri tavoin, ja jokaisella yksilöllä on omat ainutlaatuiset kokemuksensa ja mieltymyksensä. Se voi myös kehittyä ja muuttua elämän aikana. Seksuaalisuudella on tärkeä rooli hyvinvoinnissa, ja sen tukeminen ja ymmärtäminen ovat keskeisiä osia ihmisten kokonaisvaltaisessa terveydessä ja elämänlaadussa.
Estrogeeni:
• Huolehtii sikiön kehittymisestä, solunjakautumisesta ja solujen kasvusta.
• Lisää elimistön varastoiman nesteen määrää.
• Pehmittää limakalvoja ja nivelsiteitä.
• Vaikuttaa rintojen kasvuun.
• Estrogeenin puute synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana kuivattaa ja ohentaa limakalvoja (arkuus), vaimentaa seksuaalireaktioita (orgasmi) ja voi laskea halukkuutta.
Prolaktiini:
• Valmistaa rintarauhasten kasvun ja maidon tuotannon.
• Kohoaa miehillä orgasmin jälkeen.
• Voi vähentää seksuaalista halukkuutta. Naisen prolaktiinitaso on imettäessä niin korkea, että sa-ma määrä estäisi miestä saamasta erektiota heti orgasmin jälkeen.
Oksitosiini:
• Hyvän olon hormoni, jota erittyy raskausaikana normaalia enemmän.
• Lisääntyy kosketuksesta ja esim. tanssiessa, rakastellessa, laulaessa ja joogatessa.
• Rentouttaa ja auttaa sietämään stressiä.
• Erittyy orgasmissa ja imetyksessä sekä saa aikaan supistukset synnytyksessä.
HCG (=istukkahormoni):
• Ylläpitää keltarauhashormonin tuotantoa.
Progesteroni (=keltarauhashormoni):
• Mahdollistaa raskauden alkamisen ja jatkumisen.
• Terveet elintavat parantavat progesteronitasoa.
• Hidastaa suoliston toimintaa (ummetus).
• Löystyttää virtsaputken sulkijalihasta (tihentynyt virtsaamisen tarve).
Relaksiini:
• Eritys alkaa pian raskaaksi tulon jälkeen.
• Löystyttää lantiorengasta (alaselkä- ja häpyliitoskivut).
• Löystyttää pehmeitä nivelsiteitä koko vartalossa.
• Estää kohdun supistumista raskausaikana.
Endorfiinit:
• Eritys lisääntyy raskauden loppua kohti.
• Auttaa sietämään kipua
Seksuaalisuus raskausaikana
• Alkuraskaudessa voi olla mm. väsymystä, energisyyttä, hyvävointisuutta, pahoinvointia. Seksuaaliset halut voivat heiketä, pysyä ennallaan tai lisääntyä voimakkaasti.
• Raskausaikana naisen keho muuttuu enemmän, kuin koskaan muulloin näin lyhyessä ajassa. Myötätunto omaa kehoa kohtaan – se tekee elämäsi tärkeintä työtä!
• Ajatukset ovat helposti vain synnytyksessä, vauvassa ja vanhemmuuden roolissa. Älä unohda nähdä kumppania myös seksuaalisessa valossa. Kummatkin ovat vastuussa toistensa huomioimisesta ja aloitteellisuudesta läheisyyteen.
• Saamme turvallisuuden tunnetta hellyyden, ihokosketuksen ja läheisyyden kautta. Läheisyyden, turvan, lohdun sekä stressin helpottamisen tarve voi näyttäytyä myös seksin tarpeena.
• Kumppanin ihailu on tehokas lääke haluttomuuteen!
Normaalisti etenevän raskauden aikana voi nauttia seksistä kuten muulloinkin
• Kohdun koko voi vaikuttaa asentoihin.
• Seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä: suutelua, intiimien alueiden koskettamista, hyväilyä, alastomana halaamista ja niin edelleen.
• Seksiä voi toteuttaa monella eri tavalla – hellyyden tarve ei vähene.
• Seksin tarkoitus on tuottaa mielihyvää ja luoda yhteyttä.
• Yhdyntä ei vahingoita kohdussa olevaa vauvaa.
• Yhdyntää ei suositella, jos raskaana olevalla esiintyy verenvuotoa tai poikkeavia ennenaikaisia supistuksia.
• Intiimiys on tärkeää parisuhteen jatkumisen kannalta – iholla oloa, halun houkuttelua.
• Useat kokevat unen puutetta, joka johtaa halun puutteeseen.
• Uusi raskaus on mahdollinen imetyksestä huolimatta. Synnyttänyt on erittäin hedelmällisessä tilassa – muista ehkäisy.
Kehon palautuminen:
• Jälkivuoto kestää 2–6 viikkoa, sen aikana yhdyntöjä ei suositella.
• Emättimen palautuminen venytyksestä on yksilöllistä, vieden yleensä 6–8 viikkoa.
• Välilihan leikkaushaava voi aristaa viikkoja, jopa pidempäänkin.
• Yhdynnät voidaan aloittaa, kun kipu ja arkuus ovat hävinneet, yleensä noin 1-2kk synnytyksestä.
• Synnytyksen jälkeen kestää noin 8–12 viikkoa ennen kuin emättimen ja klitoriksen seksuaaliset reaktiot, verekkyyden lisääntyminen, kostuminen ja laajentuminen sekä orgasmin intensiivisyys palautuvat.
Itsehoito:
• Mahdollista repeämä-/leikkausarpea on hyvä hieroa säännöllisesti esim. vauva öljyllä tai perusvoi-teella, jotta se hieman venyy ja tottuu kosketukseen.
• Lantionpohjan lihasharjoittelu nopeuttaa lihasten palautumista ja voi estää laskeumien ja virtsan-karkailun kehittymistä. Se myös edistää oman kehon ja seksuaalireaktioiden tunnistamista.
• Paikallisestrogeenivoidetta voi käyttää vahvistamaan emättimen limakalvoja.
• Ravitsemus, liikunta, lepo.
• Ole avoin ja rohkea tutustumaan uuteen kehoosi. Käytä peilejä apuna.
• Tunnustelkaa ja katselkaa muuttunutta kehoa. Aistien käyttö on sallittua!
• Vaalikaa yhteistä aikaa. Yhdessä tekeminen vahvistaa parisuhdetta ja kiintymystä.
• Toisen ihailu avoimesti on erotiikan polttoainetta.
• Älkää unohtako kosketuksen tärkeyttä!
• Sopivan seksiajan löytämiseen pääsee käyttämään mielikuvitusta – vauvan aikataulu ei jousta.
• Uupumus on tehokas seksin tappaja, ja vauvan syntymän jälkeen uni usein päihittää seksin. Asiaan on syytä suhtautua ymmärtäväisesti, poikkeuksellinen tilanne ei tule jatkumaan loputtomiin. Tasapuolisuuden kokemus lapsen hoidossa ja kotitöissä, yleensä sen sijaan antaa halulle hyvän pohjan kasvaa.
• Voi myös olla vaikeaa tuntea itseään hehkeäksi seksikumppaniksi, kun on juuri vaihtanut kakka-vaipan, tai nukuttanut lasta pinnasängyn laidalla roikkuen. Roolin vaihto äidistä tai isästä seksikumppaniksi, tarvitsee aikaa ja huomiointia.
• Tekemättömät kotityöt, äidin ja isän roolit on hyvä hetkittäin unohtaa. Palata sen äärelle, mikä toisessa alun perin viehätti.
2. Tutustumisen arvoinen tyyppi – rakenna vahva suhde vauvaasi jo ennen syntymää
Videolla käsitellään, miten voit rakentaa kiintymyksen vauvaasi raskausaikana ja vauvan synnyttyä. Se tarjoaa käytännön harjoituksia ja pohdintatehtäviä odottaville perheille sekä auttaa tunnistamaan ja käsittelemään mielialoja tämän merkityksellisen vaiheen aikana.
3. Synnytys
Lue alta, miten tunnistat synnytyksen käynnistymisen, ymmärrät sen eri vaiheet ja löydät itsellesi sopivia kivunlievityskeinoja, kuten lääkkeettömät menetelmät. Saat myös vinkkejä synnytyksen jälkeiseen toipumiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
-
Päijät-Hämeen keskussairaalan synnytysosasto
Synnytysosaston sivuilta saat tietoa synnyttämään lähtemisestä, synnytysvalmennuksista ja äidinmaidon luovutuksesta.
-
Synnytys
Terveyskylän Naistalon sivuilta saat tietoa synnytyksen käynnistymisestä, synnytyksen vaiheista, synnytystavoista, synnytyksen erityistilanteista ja puolison roolista synnytyksessä.
-
Lääkkeettömät keinot kivunlievitykseen ja synnytyksen edistämiseksi
Voit hyödyntää synnytyksen aikana myös lääkkeettömiä keinoja kivun lievittämiseksi.
-
Synnytyksestä toipuminen
Synnytyksestä toipuminen alkaa heti synnytyksen jälkeen ja kestää useita viikkoja.
4. Imetys
Rintamaito on vauvalle luonnollisin ja parhaiten imeytyvä ravinto, joka tukee vastustuskyvyn kehittymistä ja äidin nopeaa palautumista synnytyksestä. Imetys auttaa luomaan vahvan kiintymyssuhteen, ja ihokontakti vauvan kanssa edistää sen sujumista. Ensimmäisinä päivinä on tärkeää imettää tiheästi, sillä se tukee maidonnousua. Lue lisää imetyksen hyödyistä, maidonerityksen käynnistymisestä, oikeasta imuotteesta ja imetysasennoista sekä vauvantahtisesta imetyksestä pudotusvalikosta.
• Rintamaito on luonnollisinta ja parhaiten imeytyvää ruokaa lapselle.
• Rintamaito on aina valmista, sopivan lämpöistä ja taloudellista.
• Auttaa vauvan vastustuskyvyn kehittymisessä.
• Nopeuttaa synnytyksestä palautumista.
• Maidonnousu rintoihin alkaa tavallisesti 2–3 vuorokauden kuluttua synnytyksestä.
• Ensimmäisinä päivinä on tärkeää imettää tiheästi, sillä se nopeuttaa maidonnousua.
• Maidoneritys muuttuu vähitellen hormonien säätelemästä tilasta kysynnän ja tarjonnan laiksi, eli maidoneritys mukautuu juuri oman lapsen tarpeisiin.
• Ensimmäisinä päivinä vauva haluaa päästä rinnalle hyvinkin tiheästi, jopa 20 kertaa vuorokaudessa.
• Äidin on tärkeä huolehtia omasta ravitsemuksesta, riittävästä nesteytyksestä ja levosta.
• Se, miltä rinnat tuntuvat, ei kerro mitään maidon määrästä, sillä valtaosa maidosta muodostuu imetyksen aikana. Pumppaamalla saadun maidon määrä on usein pienempi kuin lapsen rinnasta imemällä saama maidon määrä.
• Iho on vastasyntyneen koti ja turva.
• Varhainen vuorovaikutus edistää kiintymyssuhteen muodostumista.
• Ihokontaktissa vauvan elintoiminnot pysyvät vakaina ja hän kokee vähemmän stressiä.
• Ensimmäisten päivien aikana vauvan on tärkeää olla mahdollisimman paljon ihokontaktissa.
• Ihokontakti edistää imetyksen sujumista.
• Oikea imemisote lisää maidoneritystä, tyhjentää rinnan kunnolla, ehkäisee rintojen haavaumia ja maitotiehyttukoksia.
• Vauva asetetaan vatsa äidin vatsaa vasten.
• Vauvan pää on hieman takakenossa niin sanotussa linnunpoika-asennossa vauvan nenä ja äidin nänni kohdakkain.
• Lapsi hamuaa itse rinnan suuhunsa.
• Lapsella on oikea imutekniikka, kun suuri osa nännipihaa on lapsen suussa.
• Huonoon imuotteeseen voivat viitata huulet töröllään ja posket kuopalla imeminen (kuin pillillä imiessä), maiskahtelevat äänet, vauvan pyrkimys irrottaa ote toistuvasti sekä litistyneen näköinen nänni imetyksen jälkeen.
• Imetyskerran ensimmäisten imujen jälkeen imetyksen ei kuulu tehdä kipeää.
• Tutteja ei suositella käytettäväksi ennen kuin vauva on oppinut hyvän imemisotteen ja äidin maidon määrä on tasaantunut.
• Äidin rento imetysasento on tärkeä.
• Rinta tyhjenee parhaiten vauvan alaleuan puoleisesta osasta.
• Voit imettää vauvaa esimerkiksi istuen, kylkimakuulla tai puoli-istuvassa takakenoisessa asennossa.
• Vauva voi syödä kolmen, neljän tunnin välein tai kolme, neljä kertaa tunnissa tai kolme, neljä tuntia yhtäjaksoisesti. Kaikki tämä on normaalia ja on tärkeää tarjota vauvalle rintaa aina, kun hän sitä haluaa.
• Monet vauvat syövät illalla tiheästi, usein kummatkin rinnat peräkkäin.
• Imetyskerran kestoa ei ole tarpeen rajoittaa. Aloitusrinnasta kannattaa syöttää niin kauan, kunnes vauva hellittää otteensa. Aloitusrintaa vuorotellaan.
• Vauva kertoo nälästään kulmien kurtistelulla ja silmien availulla, hamuilulla, lipomisella ja nokkimisella sekä maiskuttelulla ja sormien ja käsien imeskelyllä. Jos vastaat näihin nälkäviesteihin ennen vauvan itkua, on imetyskerran aloittaminen helpompaa.
• Jos imetät lapsentahtisesti maitosi ei lopu eikä sen määrä vähene yhtäkkiä.
5. Turvallinen perhe-elämä
Vauva tarvitsee turvallisuutta kehittyäkseen
Vauvan turvallisuuden tunne on elintärkeää hänen fyysiselle, henkiselle ja emotionaaliselle kehitykselleen. Turvallisessa ympäristössä vauva luottaa siihen, että hänen tarpeensa täytetään, mikä edistää aivojen kehitystä ja sosiaalisten taitojen oppimista. Epävarmuus ja stressi voivat heikentää kehitystä ja hyvinvointia.
Vauva aistii kodin ilmapiirin
Imeväisikäinen vauva aistii herkästi tunnelman ja reagoi siihen. Lempeä puhe rauhoittaa ja luo turvallisuutta, kun taas kireä ilmapiiri, kovat äänet tai arvaamaton käytös voivat aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta.
Apua perhehaasteisiin
Vanhemmat voivat kohdata vaikeuksia, ja univaje voi kuormittaa. Jos perheessä ilmenee vakavia ristiriitoja tai pelkoa, apua on saatavilla lähisuhdeväkivallan tai muiden haastavien tilanteiden ratkaisemiseen. Tuen hakeminen on tärkeää kaikkien hyvinvoinnin turvaamiseksi.
6. Vauvan uni
Hyvä uni on vauvan kehityksen perusta. Säännölliset päivärytmit, iltarutiinit ja rauhallinen ympäristö auttavat vauvaa löytämään tasapainon unen ja valveillaolon välillä. Päivittäinen ulkoilu, läheisyys ja johdonmukainen rauhoittelu vahvistavat vauvan turvallisuuden tunnetta ja tukevat nukahtamistaitojen kehittymistä. Lue pudotusvalikosta vauvan uni-valverytmin tukemisesta.
• Pyri aloittamaan päivä samaan aikaan joka päivä.
• Herättyään vauva jaksaa olla virkeä ja seurallinen noin 1-2 tuntia. Kun vauva tuntuu väsähtävän, tarjoa hänelle tilaisuus lepoon heti.
• Rauhoittumista ja nukahtamista voit tukea vähentämällä näkö- ja kuuloärsykkeitä vauvan ympäriltä.
• Rauhoita vuorovaikutus hyvissä ajoin ennen unia. Juttele vauvalle rauhallisemmalla äänellä.
• Ulkoile päivittäin. Ulkona moni vauva nukkuu sikeämmin ja pidempiä päiväunia.
• Seurustele ja leiki vauvasi kanssa heräämisen ja ruokailun jälkeen.
• Rauhoita yöt nukkumiselle, vältä kirkkaita valoja, leikkejä tai aktiivista seurustelua.
• Yölliset syötöt ja vaipanvaihtotilanteet voit tehdä hämärässä ja rauhallisesti.
• Pienen vauvan kohdalla on tärkeintä, että vauva nukkuu riittävästi ja turvallisesti.
• Jos vauva on nukahtaessa itkuinen, toimi rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Näin rauhoittelutapasi muuttuvat vähitellen tutuiksi.
• Pyri tukemaan lapsen omaa säätelyjärjestelmää, jonka varassa hän pystyy vaipumaan herättyään takaisin uneen.
• Harjoittele säännöllisesti ja lempeästi vauvan tahtiin uusia nukahtamistapoja. Muista, että vauva on edelleen riippuvainen vanhempien tuesta nukahtamistilanteissa.
• Ota tavaksi iltarutiinit, esim. iltalaulu, unilelu, sylittely.
• Vie vauva hereillä sänkyyn. Tue vauvaa itsenäiseen nukahtamiseen.
• Harjoittele nukahtamista vähitellen ilman imetystä tai maitopulloa.
• Opettele tunnistamaan yöllä aktiivinen uni ja vauvasi eri tarpeet esim. nälkä, unisykliin liittyvät heräilyt.
• Mene vauvan luo ennen kuin tapaileva itku muuttuu paniikki-itkuksi.
• Tyynnyttele vauvaa tasaisella äänellä esim. suhinalla, kosketa vauvaa rauhallisesti silittämällä selkää tai peppua, tarvittaessa ota hänet syliin rauhoittumaan.
• Luo säännöllinen vuorokausirytmi.
• Huolehdi aktiivisesta vuorovaikutuksesta ja läheisyydestä päiväsaikaan.
• Vähennä virikkeitä riittävän varhain ennen nukkumaanmenoa.
• Luo positiiviset ja säännölliset iltarutiinit, joissa on selkeät pelisäännöt.
• Pidä nukkumapaikka hämäränä ja hiljaisena.
• Anna vauvalle tuttu unilelu tai uniriepu.
• Reagoi vauvan käyttäytymiseen johdonmukaisesti ja rauhallisesti.
• Tee vain asteittaisia muutoksia vauvasi uni-valverytmiin.
• Tue vauvaasi nukahtamaan itsekseen.
• Älä itketä vauvaa yöllä. Lohduta ja ole lähellä, mutta pyri pitämään hoito rauhallisena.
• Yösyötöt voi tässä iässä vähitellen lopettaa, vauva ei tarvitse sitä enää kasvunsa tueksi.
7. Vauvan käsittely
Katso videoilta, kuinka käsitellä vauvaa turvallisesti. Opi oikeat kantoasennot, vatsalleen kääntämisen tekniikat ja selinmakuulle asettaminen. Nämä taidot tukevat vauvan motoristen taitojen kehittymistä ja auttavat häntä löytämään mukautuvat asennot, jotka tukevat hyvinvointia.
Tietoa ja tukea
Etsitkö näitä?
Avoneuvola
Avoneuvolan palvelut tarjoavat tukea ja ohjausta perheille ilman ajanvarausta. Saat neuvolasta apua esimerkiksi rokotuksiin, imetykseen ja lapsen terveyteen liittyvissä kysymyksissä.
Digiasiointi
Digiasiointi
Äitiys- ja lastenneuvolan chat-palvelussa tarjoamme terveydenhoitajan ohjausta ja neuvontaa. Tunnistautumalla palveluun saat yksilöllistä palvelua:
- ajanvaraukset/-siirrot
- laboratoriolähetteet ja -tulokset
- hoidontarpeenarviot.
maanantai–perjantai 9.00–13.00
Tietoa avoneuvolasta
Tietoa avoneuvolasta
Palvelukuvaus
Avoneuvolassa äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaat voivat hoitaa ilman ajanvarausta lyhyitä neuvola-asioita, kuten rokotus, kasvukontrolli sekä verenpaineen ja hemoglobiinin mittaus.
Avoneuvolassa ei anneta kausi-influenssarokotuksia.
Toimi näin
Voit tulla avoneuvolaan ilman ajanvarausta. Voit asioida millä avoneuvolavastaanotolla tahansa omasta neuvolastasi riippumatta. Avoneuvolaan, kuten neuvolaan muutoinkaan, ei saa tulla sairaana!
Varaa vastaanottoaika neuvolaan, jos käyntiin tarvitaan yli 10 minuutin aika. Ota yhteyttä puhelimitse tai chat -palvelun kautta.
Lahden perhekeskuksessa avoneuvolat toimivat koko kesän normaalisti ma-ke ja pe klo 8–10. Ympäristökunnissa avoneuvolat ovat suljettuna 15.6.–16.8. välisenä aikana.
Ota yhteyttä avoneuvolaan
Neuvolan asiakasohjaus
Palveluidemme piiriin kuuluvat kaikki raskaana olevat naiset, lasta odottavat perheet sekä alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen neuvoloiden ajanvaraus ja neuvonta palvelee puhelimitse arkisin. Soitamme sinulle takaisin viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Soita neuvolan palvelunumeroon, jos:
- Varaat aikaa äitiys-, lasten- tai ehkäisyneuvolaan.
- Tarvitset neuvontaa raskauteen liittyvissä asioissa.
- Tarvitset neuvontaa lapsesi kasvuun ja kehitykseen sekä perheenne hyvinvointiin liittyen.
- Tarvitset neuvontaa raskaudenehkäisyyn, ehkäisyvalmisteisiin ja raskaudenkeskeytykseen liittyvissä asioissa.
- Haluat perua tai siirtää neuvola-aikasi.
Peru tarvittaessa äitiys- tai lastenneuvolan aikasi tekstiviestillä erilliseen tekstiviestiperuutusnumeroon. Kirjoita viestiin nimesi ja peruessasi lapsesi aikaa myös lapsesi nimi, tarkka vastaanottoaika ja neuvolan toimipiste. Uutta aikaa ei voi varata tekstiviestillä. Ilmoitamme viestillä, kun olemme käsitelleet ajanvarausperuutuksen.
Äitiys- ja lastenneuvolan kesäaika
- Kesällä turvataan raskaana olevien ja vauvojen neuvolakäynnit.
- Sähköinen ajanvaraus ei ole käytössä kesäaikana.
- Kesällä 15.6.–16.8. välisenä aikana leikki-ikäisille voidaan varata neuvola-aikoja mahdollisuuksien mukaan samalle tai seuraavalle viikolle. Ajanvaraukset puhelimitse tai chatissa.
- Lahden perhekeskuksessa avoneuvolat toimivat koko kesän normaalisti ma-ke ja pe klo 8–10. Ympäristökunnissa avoneuvolat ovat suljettuna 15.6.–16.8. välisenä aikana.
maanantai–perjantai 8.00–13.00
helatorstai 14.5. – Suljettu
Äitiys- ja lastenneuvolan takaisinsoittopalvelu on suljettu. 22.5.–22.5. – Suljettu
helluntai 24.5. – Suljettu
(Ei toimintaa neuvolan sulkuaikoina)
keskiviikko 9.00–10.00
maanantai, tiistai, keskiviikko, perjantai 8.00–10.00
Avoneuvola on suljettu. 20.5.–22.5. – Suljettu
maanantai, tiistai, keskiviikko, perjantai 8.00–10.00
Avoneuvola on suljettu. 20.5.–22.5. – Suljettu
(ei toimintaa neuvolan sulkuaikoina)
keskiviikko 9.00–10.00
(ei toimintaa neuvolan sulkuaikoina)
keskiviikko 9.00–10.00
Etsitkö näitä?
Järjestöyhteistyö
Järjestöyhteistyö vastaa lain velvoitteeseen yhteistyöstä, hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien tukemisessa. Järjestöyhteistyön koordinointi sijoittuu hyvinvointialueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhdyspintatyön asiantuntijayksikköön. Järjestöyhteistyöhön on luotu järjestöyhteistyön malli ja kuvattu alueellinen toimintaympäristö.
Ajankohtaista
Ajankohtaista
Päijät-Hämeen kumppanuusfoorumi
Kysely Liipolan ja Mukkulan alueen toimijoille
Lahden kaupunki ja Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö ovat selvittämässä, voisiko Hyvän arjen rakentajat -ohjelma käynnistyä Lahdessa vuonna 2027. Päijät-Hämeen hyvinvointialue on mukana yhteistyössä.
Valmisteluvaiheessa kartoitetaan alueella toimivien järjestöjen tekemää työtä.
Kysely on suunnattu Liipolan ja Mukkulan alueilla toimiville järjestöille.
Kysely on avoinna 26.5.2026 saakka.
Hyvinvointialueen järjestöyhteistyö
Hyvinvointialueen järjestöyhteistyö
Päijät-Hämeen Järjestöyhteistyön malli
Päijät-Hämeen alueellinen järjestöyhteistyön toimintaympäristö
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hankeyhteistyö järjestöjen kanssa
Päijät-Hämeen järjestöneuvottelukunta
Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta monialaisella yhteistyöllä ja kumppanuudella. Se luo rakenteita ja toimintatapoja, joiden avulla järjestöjen erityisosaaminen, kokemus- ja vertaistuki sekä vapaaehtoistoiminta voidaan hyödyntää päijäthämäläisten hyväksi.
Kumppanuusfoorumi
Päijät-Hämeen kumppanuusfoorumi on kaikille alueen yhdistyksille ja järjestöille sekä yhteistyökumppaneiden järjestöyhteyshenkilöille avoin tilaisuus ajankohtaisten järjestöyhteistyön asioiden yhteiselle käsittelylle ja yhteiskehittämiselle. Järjestöneuvottelukunta vastaa yhdessä järjestökoordinaattorin kanssa tilaisuuksien suunnittelusta, toteutuksesta ja tiedotuksesta.
14.4.2026 Kumppanuusfoorumin materiaalit
7.10.2025 Kumppanuusfoorumin materiaalit löydät täältä
Tietoa järjestöavustuksista
Tietoa järjestöavustuksista
Kumppanuusavustuksella järjestettävä toiminta on järjestölähtöistä hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää ja rikastavaa toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Yhteiskehittämisen avustus on alueen HYTE-kärkien mukaisten teemojen tarvelähtöistä yhteiskehittämistä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Järjestöjen avustamisen tietosuojaseloste
Järjestöavustusten haku vuodelle 2026 on päättynyt.
Järjestöavustusten haku vuodelle 2026 on päättynyt.
Päijät-Hämeen ruoka-aputoiminta
Päijät-Hämeen ruoka-aputoiminta
Ruoka-aputoiminnan koordinointi
Hyvinvointialue hallinnoi Päijät-Hämeessä valtionavustuksella toteutettavaa ruoka-aputoimintaa vuosina 2025-2026.
Avustus on tarkoitettu lahjoitetun ruuan jakeluun ja siihen liittyvän muun ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin, lahjoitus- ja hävikkiruokapainotteisiin yhteisöruokailuihin sekä hankehallinnoijan ruoka-aputoimintaan liittyviin kustannuksiin.
Tavoitteet:
- Päijät-Hämeen ruoka-aputoiminnan rakenteiden vakiinnuttaminen
- Ruoka-apua toteuttavien toimijoiden verkostoyhteistyön tiivistäminen
- Kohtaamisten, osallisuuden ja neuvonnan mahdollistaminen ruoka-apua hakeville
Ruoka-aputoiminnassa on mukana yhdeksän osatoteuttajaa ja lisäksi alueella tehdään yhteistyötä kuntien ja seurakuntien ruoka-apua toteuttavien toimijoiden kanssa.
Hyvinvointialueella ruoka-aputoiminnasta lisätietoja antaa järjestökoordinaattori.
Tietosuojaseloste: ruoka-aputoiminta
Hyvinvointiopas -sähköinen palvelutarjotin
Hyvinvointia edistävien sähköisten palveluiden kautta kansalaiset, järjestöt ja ammattilaiset voivat löytää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita, tapahtumia ja tukea helposti.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on mukana kansallisessa sähköisen palvelutarjottimen kehittämistyössä. Palvelutarjotin tarkoittaa verkkopalvelua, jonka avulla hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ja toiminnot ovat sekä kansalaisten että ammattilaisten helposti löydettävissä.
Hyte-palvelukonseptin mukaiset järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen palvelut ja toiminnot siirtyvät palvelutarjottimelle Lähellä.fi:stä ja Palvelutietovarannosta (PTV). Tavoitteena on, että palvelutarjotin tulee käyttöön Päijät-Hämeen alueella vuoden 2025 kuluessa. Kehittämistyö on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) ja toimintaa rahoittaa Euroopan unioni.
Lähellä.fi on valtakunnallisesti ja alueellisesti toimiva verkkopalvelu, joka on tarkoitettu yleishyödyllisen toiminnan esittelyyn. Mukaan voivat rekisteröityä esimerkiksi yhdistykset, liitot, järjestöt ja aktiiviset kansalaistoimijat. Palvelu kokoaa järjestöjen ja yhteisöjen tuen, toiminnan ja tapahtumat yhteen paikkaan, ja sen käyttö on maksutonta. Päijät-Hämeen hyvinvointialue edellyttää avustusta saavilta järjestöiltä toiminnan ilmoittamista Lähellä.fi -verkkopalvelussa.
Integraatio Palvelutietovarantoon (PTV)
Vuonna 2023 Lähellä.fi-palvelu integroitiin Palvelutietovarantoon (PTV), mikä mahdollistaa tietojen siirtymisen myös hyvinvointialueen sähköiseen palvelutarjottimeen. Integraation ansiosta Lähellä.fi-palvelussa ilmoitetut organisaatiotiedot sekä ”Tukea ja apua” ja ”Harrastukset ja vapaa-aika” -kategoriatiedot löytyvät myös PTV kautta. Nämä tiedot löytyvät jatkossa myös hyvinvointialueen sähköisestä palvelutarjottimesta.
Helppo tietojen jakaminen
Lähellä.fi tarjoaa leijuketoiminnon, jonka avulla palvelussa olevia tietoja voi esittää esimerkiksi omilla verkkosivuilla. Avoimen rajapinnan ansiosta tietoa voidaan hyödyntää myös muissa järjestelmissä.
Tutustu Lähellä.fi:n ajankohtaisiin koulutuksiin!
Lähellä.fi tukeen ja neuvontaan liittyen voit olla myös yhteydessä:
Yhdessä Päijät-Häme -hanke antaa tukea ajanvarauksella torstaisin klo 10-12 Kumppanuustalo Fellmanniassa. Varaa aikasi: Sofia Heinonen, p. 044 985 4313, sofia.heinonen@kumppanuusverkosto.fi.
Tutustu kansalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptiin (hyte-palvelukonsepti): sen tavoitteena on helpottaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden ja toiminnan löydettävyyttä ja saavutettavuutta. Konseptissa painotetaan ennaltaehkäiseviä palveluita sekä hyvinvointia ja terveyttä tukevia toimia. Tämä tarkoittaa kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyön ja toimintaedellytysten parantamista sekä toimiviksi todettujen toimintamallien hyödyntämistä.
Ota yhteyttä
Etsitkö näitä?
Työnantajamalli
Tietoa, ohjeita ja lomakkeita henkilökohtaisen avun työnantajamalliin liittyen.
Tietoa työnantajamallista
Työnantajamalli on yksi henkilökohtaisen avun järjestämistapa. Työnantajamallissa avun käyttäjä toimii itse avustajan työnantajana. Hyvinvointialue ei ole työsuhteen osapuoli. Hyvinvointialue korvaa avun käyttäjälle avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, eli käytännössä vammaispalveluiden sijaismaksupalvelu huolehtii valtakirjalla avustajan palkkahallinnosta ja työnantajan lakisääteisistä vakuutuksista.
Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskus
Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskus
Avun käyttäjä saa henkilökohtaisen avun keskuksesta tarvitsemaansa tukea työnantajana toimimiseen liittyen. Neuvomme työsuhteeseen liittyvissä asioissa myös avustajia.
Henkilökohtaisen avun keskus tarjoaa mm.
- Neuvontaa ja ohjausta
- Apua lomakkeiden ja asiakirjojen täyttämiseen
- Rekrytointiapua lyhyt- ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin
- Avustajaksi haluavien henkilöiden opastusta, esihaastatteluita ja yhteystietojen välitystä työnantajille
- Sijaismaksupalvelun työnantajan palkkahallinnolle
- Tiedottamista, koulutuksia sekä vertaistukitoimintaa.
Kotikäynnit ja henkilökohtaiset tapaamiset ajanvarauksella.
Yhteystiedot
Ohjeita ja lomakkeita työnantajille ja avustajille
Tästä osiosta löydät työsuhteeseen liittyviä ohjeita ja lomakkeita aihealueittain lajiteltuna.
13.5.2026: Uusi tuntilistalomake otetaan käyttöön. Jatkossa tehdyt työaikakirjaukset tulee toimittaa kyseisellä lomakkeella tai syöttää itse sähköisesti Oiman ohjelmassa. Uusi tuntilistalomake päivitetään työaikaseurannan liitteisiin.
13.5.2026: Olemme ottaneet käyttöön Henkilökohtaisen avun keskukseen uuden puhelinnumeron. Uusi numero on 044 018 7566. Puhelut ohjautuvat numerosta henkilökohtaisen avun keskuksen toiminnasta vastaaville henkilöille. Puhelun ohjausta ja numeron jonotusaikoja säädetään tarvittaessa. Numeroon ei voi lähettää tekstiviestejä. Aiemmin työnantajille ja avustajille ilmoitettu numero säilyy toistaiseksi myös käytössä.
25.3.2026: Sähköpostiosoitteemme on muuttunut, uusi osoite on hakeskus@paijatha.fi. Vanhaan sähköpostiosoitteeseen lähetetyt viestit ohjautuvat edelleen oikeaan paikkaan perille.
18.12.2025: HetaTES on vahvistettu yleissitovaksi 10. marraskuuta 2025. Tästä eteenpäin myös järjestäytymättömien työnantajien (työnantajat, jotka eivät ole Hetan jäseniä) on noudatettava alan yleissitovan HetaTES-työehtosopimuksen määräyksiä kokonaisuudessaan. Lisätietoja tiedotteessa.
- Toimita valtakirja sijaismaksupalveluun
Valtakirjalla vammaispalvelut hoitavat avustajan palkkahallinnon ja lakisääteisen vakuuttamisen. Työsuhdetta ei saa aloittaa ennen kuin valtakirja on toimitettu ja henkilökohtaisen avun keskuksesta on ilmoitettu, että työsuhteen saa aloittaa.
- Varaa aika perehdytykseen
Soita henkilökohtaisen avun keskukseen ja sovi aika perehdytykseen. Perehdytämme sinut työnantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä henkilökohtaisen avun työnantajamallin käytäntöihin. Perehdytys voidaan suorittaa puhelimitse, toimistolla tai kotikäynnillä.
- Tutustu itsenäisesti työnantajamallin ohjeistuksiin
Ohjeet löydät nettisivuiltamme. Lisäksi toimitamme sinulle materiaaleja kirjallisena sähköpostitse tai postitse.
Henkilökohtaisen avun työsuhteissa noudatetaan yleissitovaa HetaTESiä. Löydät TESin osoitteesta
https://heta-liitto.fi/tyoehtosopimus/
Lisäksi olemme laatineet työnantajille muita oppaita. Osa oppaista löytyy nettisivuiltamme ja osan toimitamme työnantajalle perehdytyspaketin yhteydessä.
Työnantaja ja avustaja voivat hoitaa työsuhteeseen liittyviä asioita sähköisesti Oiman kautta osoitteessa https://minun.oima.fi/.
Oiman kautta voit muun muassa:
- Syöttää työaikakirjaukset palkanmaksua varten
- Viestiä tietoturvallisesti pikaviesteillä
- Laatia ja allekirjoittaa työsopimuksia
- Tarkastella avustajalle maksettuja palkkoja ja lomakertymiä
Jos haluat käyttöoikeudet sähköisiin palveluihin, ilmoita asiasta osoitteeseen hakeskus@paijatha.fi
Sähköisen asioinnin oppaita työnantajalle ja avustajalle löydät osoitteesta
Työnantajamallissa avun käyttäjä valitsee ja palkkaa itse oman avustajansa. Hyvinvointialue ei ole työsuhteen osapuoli.
Perheenjäsen tai omainen ei voi toimia avustajana ilman erityistä syytä. Omaista ei voi palkata avustajaksi ilman erillistä, vammaispalveluiden viranhaltijalta saatua lupaa.
Henkilökohtaisen avun keskus auttaa työnantajaa avustajan etsimisessä ja työpaikkailmoituksen laatimisessa. Avustajaa voi etsiä myös itsenäisesti esimerkiksi työllisyyspalveluista, sosiaalisesta mediasta, omasta tuttavapiiristä tai henkilökohtaisen avun keskuksen avustajavälityksen kautta.
Työnantaja ja avustaja solmivat työsopimuksen kirjallisena. Sopimuksen voi laatia ja allekirjoittaa sähköisesti Oiman sijaismaksupalveluohjelman kautta. Mikäli sopimus tehdään paperisena, se tulee toimittaa erikseen vammaispalveluihin.
Tuntipalkat 1.7.2025 alkaen
- A-palkkaryhmä: 12,89
- B1-palkkaryhmä: 13,39
- B2-palkkaryhmä: 13,89
- C-palkkaryhmä: 14,39
Tuntipalkat 1.7.2026 alkaen
- A-palkkaryhmä: 13,23
- B1-palkkaryhmä: 13,73
- B2-palkkaryhmä: 14,23
- C-palkkaryhmä: 14,73
Lisäksi avustajalle voidaan maksaa lisiä ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityöstä.
Kokemuslisät on haettava työsuhteen alussa erillisellä lomakkeella.
Avustajan ajantasaiset palkat löydät aina HetaTES työehtosopimukselta, palkat korottuvat vuosittain.
Avustajalle maksetaan A-palkkaryhmän mukaista palkkaa, mikäli muuta ei ole ilmoitettu. Mikäli avustajan työtehtäviin kuuluu HetaTES mukaisia B1, B2 ja C-palkkaryhmän työtehtäviä, tulee tehdä erillinen palkkaryhmäilmoitus. Palkkaryhmäilmoitus tulee tehdä jokaiselle avustajalle erikseen työtehtävien mukaisesti.
Työvuorosuunnittelu
Työvuorosuunnitelma on laadittava lain mukaan kirjallisena. Työvuorot voi suunnitella vammaispalveluiden tuntiseurantapohjalle.
Työvuorot on suunniteltava hyvissä ajoin, viimeistään viikko ennen niiden alkua. Työvuorot tulee suunnitella vähintään viikoksi kerrallaan.
Työajat määräytyvät työnantajan avuntarpeen, työsopimuksen ja työehtosopimuksen mukaan. Työtunnit eivät saa ylittää päätöksessä myönnettyjä tunteja. Työnantaja vastaa ylityksistä itse.
Työvuorosuunnitelmasta selviää ennalta sovitut työvuorot. Siitä voidaan tarkistaa, onko työntekijällä oikeus palkkaan sairastumisen tai lomautuksen ajalta. Jos työntekijälle ei ole suunniteltu työtunteja, hänelle ei kyseiseltä ajalta voida maksaa palkkaa.
Työvuoroja voi muuttaa vain yhteisesti sopimalla, ei yksipuolisesti. Muutokset merkitään työvuorosuunnitelmaan siten, että alkuperäinen suunnitelma jää näkyviin.
Työantajan tulee arkistoida työvuorosuunnitelmat ja säilyttää niitä viiden vuoden ajan.
Sähköinen työaikakirjanpito
Työaikakirjanpidon voi tehdä sähköisesti Oiman sijaismaksupalveluohjelmassa osoitteessa https://minun.oima.fi/
Työnantaja ja avustaja voivat kirjautua ohjelmaan ja kirjata työtunnit sinne. Tällöin ei tarvita paperisia lomakkeita. Opastusta Oiman käyttöön saa henkilökohtaisen avun keskuksesta.
Toteutuneiden työtuntien ilmoittaminen lomakkeella
Käytä tehtyjen työtuntien ilmoittamiseen valmista lomakepohjaa. Työvuorosuunnitelman voi tehdä lomakkeen kääntöpuolelle tai erilliselle lomakkeelle. Työvuorosuunnitelmaa ei tarvitse toimittaa vammaispalveluihin, ellei sitä erikseen pyydetä.
Merkitse listaan työaika ja työvuoron kesto.
Merkitse listaan sairauslomat, vuosilomat, lomautukset ja muut poissaolot.
Ennen palautusta sekä työnantaja että avustaja allekirjoittavat tuntilistan. Täytetty lista toimitetaan henkilökohtaisen avun keskukseen palkanmaksuaikataulun mukaisesti.
Mikäli palkanmaksu on kerran kuussa
- Työaikakirjanpito tulee toimittaa kuun 4. päivään mennessä, palkanmaksu 15. päivä.
Mikäli palkanmaksu on kaksi kertaa kuussa
- Työaikakirjanpito kuun 1.-15. päivien osalta tulee toimittaa 20. päivään mennessä.
- Työaikakirjanpito kuun 16.–31. päivien osalta tulee toimittaa 4. päivään mennessä.
Työnantaja on velvollinen järjestämään lakisääteisen työterveyshuollon henkilökohtaiselle avustajalle. Työterveyshuollon tavoitteena on ehkäistä työstä johtuvia terveyshaittoja sekä tukea työkykyä.
Työnantaja saa henkilökohtaisen avun keskuksesta tarkemmat ohjeet työterveyshuollon järjestämiseen.
Lakisääteinen ennalta ehkäisevä työterveyshuollon sopimus sisältää:
- Työpaikkaselvitykset ja työpaikkakäynnit, joiden avulla selvitetään työhön ja työpaikkaan liittyvät terveyden vaarat.
- Työpaikan terveysriskeihin sisältyvät lakisääteiset terveystarkastukset
- Neuvonta- ja ohjauspalvelut
- Ensiavun järjestämisen suunnittelu
- Työkykyä ylläpitävä toiminta
- Työkyvyn arviointi ja tuki tarvittaessa
Sopimus ei sisällä ikäkausitarkastuksia eikä varsinaista sairaanhoitoa. Avustajan tulee hakeutua omalle terveysasemalle tai päivystykseen sairaanhoitoa tai sairauspoissaolotodistusta varten.
Nuorelle (alle 18-vuotiaalle) henkilökohtaiselle avustajalle on suoritettava työterveystarkastus viimeistään kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta, jos työsuhde kestää yli 3 kuukautta.
Tapaturmat sattuvat yllättäen, joten on tärkeää selvittää etukäteen, kuinka tilanteissa toimitaan.
Henkilökohtaisen avun keskuksesta saa tiedon, missä vakuutusyhtiössä avustajan työtapaturmavakuutus on. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilökohtaisen avun työnantajamallin avustajat ovat pääasiassa vakuutettuja Pohjolassa.
Toimintaohjeet työtapaturman varalta tulee laittaa näkyvälle paikalle työpaikalla.
Työtapaturman sattuessa työaikana tai työpaikan ja kodin välisellä työmatkalla
- Avustaja ilmoittaa tapaturmasta heti työnantajalle
- Avustaja hakeutuu tarvittaessa hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon
- Työtapaturmasta pitää ilmoittaa viivytyksettä henkilökohtaisen avun keskukseen. Työtapaturmasta tulee laatia tapaturmailmoitus 10 arkipäivän kuluessa. Toimitamme työnantajan puolesta tapaturmailmoituksen vakuutusyhtiöön.
Työntekijälle kertyy vuosilomaa niistä kuukausista, joissa hän on työskennellyt vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan.
Kertyneet lomapäivät näkyvät avustajan palkkalaskelmassa.
Loman ajankohdasta tulee sopia hyvissä ajoin. Työntekijällä on oikeus esittää toiveensa, mutta jos yhteisymmärrystä ei synny, työnantaja päättää loman ajankohdan. Loma-aika on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen sen alkua.
Loman suunnittelussa huomioitavaa:
- 24 lomapäivää tulee pitää lomakaudella 2.5.–30.9.
- lomaa tulee pitää vähintään 12 päivää yhdenjaksoisesti
- lauantait kuluttavat lomapäiviä.
Jos työntekijälle ei kerry vuosilomapäiviä, hänellä on oikeus tarvittaessa saada palkatonta vapaata. Lomakorvaus maksetaan työnantajamallin avustajille toukokuun palkanmaksun yhteydessä.
Lomapalkka maksetaan ilmoitetun tuntiseurannan perusteella kyseisen jakson palkanmaksupäivänä, ellei palkanmaksun ajankohdasta ole ilmoitettu jotain muuta.
Lisätietoja henkilökohtaisen avun keskuksesta.
Avustajan sairastuminen
- Avustaja ilmoittaa sairastumisestaan aina työnantajalle.
- Jos avustajan täytyy käydä lääkärissä sairauden vuoksi, hän menee omaan terveyskeskukseen. Työterveyshuoltoon ei kuulu sairaudenhoito.
- Avustajan tulee hankkia terveydenhuollon poissaolotodistus sairastumisesta ja toimittaa se joko työnantajalle tai henkilökohtaisen avun keskukseen ennen palkanmaksupäivää.
- Avustajalle voi palkata sijaisen.
Mikäli avustajan sairauspoissaolo pitkittyy ja hän on poissa työstä yli kuukauden, tulee olla yhteydessä työterveyteen. Avustajalle voidaan tehdä työkykyarvio.
Tilapäinen hoitovapaa, kun lapsi sairaana
Avustaja voi hoitaa kotona alle 12-vuotiasta lasta, jos avustajan lapsi sairastuu yllättäen. Avustaja saa olla tilapäisellä hoitovapaalla enintään 4 työpäivää. Kolmelta päivältä maksetaan avustajalle palkkaa.
Avustajan on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta niin pian kuin mahdollista. Työtuntilistaan tulee kirjata poissaolopäivät. Liitä mukaan terveydenhuollon todistus.
Työntekijän oikeus perhevapaaseen
Avustajalla on oikeus jäädä perhevapaalle. Perhevapaita ovat raskaus- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa. Avustajan täytyy ilmoittaa työnantajalle perhevapaan ensimmäinen ja viimeinen päivä vähintään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Jos vapaa on lyhyt, enintään 12 päivää, ilmoitusaika on yksi kuukausi.
Avustajan perhevapaasta tulee ilmoittaa henkilökohtaisen avun keskukseen.
Perhevapaiden ajalta ei makseta palkkaa. Avustajalla on oikeus hakea Kelan päivärahaa perhevapaan ajalta. Avustajalle voi palkata sijaisen perhevapaan ajalle.
Avustaja tulee lomauttaa, mikäli työnantaja ei pysty tarjoamaan hänelle töitä väliaikaisesti.
Lomautuksesta tulee ilmoittaa aina kirjallisesti avustajalle ja sijaismaksupalveluun. Avustajalle maksetaan palkkaa lomautuksen ilmoitusajalta, joka on 14 päivää. Avustaja ei saa palkkaa lomautuksen ajalta.
Ennalta suunniteltu sairaalajakso, kuntoutus tai matka, jonka aikana et käytä avustajaa
- Työnantaja ilmoittaa lomautuksesta avustajalle heti kun ajankohta on tiedossa, vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkua
- Avustaja tekee 14 päivän ilmoitusajalla töitä tavalliseen tapaan
- Poissaolon aikana avustaja on palkattomalla lomauksella.
Yllättävä sairaalaan joutuminen
- Työnantaja soittaa avustajalle ja kertoo lomautuksesta
- Lomautusilmoitus laaditaan kirjallisena heti kun se on mahdollista
- Lomautus alkaa 5 päivän kuluttua siitä päivästä, kun työnantaja on ilmoittanut asiasta avustajalle
- Avustaja voi tehdä sovittuja töitä 5 päivän ilmoitusajan aikana tarvittaessa.
Lomauttaminen opiskelujen lomien aikana
- Avustaja lomautetaan opiskelun loma-ajalle, jos henkilökohtaisen avun päätös on vain opiskelua varten
- Lomautusilmoitus tulee tehdä vähintään 14 päivää ennen koulun loma-aikaa
- Kaikki koulun loma-ajat (eli ns. lomautusajat) voi antaa tiedoksi kerralla jo lukuvuoden alussa.
Työsopimuksen päättämisessä noudatetaan työsopimuslakia tai työsopimuksessa erikseen sovittuja ehtoja. Työsuhteen päättämisestä tulee laatia ilmoitus, jonka työnantaja ja avustaja allekirjoittavat.
Avustajaa ei saa irtisanoa perusteettomasti. Työnantajan tulee aina ennen irtisanomista olla yhteydessä henkilökohtaisen avun keskukseen, jotta vältytään virheiltä irtisanomisprosessissa.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa tai purkaa vain asiallisesta syystä. Työsuhdetta ei voi irtisanoa esimerkiksi työntekijän sairauden, raskauden tai työtaisteluun osallistumisen takia. Syitä voivat olla joko avustajaan liittyvät perusteet tai taloudelliset ja tuotannolliset perusteet, kuten työnantajuuden päättyminen.
Avustajalle tulee antaa työtodistus työsuhteen päättyessä. Työtodistuksen laatimiseen saa tarvittaessa apua henkilökohtaisen avun keskuksesta.
Irtisanomisaika
Irtisanomisaika on sama riippumatta siitä, irtisanooko avustaja vai työnantaja työsuhteen.
- Irtisanomisaika on 1 kk alle viiden vuoden työsuhteissa.
- Irtisanomisaika on 2 kk yli viiden vuoden työsuhteissa.
Avustajalla on työntekovelvoite irtisanomisaikana.
Saat tarvitsemasi ohjauksen ja neuvonnan aina henkilökohtaisen avun keskuksesta. Mikäli haluat kuitenkin perehtyä työnantajamallin käytänteisiin ja työsuhteeseen liittyviin asioihin myös itsenäisesti, tähän on koottu muutamia hyödyllisiä linkkejä.
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu:
Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu on tarkoitettu kaikkien työnantajien ja työntekijöiden tueksi. Näiltä sivuilta löydät tietoa terveellisestä, turvallisesta ja reilusta työelämästä sekä työsuojeluviranomaisen asiointipalvelut.
https://tyosuojelu.fi/etusivu
Varma: Henkilökohtainen apu – työkyvyn tukimateriaali ja verkkokurssi
https://www.varma.fi/tyonantaja/ks/henkilokohtainen-apu–tyokyvyn-oppimateriaali/
Ilmarinen: Näin menestyt henkilökohtaisen avustajan työnantajana
https://www.ilmarinen.fi/tyokyky/henkilokohtaisen-avustajan-tyonantaja/
Heta-liitto: Tietopankki – Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton tietoa ja käytännön vinkkejä helpottamaan työnantajan arkea.
https://heta-liitto.fi/tietopankki/
HetaHelp: Heta-liitto tarjoaa kaikille avointa, juridista neuvontaa HetaHelp-neuvontapalvelun kautta. Lisäksi heillä on varsinaisille jäsenilleen tarkoitettuja lakipalveluita.
https://heta-liitto.fi/neuvontapalvelut/
Assistentti.info: Erilaisista toimijoista koottu avoin henkilökohtaisen avun valtakunnallinen verkosto sekä neuvontaa, tiedottavaa koulutusta ja aineistoa tuottava itsenäinen toimija.
https://assistentti.info/
Haluatko avustajaksi?
Haluatko avustajaksi?
Haemme avustajan työstä kiinnostuneita henkilöitä avustajavälitykseemme.
Avustajan työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Työnkuva muodostuu yksilöllisesti avustettavan henkilön avuntarpeen mukaan. Työ sopii henkilölle, joka haluaa työskennellä lähellä toista ihmistä ja auttaa tätä arjen toiminnoissa. Tehtävässä selviytyy, jos on ihmisläheinen, sopeutuvainen ja osaa kuunnella ohjeita, sekä toimia niiden mukaan.
Avustajia tarvitaan niin lyhyt-, kuin pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Työssä voi toimia päätoimisesti tai sen mukaan, minkä verran on mahdollista olla käytettävissä, joten tehtävä sopii myös opiskelijoille ja eläkeläisille. Työnantajien tarpeista johtuen työtunteja voi olla esimerkiksi 7 tuntia viikossa tai jopa 40 tuntia viikossa.
Avustajavälityksessä olevien yhteystietoja välitetään avustajaa tarvitseville henkilöille. Työnantajat ottavat itse yhteyttä avustajaehdokkaisiin ja sopivat mahdolliset työpaikkahaastattelut. Työsuhteen syntyessä työnantaja tekee työsopimuksen suoraan avustajan kanssa ja vastaa työntekijän perehdytyksestä.
Täytä hakulomake avustajavälitykseen.
Muut lomakkeet
Muut lomakkeet
Eri aiheisiin liittyvät lomakkeet löytyvät kunkin otsikon alta Tietoa työnantajille ja avustajille osiosta.
Hyvinvointialueen ilmoitus sijoitettavasta lapsesta
Jos hyvinvointialueeltasi on sijoitettu lapsi Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle, lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä pitää ilmoittaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle.
Ilmoitus sijoitettavasta lapsesta
Päijät-Hämeen hyvinvointialue pitää rekisteriä alueelle sijoitetuista lapsista. Lapsen sijoituksen alkamisen ja päättymisen ilmoittaminen perustuu lastensuojelulakiin.
Toimi näin
Yhteystiedot
Toimi näin
Tee ilmoitus Lapsiperhepalveluiden perhesosiaalityön ja lastensuojelun tulosyksikköön.
Yhteystiedot
Aleksanterinkatu 15, 2.krs
15110 Lahti
puh. 044 4820143
ls.tukisuhdemaksatus@paijatha.fi