YTT, sosiaalityöntekijä, sosiaalityön yliopistolehtori Teija Karttunen Helsingin yliopistosta piti aamukahveilla puheenvuoron traumatietoisen lähestymistavan mahdollisuuksista sosiaalityössä. Puheenvuorossaan hän tarkasteli traumaan liittyvän ymmärryksen merkitystä sosiaalityölle, sen organisaatioille sekä mitä traumatietoisuus voisi olla käytännössä. Hän kertoi konkreettisia esimerkkinä RITA -tutkimushankkeessa (2022-2024) tehtyjä havaintoja koskien rikostaustaisia naisia, heidän traumakokemuksiaan ja kohtaamisia palvelujärjestelmässä.

Yliopistonlehtori Mari Kivistö Lapin yliopistosta ja apulaisprofessori Merja Tarvainen Itä-Suomen yliopistosta tarkastelivat puheenvuorossaan rakenteellista vammaissosiaalityötä, jossa vammaisuuteen avautuu tapauskohtaista sosiaalityötä laajempi näkökulma ja työala. Rakenteellista vammaissosiaalityötä muotoilevat uusiin puitteisiin niin hyvinvointialueuudistus kuin osaltaan myös uudistuva vammaispalvelulaki, sekä yleisemmät palvelujärjestelmään kohdistuvat muutospaineet.

Tammikuun aamukahveilla  Hanna Tiirinki (työelämäprofessori Turun  yliopistosta, johtava tutkija OTKES) kertoi puheenvuorossaan sote-palveluintegraatiosta tutkimuksen ja käytännön esimerkkien kautta. Esimerkkinä oli nuorten tapaturmaiset huumekuolemat ja tutkinnassa tehdyt havainnot erityisesti sosiaalipalvelujen näkökulmasta.

Joulukuun aamukahveilla YTT, ON Miina Arajärvi kertoi esityksessään sosiaalityön psykososiaalisesta asiantuntijuudesta osana psykiatrian avohoidon moniammatillista yhteistyötä.  Sosiaalityö tuo muun muassa yhteiskunnallisen näkökulman psykiatriseen hoitotyöhön ja tätä näkökulmaa pidetään arvokkaana osana psykiatriasta työtä.

Marraskuun aamukahveilla kehittäjäsosiaaliohjaaja Jeannette Semeri ja projektisuunnittelija Emmi Fjällström kertoivat puheenvuorossaan Yhteisösosiaalityötä, etsivää työtä vai jalkautuvaa työtä? kokemuksia etsivän työn kokeiluista Päijät-Hämeessä. Puheenvuorossa tuotiin esille etsivän työn edellytyksiä ja pohdittiin, mistä voi löytää palvelujen ulkopuolella olevia palveluja tarvitsevia ihmisiä. Erityisen tärkeä näkökulma on myös se, miten kohdata ja rakentaa luottamusta erilaisissa ympäristöissä. Tilaisuudessa syntyi hyvää keskustelua myös jatkokehittämisen tarpeista alueella.

Lokakuun aamukahveilla aiheena oli Selviytymistarinoilla yhteiskuntaan. Narratiivinen tutkimus rikos- ja päihdetaustaisista kokemusasiantuntijoista, josta meille oli kertomassa yhteiskuntatieteiden tohtori Janika Lindström. Janika kertoi, kuinka kokemusasiantuntijat ovat tunnistaneet oman tarinansa voimavarana, jota kertomalla he ovat päässeet osaksi muutosta tukevia sosiaalisia verkostoja. Tarinoiden jakaminen ja reflektoiminen ammattilaisten kanssa on edesauttanut kokemusasiantuntijoita muodostamaan aiempaa myönteisempiä käsityksiä ammattilaisista ja se on vaikuttanut myös ammattilaisten ennakkokäsityksiin rikos- ja päihdetaustaisista henkilöistä.

Syksyn ensimmäisillä aamukahveilla aiheena oli henkisen väkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen lastensuojelussa. Aiheesta meille olivat kertomassa Aino Kääriäinen, VTT, vanhempi yliopistonlehtori ja dosentti sekä Virve-Maria Toivonen, OTT, VT, yliopistonlehtori ja dosentti Helsingin yliopistosta. Aihe herätti paljon ajatuksia ja keskustelua,

Kesäkuun aamukahveilla aiheena oli NEPSOS – Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus, josta meille oli kertomassa hankejohtaja, sosiaalityön professori Merja Anis Turun yliopistosta.

Maaliskuun aamukahveilla Emma Rautava Sosiaalialan osaamiskeskus Versosta sekä Outi Jokinen ja Taija Nöjd LAB-ammattikorkeakoulusta esittelivät NEAR – NEw sociAl seRvices (Interreg Europe) -hanketta ja sen lähtökohtana olevaa yksilölähtöistä ja yhteisöllistä lähestymistapaa.

Helmikuun aamukahveilla sosiaalityöntekijä Vesa Hänninen Pirkanmaan hyvinvointialueen työikäisten palveluista sekä kehittämispäällikkö Anna Pekkarinen Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksesta kertoivat tekemästään käytäntötutkimuksesta sekä kokemuksiaan ja ajatuksiaan tutkivasta työotteesta sosiaalityön käytännöissä.

Vuoden 2024 ensimmäisillä aamukahveilla projektisuunnittelija Emma Uusitalo ja asiantuntija Milla Rantakari kertoivat rakenteisesta kirjaamisesta ja rakenteellisesta sosiaalityöstä tietotyönä.

Aamukahveilla projektisuunnittelija Emmi Fjällström Osallisuuden versoja- hankkeesta kertoi haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten osallisuudesta. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, mitä ajatuksia osallisuus herättää, ja miten siitä keskustellaan asiakkaiden kanssa eri paikoissa.

Aamukahveilla tutkija Maria Tapola-Haapala esitteli Suosituksia sosiaalihuoltoon-osahanketta. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa siitä, millainen olisi parhaimmillaan käytännön ja tutkimuksen välinen suhde sosiaalihuollossa.

Aamukahveilla Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen asiantuntija Tanja Pasanen ja kokemusasiantuntija Katariina Valkonen esittelivät hankkeessa tehtävää kokemusasiantuntijatyön ja monialaisen työn kehittämistä sekä kertoivat sosiaalipalvelujen omatyöntekijöille suunnatusta perehdytysmateriaalista.

Aamukahveilla Sosiaalialan osaamiskeskus Verson erityisasiantuntija Tuula Carroll ja asiantuntija Milla Rantakari kävivät läpi työntekijöille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille toteutettujen kyselyjen tuloksia, joita tullaan käyttämään Päijät-Hämeen yhteisten sosiaalityön kehittämisen suuntaviivojen hahmotteluun.

Tutustu seminaariesityksiin:

Sosiaalityön tiekartta -seminaaria vietettiin 21.5.2025 Kumppanuustalo Fellmanniassa Lahdessa. Seminaarin teemana oli sosiaalihuollon kehittäminen uusiutuvissa rakenteissa. Kuulimme esitykset perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Mika Forsbergilta, sosiaalineuvos Virva Juurikkalalta Sosiaali- ja terveysministeriöstä, johtaja Miia Pitkäseltä Sosiaalialan osaamiskeskus Soccasta sekä sosiaalityön työelämäprofessori Minna Veistilältä Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta ja Helsingin yliopistosta. Seminaarissa esiteltiin kattavasti myös alueella tehtävää sosiaalihuollon kehittämistä ja tutkimusta sekä palkittiin ansioituneita työntekijöitä kategorioissa Vuoden työkaveri, esihenkilö, monialaisen yhteistyön tekijä, tulokas, kehittäjä ja Työura-palkinto. Pääset tutustumaan seminaarin esitysmateriaaleihin alla olevan linkin kautta. Sosiaalityön tiekartta -seminaarit saavat jatkoa jälleen marraskuussa, kun kokoonnumme yhteiseen Teams-tilaisuuteen 11.11.2025.

Missä mennään sosiaalityön tiekartalla -tilaisuudessa Teamsissa aiheena olivat rakenteellinen sosiaalityö sekä asiakaskokemustiedon ja tutkimustiedon hyödyntäminen. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa käynnistyneistä uusista hankkeista, SOTEPALA-tutkimushankkeesta ja Vertaisverkko – Nivelvaiheen tukipalvelu lastensuojelun jälkihuollon palveluvalikoimaan -hankkeesta.

Sosiaalityön tiekartta -seminaaria vietettiin 29.5.2024 Wanhalla Walimolla. Seminaarin teemana oli rakenteellinen sosiaalityö ja sosiaalihuollon vaikuttavuus. Kuulimme esitykset perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Mika Forsbergilta, Kansallisesta vaikuttavuuskeskuksesta projektisuunnittelija Katariina Similältä, Sosiaalihuoltoon suosituksia -osahankkeesta tutkija Maria Tapola Haapalalta sekä alueen sosiaalisen raportoinnin tuloksista asiantuntija Milla Rantakarilta.

Marraskuinen Teams-tilaisuus oli jatkoa toukokuussa olleelle Sosiaalityön tiekartta -seminaarille, jossa esiteltiin keväällä 2023 tehtyjen työntekijä-, asiakas- ja yhteistyötahokyselyjen tuloksia ja keskusteltiin sosiaalialan yhteisistä kehittämisen suuntaviivoista. Sosiaalityön tiekartta 2023–2025 laaditaan näiden kyselyjen, seminaarityöskentelyn tuotosten, sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tavoitteiden, sosiaalihuollon kehittämisohjelman sekä hyvinvointialueen strategian pohjalta, ja se toimii suunnannäyttäjänä sosiaalityön yhteiselle kehittämistyölle alueella.

Marraskuun tilaisuudessa teimme kehittämistyön tilannepäivitystä esittelemällä Sosiaalityön tiekarttatyöskentelyn etenemistä ja alueella meneillään olevaa kehittämistyötä muun muassa prosessien ja yhteistyön kehittämiseen liittyen. Sosiaalityön harjoittelija esitteli tilaisuudessa Tiekartta-aineistosta tekemäänsä selvitystä työntekijöiden työhyvinvoinnista. Lopuksi kerroimme muista ajankohtaisista asioista sekä seuraavan vuoden toukokuussa jälleen järjestettävästä Sosiaalityön tiekartta -seminaarista.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Sosiaalityön tiekartta 2023–2025 muotoillaan yhdessä sosiaalityön ammattilaisten kanssa ja sen tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä yhteiselle kehittämistyölle. Tiekartta tulee perustumaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisiin tavoitteisiin, sosiaalihuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan ja hyvinvointialueen strategiaan.  Niiden muotoilemiseen alueen sosiaalityön kehittämisen suuntaviivoiksi tarvitaan meitä kaikkia.

Hyvinvointialueen sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kutsuttiin mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta kehittämisseminaariin 17.5.2023.

Yhteistyöllä tukea työkykyyn (YTY) -osaprojekti toteutettiin ajalla 1.1.2023–31.12.2024 osana Päijät-Hämeen RRP-hankekokonaisuutta.Työkykyohjelman laajennushanke jatkoi työkykyohjelman ”Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä (TTO)” -hankkeessa toteutettujen hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista. Toimenpiteet kohdistuivat erityisesti Heinolaan ja Sysmään, jotka eivät olleet mukana TTO-hankkeessa. YTY-hankkeessa pyrittiin edistämään työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella olevien asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä vahvistamaan työllistymisen mahdollisuuksia.

Ammattilaisten osaamista työkyvyn haasteiden tunnistamisessa ja monialaisessa verkostotyöskentelyssä vahvistettiin ja työskentelyä tukemaan laadittiin mm. Työkyvyn tuen käsikirja. Työskentelyn aikana valmistui viisi toimintamallia, joiden kuvaukset löytyvät Innokylästä. Kehittämistyössä saavutettuja tuloksia kuvataan lisäksi yhteenvetona n. 5 minuutin pituisessa videossa.

Sosiaalialan osaamiskeskus Verso on ollut mukana toteuttamassa valtakunnallisia Kansa-koulu -hankkeita, joissa on kehitetty sosiaalialan kirjaamista. Kansa-koulu -hankkeiden digitaalisen oppimisympäristön ympärille on rakennettu verkkosivut, joilta löytyy mm. avointa oppimateriaalia, vastauspankki ja tietoa kirjaamisasiantuntijana toimimisesta.

Yhdessä mielessä -hanke toimi Päijät-Hämeessä osana THL:n koordinoimaa kansallista mielenterveysstrategiaa toteuttavaa hankekokonaisuutta, jolla vahvistettiin mielenterveysosaamista kunnissa. Hankekokonaisuutta rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö. Hankkeessa mallinnettiin mielenterveysosaamisen johtamista kohtaavassa työssä ja vahvistettiin ammattilaisten mielenterveysosaamista.

Lisätietoa hankkeesta ja siinä kehitetyt materiaalit löydät Innokylästä.

Tuetusti työhön ja osallisuuteen Päijät-Hämeessä (TTO) oli sosiaali- ja terveysministeriön erillisrahoittama Työkykyohjelmaa toteuttava hanke. Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti ohjelman yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuosina 2019–2023. Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työkykyohjelman tarkoituksena oli tukea osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä, ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä sekä lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.

Päijät-Hämeessä hankkeen toteuttajatahoja olivat Sosiaalialan osaamiskeskus Verso (Päijät-Hämeen hyvinvointialue), LAB-ammattikorkeakoulu ja Padasjoen kunta. Muita yhteistyötahoja olivat mm. sote-henkilöstö, Työllisyyden kuntakokeilu, TE-toimisto, Kela, Tulevaisuuden sote-keskus -hanke, järjestötoimijat ja asiakkaat. Päijät-Hämeessä hanke sisälsi kaksi toimenpidekokonaisuutta: Työkyvyn tuki osana Sote -keskusta ja Tuettu työllistyminen. Voit lukea lisää hankkeesta ja tutustua siinä tuotettuihin materiaaleihin Innokylän sivuilla.

Osallisuuden versoja -hankkeen loppuraportissa (2024) kuvataan laajasti haavoittuvassa asemassa oleville suunnatun kyselyn tuloksia, palvelujen vaikutusta osallisuuden kokemukseen, osallisuuden ydinelementtejä sekä palvelujen käyttäjien ajatuksia osallisuudesta, hyvinvoinnista ja palvelujen riittävyydestä.

Päijät-Hämeessä vuonna 2021 toteutetun, väestön hyvinvointia kartoittaneen nettikyselyn vastaajissa olivat aliedustettuina tietyt väestöryhmät, kuten nuoret, työttömät sekä henkilöt, joiden koulutustaso on matala. Tuotetun tiedon täydentämiseksi tehtiin uusi, kohdennettu hyvinvointikysely, jonka vastaajiksi tavoiteltiin erityisen tuen tarpeessa olevia asukkaita. Kohdennettu kysely toteutettiin erilaisiin palveluihin jalkautumalla. Samalla pyrittiin vastaamaan sosiaalihuoltolain 8§:n velvoitteeseen seurata erityisen tuen tarpeessa olevien hyvinvointia, kehittää heidän palvelujaan ja välittää tietoa heidän kohtaamistaan sosiaalisista ongelmista.

Molempiin kyselyihin oli sisällytetty THL:n kehittämä, osallisuuden kokemusta hyvin mittaava osallisuusindikaattori. Sen tuloksia vertailtaessa todettiin kohdennetun kyselyn vastaajien osallisuuden olevan keskimäärin matalammalla tasolla kuin alkuperäisten vastaajien. Osallisuudessa havaittiin myös suurta vaihtelua eri palveluista tavoitettujen vastaajien välillä. Esimerkiksi vapaamuotoisissa kohtaamispaikoissa osallisuuden kokemus on jopa alkuperäisiä vastaajia vahvempaa. Mielenterveyskuntoutujien palvelussa puolestaan osallisuus näyttäytyy huomattavan matalana eikä yksikään vastaajista ollut täysin samaa mieltä väittämien ”tunnen, että elämälläni on tarkoitus” sekä ”kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön” kanssa.

Riittävä toimeentulo on tutkimusten mukaan keskeisin osallisuuden edellytys (Leemann ym. 2018). Kohdennetun kyselyn vastaajilla on paljon taloudellisia huolia ja vaikeuksia kattaa tuloillaan kaikki menonsa. Myös köyhyyden kokemus on yleistä. Puolet vastaajista on joutunut tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärissäkäynneistä rahanpuutteen vuoksi. Tällaisia taloudellisia vaikeuksia kokeneilla todettiin olevan selvästi muita vastaajia matalampi osallisuuden kokemus.

Selvitystyö oli ensimmäinen yritys nostaa erityisen tuen tarpeessa olevien asukkaiden kokemuksia esiin. Havaituista kehittämistarpeistaan huolimatta selvitys tuotti monipuolista tietoa sellaisten alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja osallisuudesta, jotka yleisesti jäävät nettikyselyjen ulkopuolelle. Myös jatkokysymyksiä nousi paljon. Olisiko osallisuudelle jotain tehtävissä? Miten kuulumisen tunnetta tai kokemusta elämän mielekkyydestä voisi lisätä? Onko osallisuus lisääntynyt palvelun aikana, vaikka onkin kyselyhetkellä matalalla tasolla? Mitä voimme päätellä vapaamuotoisten kohtaamispaikkojen korkeasta osallisuudesta?

Osallisuus on sosiaalihuoltolain keskeisiä käsitteitä. Sosiaalipalvelujen tavoitteena on osallisuuden edistäminen, mutta palvelujen vaikutusta osallisuuteen ei systemaattisesti seurata eikä mitata. Tähän on Päijät-Hämeessä tartuttu ja ryhdytty etsimään osallisuutta selittäviä tekijöitä ja mekanismeja sekä testaamaan erilaisia osallisuutta lisääviä menetelmiä.

Leimio, Susanna (toim.), Anne-Marie Haavisto, Minna Veistilä, Ville Majala, Risto Kuronen, Raisa Valve, Emmi Fjällström, Tuula Carroll, Joonas Pokkinen & Saila Juntunen (2024) Ilmiöpöytä – Kohti yhteistä ymmärrystä ja toimintaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhdyspintatyön asiantuntijayksikön työpapereita 1/2024.

Juvakka, Hanna (2023) Sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä työhyvinvoinnista. Verson työpapereita 2/2023.

Talvensuu, Taru (2023) Mielenterveysosaaminen kohtaamistyössä. Verson työpapereita 1/2023.

Haavisto Anne-Marie (2022). Päihdetilannekysely 2022. Raportti Päijät-Hämeen sekä Myrskylän ja Pukkilan kunnissa toteutetusta Päihdetilannekyselystä. Verson työpapereita 1/2022.

Haavisto Anne-Marie (toim.), Kuronen Risto, Lehtovaara Heli, Leimio Susanna, Vesterinen Elina (2021) Lapsiperheköyhyys – Ilmiöpöytäkiertue Päijät-Hämeessä 2020–2021. Verson työpapereita 1/2021.

Keskikylä, Sanna (2020) Terveyssosiaalityön selvitys Päijät-Hämeessä. Selvitystyön raportti ja kehittämissuunnitelma. Verson työpapereita 2/2020.

Leimio, Susanna (2020) Mini-interventio arjessa näkyväksi. Mini-intervention kirjaamisen kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueessa vuosina 2018–2019. Verson työpapereita 1/2020.