Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja yhdyspintatyöhön liittyvä tieto ammattilaisille on koottu yhdelle verkkosivustolle.
Hyte.paijatha.fi-verkkopalvelut tarjoaa tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedolla johtamiseen ja yhteistyöhön. Sivuille on koottu tietoa esimerkiksi hyte-kärjistä ja hyte-kertoimesta, hyvinvointikertomustyöstä, alueellisesta yhteistyöstä, yhdyspinnoista ja verkostoista. Siellä julkaistaan myös tilannekuvia, menetelmiä ja materiaaleja. Sivustolla on kaikille avointa sisältöä sekä mahdollisuus rekisteröityä ja kirjautua Hyte-työpöydälle.
Rekisteröityneenä käyttäjänä saat pääsyn avoimelta verkkosivulta piilotettuihin sisältöihin, ja sinulla on mahdollisuus osallistua hyte-työpöydän sisäiseen keskusteluun toisten rekisteröityneiden käyttäjien kanssa. Monet alueemme verkostoista hyödyntävät hyte-työpöytää ja rekisteröityneenä käyttäjänä voit toimia verkostojen jäsenenä työpöydällä.
Rekisteröitymisen jälkeen Hyte-työpöytä kohdentaa sinulle työnkuvasi ja mielenkiinnon kohteidesi mukaista tietoa uusista julkaisuista, tapahtumista ja muista sisällöistä työpöydällä. Voit itse valita, mistä aiheista haluat saada kohdennettua sisältöä. Työpöydän etusivu on personoitu profiilisi tietojen perusteella juuri sinulle. Voit valita profiiliisi sinua erityisesti kiinnostavia aihealueita, tallentaa linkkejä, hyväksyä verkostokutsuja ja hakea verkostoja, joihin kuulut.
Sivustoa ylläpitävät Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toimiva Hyte-yksikkö sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kumppanit Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot -yksiköstä, Ravitsemusyksiköstä ja Päijät-Hämeen liitosta.
Lisätietoja:
Anne-Marie Haavisto, pääkäyttäjä, asiantuntija, hyvinvoinnin analytiikka
anne-marie.haavisto@paijatha.fi
Tervetuloa sähköiseen seniorineuvolaan! Täältä löydät seniorin sähköisen terveystarkastuslomakkeen sekä tietoa ja ohjeita ikääntyvien terveydenhoitoon, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Hyvinvointia seniorille -osiosta löydät erilaisia itsearviointilomakkeita, jotka auttavat sinua kartoittamaan ja havainnoimaan omaa terveydentilaasi ja toimintakykyäsi. Itsearviointilomakkeet eivät johda ammattilaisen yhteydenottoon.
Mietityttääkö hyvinvointisi? Terveystarkastuslomakkeen kysymykset liittyvät terveydentilaasi ja elintapoihisi, esimerkiksi ruokailutottumuksiisi ja liikkumiseesi. Saat hoitajalta palautteen viiden arkipäivän kuluessa digiklinikan kautta.
Siirry täyttämään sähköinen terveystarkastuslomake Päijät-Sote -sovelluksessa. Lomakkeen täyttäminen vaatii vahvan tunnistautumisen. Voit myös asioida läheisesi puolesta, silloin tarvitset valtuutuksen.
Tunnistautumisen jälkeen löydät lomakkeen Lomakkeet -välilehdeltä nimellä Terveystarkastuslomake (Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila, Padasjoki). Lahden, Hartolan, Nastolan, Iitin ja Kärkölän sote-keskusten asiakkailla on käytössä oma lomake nimellä Terveyskysely Harjun terveys.
Oletko jo huomioinut aivoterveyteen vaikuttavia asioita arjessasi? Elintavoilla on suuri merkitys muistihäiriöiden syntymisen ehkäisyssä. Viereisessä piirroksessa on kuvattuna aivoterveyden käsi, viisi aivoterveyden kannalta merkittävää osa-aluetta, jotka yhdessä ehkäisevät muistihäiriöiden syntymisen lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen kehittymistä.
Aivot tarvitsevat myös riittävästi unta sekä rauhoittumista ja palautumista aktiivisuuden rinnalla. Terveellisten elintapojen ohella aivoja kannattaa treenata erilaisilla ärsykkeillä:
Sosiaalinen aktiivisuus vaikuttaa elämänlaatuun myönteisesti ja elintapojen muuttaminen voi olla helpompaa yhdessä puolison tai ystävän kanssa. Pidä yhteyttä sukulaisiin ja tuttaviin, juttele naapurin kanssa, naura ja halaa!
Alla olevasta Hyvinvointia seniorille -osiosta löydät tietoa ja ohjeita fyysiseen aktiivisuuteen, terveelliseen ruokailuun, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaan sekä uniterveyteen.
Kun huolehdit omasta terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi, pysyt toimintakykyisenä pidempään. Hyvän toimintakyvyn ansiosta pystyt osallistumaan harrastuksiin tai muihin sinulle merkityksellisiin toimintoihin ja se myös mahdollistaa sinulle itsenäisemmän elämän. Täältä voit käydä lukemassa tietoa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen liittyvistä aiheista: miten voit itse vaikuttaa arkeesi sekä varautua ja vaikuttaa ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin.
On tavallista, että iän myötä sekä kuulo että näkö heikentyvät. Erityisesti molempien aistien alentuminen yhdessä voivat heikentää päivittäisistä toiminnoista suoriutumista sekä vähentää sosiaalista kanssakäymistä ja lisätä yksinäisyyden tunnetta. Siksi on tärkeää, että huolehdit säännöllisestä kuulon ja näön testauksesta esimerkiksi perusterveydenhuollossa. Näköön ja kuuloon voit itse vaikuttaa syömällä terveellisesti ja liikkumalla.
Alla olevien linkkien takaa löydät lisää tietoa ikäkuulosta, voit tehdä kuulon pikatestin tai lukea näöntarkastuksen tarpeesta.
Mikäli huomaat kuulossasi tai näössäsi heikentymistä ja haluat varata ajan sote-keskukseen tarkempia tutkimuksia varten, löydät sote-keskuksen ajanvaraustiedot TÄÄLTÄ.
Sosiaalisuus ja onnistunut vuorovaikutus on ihmisille elintärkeää. Yhdessäolo ja keskustelut ystävien ja perheen kanssa rikastuttavat elämää sekä samalla vahvistavat osallisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta. Itsemme ilmaiseminen ja ymmärretyksi tuleminen edistävät hyvinvointia, lisäävät merkityksellisyyden tunnetta ja antavat voimavaroja elämään. Sosiaalisten suhteiden avulla tuet omaa mielen hyvinvointiasi sekä aivoterveyttäsi ja ehkäiset näin mm. sairastumista muistisairauksiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen.
Harrastuksia ja vapaa-ajan toimintaa voit löytää eri tahojen järjestämänä. Ryhmätoimintaa, tapahtumia ja vapaaehtoistoimintaa järjestävät esimerkiksi kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja järjestöt sekä kansalaisopistot. Päijät-Hämeessä toimii senioriohjaaja Asikkalassa, Iitissä, Hollolassa, Kärkölässä ja Orimattilassa. Senioriohjaajan järjestämistä ryhmistä ja tapahtumista löydät tietoa näiden kuntien verkkosivuilta ja mainoksista.
Hyvinvointioppaasta löydät Päijät-Hämeen alueen harrastus-, virkistys- ja vapaaehtoistoiminnat sinua kiinnostavien aihepiirien mukaan.
Ikääntyessäsi liikunta ja fyysinen aktiivisuus voivat edistää toimintakykyäsi, ehkäistä sairauksia, parantaa itsenäistä selviytymistä arjessasi sekä lisätä elämänlaatuasi. Ne voivat hidastaa tai ehkäistä kroonisia sairauksia sekä vähentää niiden haittoja, erityisesti kuntoutumisvaiheessa. Mikäli sinulla on useita ikääntymiseen liittyviä sairauksia, toiminnanvajauksia tai runsaasti lääkkeitä käytössäsi, tulee nämä huomioida saamissasi liikuntaohjeissa ja -suosituksissa. Mikäli sinulla on tarvetta liikkumisen apuvälineille, ole yhteydessä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen apuvälinepalveluihin. Jos sinulla on liikkumisen tai toimintakyvyn haasteita ja tarvitset kuntoutusta, voit olla yhteydessä kuntoutuksen keskitettyyn ajanvaraukseen, jonka yhteystiedot löydät alla olevan linkin kautta.
Tiedätkö luustosi kunnon?
Heikentyneestä luuston kunnosta voivat kertoa esimerkiksi pienellä voimalla syntynyt murtuma kaatuessa tai pudotessa alle metrin korkeudelta, rintarangan kumaruus tai pituuden yli 4 cm mittainen lyhentymä. Hyvään murtuman hoitoon kuuluu myös murtuman syiden selvittäminen ja uusien murtumien ennaltaehkäisy. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi luuston kunnon arviointi ja tarvittaessa liikunta- ja toimintakyvyn sekä kaatumisen riskitekijöiden selvittäminen. Puuttumalla havaittuihin riskitekijöihin voit ennaltaehkäistä kaatumisia ja/tai murtumia sekä edistää liikunta- ja toimintakyvyn säilymistä.
Mikäli olet huolissasi luustosi kunnosta, varaa aika luustohoitajalle. Yhteystiedot löydät alla olevan linkin takaa.
Ikääntyminen tuo mukanaan monia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Elämänrytmin hidastuminen, sosiaalisten suhteiden väheneminen ja terveydelliset haasteet voivat heikentää psyykkistä jaksamista. Yleisimmät mielen hyvinvoinnin haasteet ikääntyessä liittyvät yksinäisyyden kokemuksiin, masennukseen ja ahdistuneisuuteen, muistin heikentymiseen sekä elämän merkityksellisyyden tunteen horjumiseen. Samalla ikä tuo mukanaan elämänkokemusta, vahvuuksia ja mahdollisuuden syventyä itselle merkityksellisiin asioihin.
Mielen hyvinvoinnista puhuminen kannattaa ja se voi auttaa vaikeina aikoina.
Mielenterveystalon omahoitopalveluista löydät materiaalia mielen hyvinvoinnin itsehoitoon. Alta löydät myös yhteystiedot hyvinvointialueen mielenterveyspalveluihin.
Ikääntyminen muuttaa muistia, mutta terve muisti toimii iästä riippumatta. Unohtaminen on inhimillistä, sitä tapahtuu kaikille. Unohtelu voi johtua esimerkiksi stressistä tai unen puutteesta, jotka vaikuttavat keskittymiseen. Mikäli muistioireet lisääntyvät, toistuvat ja alkavat haitata arkeasi, niiden taustalla on aina jokin syy, joka täytyy selvittää. Muistioireiden syystä riippumatta hoito tulisi aloittaa riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin se on tehokkainta. Lisäksi se mahdollistaa kotona asumista ja omatoimisuutta arjessa mahdollisimman pitkään.
Milloin muistioireista tulisi huolestua ja hakeutua lääkäriin? Ensioireita saattavat olla esimerkiksi:
Muistia voit tukea kokonaisvaltaisesti terveellisillä elämäntavoilla, kuten riittävällä unella, monipuolisella ravinnolla, säännöllisellä liikunnalla sekä SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN HALLINNALLA. Aivojen aktivoiminen älyllisillä haasteilla, kuten uusien asioiden opettelulla tai muistipeleillä, sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ovat myös tehokkaita muistia tukevia keinoja.
Alla olevien linkkien takaa löydät lisää tietoa muistisairauksista. Jos lisääntyneet muistioireet huolestuttavat sinua tai läheistäsi, ota yhteys OMAAN SOTE-KESKUKSEESI tarkempia tutkimuksia varten. Siellä tehdään muistin alkukartoitus ja saat jatkohoito-ohjeet. PÄIJÄT-SOTEN DIGIPALVELUISTA (Päijät-Sote -sovellus) löydät muistisairaan läheiselle tarkoitetun avoimen digihoitopolun. Digihoitopolulla oleva materiaali auttaa sinua ymmärtämään muistisairautta ja sen hoitoa. Digihoitopolku on käytettävissäsi elämäntilanteestasi ja asuinpaikastasi riippumatta.
Ikääntyminen tuo mukanaan monenlaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa hyvinvointiin eri tavoin. Elämänmuutokset, kuten eläköityminen, läheisten menetykset tai yksinäisyys, saattavat lisätä päihteiden käyttöä ja rahapelaamista. Fysiologiset muutokset ikääntyessä herkistävät elimistön päihteiden vaikutuksille, jolloin esimerkiksi alkoholi vaikuttaa voimakkaammin. Tämä lisää kaatumisriskiä sekä heikentää muistia ja toimintakykyä.
Omasta tai läheisesi päihteiden käytöstä ja riippuvuuksista puhuminen voi tuntua vaikealta, mutta se on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ikääntyessäkin. Täältä löydät tietoa eri riippuvuuksista, niiden tunnistamisesta ja hoidosta.
Jos kaipaat tukea riippuvuuksien hoitoon, ota yhteys OMAAN SOTE-KESKUKSEESI.
Kun ikäännyt, ravinnolla on merkittävä vaikutus terveyteesi ja toimintakykyysi. Terveelliset ja monipuoliset ruokailutottumukset voivat ehkäistä sairauksia, nopeuttaa toipumista, mahdollistaa pidempään kotona asumisen, lisätä vireyttä ja parantaa elämänlaatua. Alla olevien linkkien takaa löydät lisätietoa siitä, mihin ravitsemuksessa on hyvä kiinnittää huomiota iän karttuessa.
Ikääntyessä seksuaalisuus ei katoa, vaan se muuttuu monin tavoin: fyysiset ja hormonaaliset muutokset voivat vaikuttaa seksuaaliseen toimintakykyyn, mutta monilla seksuaalinen halukkuus ja tyydyttävyys säilyvät. Sairaudet, lääkkeet ja fyysiset rajoitteet voivat kuitenkin heikentää seksuaalitoimintoja ja vaatia uudenlaisia tapoja toteuttaa seksuaalisuutta. Avoin keskustelu kumppanin kanssa ja tarvittaessa seksuaalineuvojan tai lääkärin apu ovat tärkeitä seksuaalisuuden tukemisessa ikääntyessä.
Toimiva ja kivuton suu kuuluu hyvään elämänlaatuun.
Ikääntyessäsi suun olosuhteet muuttuvat, mikä voi aiheuttaa uusia haasteita suun ja hampaiden hyvinvoinnille. Hyvällä suun terveydellä on myönteinen vaikutus moniin sairauksiin ja niiden hoitoon. Suusairaudet on tärkeä huomata ja hoitaa ajoissa, sillä suun tulehdukset ovat riski yleisterveydelle. Terveellisellä ruokavaliolla sekä hampaiden ja hammasproteesien päivittäisellä puhdistamisella ehkäiset tehokkaasti suusairauksien kehittymistä ja ylläpidät hyvää suun terveyttä. Tärkeää on myös käydä säännöllisissä suun ja hampaiden tutkimuksissa. Tutkimusväli määritetään jokaiselle yksilöllisesti.
Alla olevien linkkien kautta löydät tietoa ikääntyneiden suunterveydestä, ohjevideon proteesien puhdistamisesta sekä ohjeet hoitoon hakeutumiseen.
Sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa iän myötä. Muistisairauksilla, sydän- ja verisuonisairauksilla sekä tyypin 2 diabeteksella on yhteisiä riskitekijöitä. Voit arvioida omaa sairastumisriskiäsi alta löytyvällä Kansansairauksien riskitestillä. Testin tekemiseen tarvitset tiedot kolesteroli- ja verenpainearvoistasi sekä pituuden, painon ja vyötärönympäryksen.
Elintavoilla voit vaikuttaa merkittävästi omaan sairastumisriskiisi. Säännöllinen liikunta, terveellinen ravinto, nikotiinittomuus, kohtuullinen alkoholin käyttö, painonhallinta ja stressin välttäminen pitävät huolta niin sydän- ja verenkiertoelimistöstä kuin aivoterveydestäkin.
Sydän- ja verisuoni- sekä aivoterveydestä huolehtimiseen kuuluu verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin mittaaminen ja hyvä hoitotasapaino. On tärkeää huolehtia niiden säännöllisestä seurannasta ja hakeutua hoitoon, mikäli havaitset kohonneita arvoja.
Nukutko riittävästi ja laadukkaasti? Elvyttävä uni on tärkeää aivojen tehokkaan toiminnan kannalta edistäen muistia, keskittymistä ja oppimista. Unen aikana aivot vahvistavat hermoverkkoja ja tallentavat muistijälkiä pitkäaikaismuistiin samalla kun tarpeeton muistiaines poistetaan. Uni auttaa myös kehoa palautumaan ja täyttämään energiavarastoja. Riittämätön tai heikkolaatuinen uni heikentää tiedonkäsittelyä, keskittymistä ja mielialaa. Pitkäaikainen unettomuus on riskitekijä aivoterveydelle, ja se voi johtaa masennukseen, ärtyneisyyteen sekä altistaa kansansairauksille kuten diabetekselle ja sydän- ja verisuonisairauksille.
Ikääntyminen vaikuttaa ajoterveyteen ja sitä kautta ajoturvallisuuteen. Ikääntyessä ilmeneviä ajoterveyteen vaikuttavia fyysisiä muutoksia ovat reaktioajan hidastuminen, näön heikentyminen ja liikuntakyvyn mahdolliset muutokset, jotka voivat vaikuttaa auton hallintaa. Kognitiivissa toiminnoissa tapahtuvat muutokset kuten tarkkaavaisuuden, havainnointikyvyn ja usean asian käsittely samanaikaisesti voiva heikentää ajoturvallisuutta. Ajokykyyn voivat lisäksi vaikuttaa sairaudet ja lääkkeiden käyttö tai niiden yhteisvaikutukset.
Vinkkejä ikääntyvien turvalliseen autoiluun:
Suomessa yli 70-vuotiaiden ajokortti on uudistettava vähintään viiden vuoden välein lääkärintodistuksella ja lääkärin on arvoitava myös ajoterveyden kriteereiden täyttyminen. Lääkärintodistuksen saa yksityiseltä lääkäriasemalta. Alla olevien linkkien takaa löydät tietoa ajoterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä ohjeita ajokortin uudistamiseen.
Onko asuntosi esteetön? Valtaosa iäkkäistä asuu kodeissa, joissa asuminen voi olla hankalaa tai mahdotonta toimintakyvyn heikentyessä vanhenemisen tai sairastumisen vuoksi. Siksi asumistaan kannattaa tarkastella ennakoiden. Näin asuminen on mahdollista ja turvallista myös ikääntyessäsi. Näiltä sivuilta löydät tietoa oman asumisen ja asumisturvallisuuden tueksi. Lisäksi löydät tietoa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen tarjoamista asumisen ratkaisuista siinä vaiheessa, kun itsenäinen asuminen muuttuu haastavaksi.
Kun toimintakyky heikkenee, voit tarvita erilaisia apuvälineitä liikkumisen ja toimimisen tueksi. Hyvinvointialueen apuvälineasiantuntijat auttavat valitsemaan tarpeisiisi vastaavat apuvälineet ja neuvovat kodin muutostöihin liittyvissä asioissa. Alla olevasta listasta löydät linkin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen apuvälinepalveluihin.
Monet palvelut siirtyvät yhä enemmän ja enemmän sähköiseen muotoon. Siksi digitaidot ovat ikääntyessä tärkeitä perustaitoja, jotka tukevat itsenäistä arkea ja osallisuutta yhteiskunnassamme sekä edistävät elämänlaatua ja sosiaalisia suhteita. Erilaisten laitteiden monimutkaisuus ja käyttöliittymämuutokset voivat aiheuttaa haasteita ikääntyvälle käyttäjälle. Digitaitojen oppiminen vaatii yksilöllistä, aikaa ja toistoja sisältävää tukea sekä usein läheisten apua.
Digitaitojen merkitys ikääntyessä:
Päijät-Hämeessä esimerkiksi kirjastoissa tarjotaan digitukea, lisäksi Lahdessa kokoontuu Digikinkerit. Lahdessa sijaitsevalla Suomi-pisteellä voit asioida valtion, kuntien ja hyvinvointialueen palveluissa paikan päällä.
Tiesitkö, että kaatumisia voi ehkäistä monella tapaa? Täältä löydät tietoa kaatumisen ehkäisystä sekä voit kartoittaa omaa kaatumisriskiäsi itsearviointilomakkeen avulla. Mikäli sinulla on kohonnut kaatumisriski, ota yhteyttä omaan sote-keskukseesi saadaksesi jatkohoito-ohjeet.
Kymmenen keinoa kaatumisen ehkäisyyn:
Kun toimintakykysi alenee ja tarvitset tukea kotona asumiseesi, on siihen tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja. Saat tietoa ikääntyneiden arkea tukevista palveluista ottamalla yhteyttä ikääntyneiden asiakasohjauksen palveluneuvontaan. Voit poiketa palveluneuvonnan palvelupisteellä ilman ajanvarausta tai soittaa puhelimitse.
044 482 5050 ma-pe klo 8–15
Kauppakeskus Trio, Palvelutori 2. krs, Aleksanterinkatu 18, 15140 Lahti
Palveluneuvonnassa sinua opastavat osaavat palveluneuvojat, jotka tuntevat yksityisiä ja julkisia palveluja sekä kolmannen sektorin toimintaa. Neuvonta on maksutonta.
Kauppakeskus Trion Palvelutorilta löydät myös Arjen avuksi- näyttelyn, jossa voit tutustua arkea helpottaviin teknologia- ja apuvälineratkaisuihin. Näyttelyn tuotteet on hankittavissa omakustanteisesti.
Jokaisella ihmisellä on oikeus olla turvassa ja voida hyvin, myös ikääntyessä. Turvallisuus on luottamusta siihen, että voit olla omassa kodissasi, perheessäsi ja parisuhteessasi hyväksytty, rakastettu ja tasavertainen. Ikäihmisten kokema kaltoinkohtelu ja väkivalta on uskottua yleisempää ja jää usein huomaamatta, koska monet lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet ikäihmiset eivät kerro kokemuksistaan. Lähisuhdeväkivalta voi olla fyysisen tai psyykkisen väkivallan ohella esimerkiksi taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyömistä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja ihmisarvoa alentavaa kohtelua.
Täältä löydät apua ja tukea, jos epäilet kohdanneesi lähisuhdeväkivaltaa tai epäilet käyttäytyneesi väkivaltaisesti.
Jos väkivallan uhka on välitön ja tarvitset kiireellistä apua, soita yleiseen hätänumeroon 112!
Omaishoito on sosiaalihuoltolain mukaista kotona asumista tukevaa palvelua, jolla tarkoitetaan ikääntyneen henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoito on osa omaishoidon tuen kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle henkilölle annettavista palveluista sekä omaishoitajan palkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoito perustuu hyvinvointialueen ja omaishoitajan väliseen toimeksiantosopimukseen omaishoidon järjestämisestä.
Kun tarvitset tietoa ja ohjausta omaishoitoon liittyen, ota yhteyttä ikääntyneiden asiakasohjauksen palveluneuvontaan. Hyvinvointialueen järjestämää omaishoidon palvelua haetaan hakemuksella.
Täältä löydät tietoa erilaisista Kelan tarjoamista taloudellisista tukimuodoista. Lisäksi voit lukea miten varautua ennakoiden tilanteeseen, jossa toimintakykysi muuttuu niin, ettet enää pysty hoitamaan asioitasi. Jotta joku toinen henkilö voi hoitaa raha-asioitasi tai päättää asioista puolestasi, täytyy sitä varten tehdä ennakkoon valmisteluja. Esimerkiksi sairastuessasi vakavasti tarvitaan edunvalvontavaltuutus, jotta läheisesi voi käyttää pankkitiliäsi ja maksaa laskuja puolestasi. Testamentti taas oikeuttaa toimiin kuoleman jälkeen. Täältä löydät myös tietoa käytännön järjestelyistä kuoleman kohdatessa.
Täältä löydät tietoa siitä, mitä sinun tulisi huomioida lääkehoidossa ikääntyessäsi tai huolehtiessasi iäkkään läheisesi lääkityksestä.
10 keinoa parantaa lääkehoidon turvallisuutta kotona:
Ikääntyessä vastustuskyky heikkenee, ja siksi rokotukset ovat tärkeä osa hyvinvointia ja toimintakyvyn säilyttämistä. Yli 65-vuotiaille suositellaan useita rokotuksia, jotka ehkäisevät vakavia sairauksia ja tukevat turvallista arkea.
Tärkeimmät rokotukset senioreille:
Rokotteet ovat turvallinen ja tehokas tapa suojautua sairauksilta, jotka voivat heikentää elämänlaatua.
Osa rokotteista kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan ja on maksuttomia – osa taas on omakustanteisia ja vaativat reseptin.
Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Niitä tarjotaan joko kaikille tai vain tiettyihin riskiryhmiin kuuluville. Aikuisen vastuulla on huolehtia rokotusten ajantasaisuudesta.
Rokotusohjelman ulkopuoliset rokotteet, kuten vyöruusurokote ja matkailijan rokotukset, ovat maksullisia ja edellyttävät lääkärin reseptiä.
Rokotuksia saa omalta terveysasemalta. Tarkista rokotustarpeesi ja varaa aika – pieni teko, suuri vaikutus hyvinvoinnillesi!
Ajankohtaiset tiedot kausirokotuksista löydät alla olevan Rokotukset -linkin takaa.
Hyvinvointioppaasta löydät Päijät-Hämeen alueen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita: eri ikäisille suunnattua harrastustoimintaa, yhdistysten ja järjestöjen tarjoamia palveluita ja toimintaa sekä tietoa erilaisista tapahtumista. Tutustu Hyvinvointioppaaseen ja tue omaa hyvinvointiasi!
Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta monialaisella yhteistyöllä ja kumppanuudella. Yhdessä luodaan rakenteita ja toimintatapoja, joiden avulla järjestöjen erityisosaamista, kokemus- ja vertaistukea sekä vapaaehtoistoimintaa voidaan hyödyntää päijäthämäläisten hyväksi.
Järjestöneuvottelukunta 1.6.2025 –
| VERKOSTO | JÄSEN | VARAJÄSEN |
|---|---|---|
| Lapsiperheyhdistykset | Hanna Heikkinen | Marjukka Salomaa |
| Ikääntyvien parissa toimivat yhdistykset | Pirjo Nieminen | Jonna Piipponen-Karkulowski |
| Omaishoitoyhdistykset | Annukka Tuominen | Virpi Veijanen |
| Potilas- ja vammaisjärjestöt | Roosa Reponen | Ulla Silventoinen |
| Potilas- ja vammaisjärjestöt | Mikko Virtanen | Eeva Väänänen |
| Mielenterveys- ja päihdejärjestöt | Jenni Parkkonen | Jorma Mäkelä |
| Liikunta ja urheilu | Mai-Brit Salo | Marko Lindqvist |
| Työllisyys ja hanketoiminta | Jouni Kantonen | Toni Teräväinen |
| Vapaaehtoistoiminta ja kyläyhdistykset | Anna Lappalainen | Henna Pirkonen |
| Kulttuuri- ja harrastustoiminta | Kirsti Nenye | Kirsi Karppinen |
| Yhteiskunnalliset yritykset | Maria Korhonen | Tuija Åstedt |
| Turvallisuuden ja varautumisen järjestöt | Mimmu Ylipoussu | Niko Ara |
| Päijät-Hämeen hyvinvointialue | Kirsi Mäkilä | Sari Hokkanen |
| Päijät-Hämeen hyvinvointialue | Ville Majala | Raisa Valve |
| Maakuntaliitto | Saila Juntunen | Joonas Pokkinen |
| Oppilaitokset | Minna Lignell | Minna Vesaaja |
| Uskonnolliset yhteisöt | Riku Suokas | Tomi Alasalmi |
| Yritykset | Heta Vihervirta-Vuontelo | Jenni Vesanen |
Pysytään pystyssä -opas on saatavilla Alueellinen kaatumisten ehkäisyverkosto AKE:n verkkosivuilta useilla eri kielillä.
Yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista yhdyspintaa. Yhdyspintoja on esimerkiksi kunnan ja hyvinvointialueen välillä sekä näiden ja järjestöjen välillä. Yhdyspintayhteistyössä asukkaan hyvä palvelu edellyttää useamman organisaation yhteistyötä ja resurssien käyttämistä yhteistyön toteuttamiseen. Yhdyspinnoilla työskentely perustuu vapaaehtoisuuteen, valtion viranomaisen aikaansaamaan pakkoon tai normeihin, jotka tekevät sen harjoittamisen houkuttelevaksi.
Hyvinvointialueen, kuntien, maakuntaliiton ja järjestöjen yhteisessä yhdyspintatyössä korostuvat verkostojen johtaminen, palveluprosessien toimivuus sekä kehittämisen vaikuttavuus. Kehittämistyön tarpeita on edelleen myös rakenteiden osalta. Yhdyspintatyö edellyttää lisäksi tarkkuutta tunnistaa toiminnallisia aukkoja ja päällekkäistä tekemistä.
Yhdyspintayhteistyössä huomioitava
Vuodelle 2025 yhdyspintayhteistyölle määritellyt kehittämiskohteet ovat:
Vaikka hyvinvointialue ja kunnat tuottavat palveluja eri organisaatioissa, niillä on yhteiset asukkaat ja asiakkaat sekä toimialue. Päijät-Hämeen kunnat, hyvinvointialue ja Päijät-Hämeen liitto ovat allekirjoittaneet yhteistyöpöytäkirjan, jossa on sovittu yhteistyön tavoitteista, pelisäännöistä sekä rakenteista.
Yhteistyön pohjana ovat voimassa oleva lainsäädäntö sekä hyvinvointialueen, kuntien ja maakunnan strategiat. Strateginen kumppanuus rakentuu vahvaan luottamukseen ja sitoutumiseen yhdessä tekemiseen. Yhteistyötä tehdään neljällä toisiaan täydentävällä tasolla: strategisen tason foorumilla, puheenjohtajafoorumilla, taktisen tason foorumeilla sekä operatiivisen tason foorumeilla.
Hyvinvointialueen, kuntien ja Päijät-Hämeen liiton edustajat muodostavat valtuustojen, hallitusten ja virkamiesjohdon yhteisen strategisen tason foorumin, joka kokoontuu kerran valtuustokaudessa. Sen tehtävänä on varmistaa strategisen tason yhteistyön toimivuus, muodostaa yhteinen tilannekuva ja rakentaa yhteistä luottamusta sekä linjata osapuolten välistä verkostoyhteistyötä.
Hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan aluehallitus on asettanut yhdyspintaneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja yhdyspintatyöhön liittyvää yhteistyötä alueella.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yhdyspintaneuvottelukunta edistää hyvinvointialueen, kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä keskittyen etenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä yhdyspintatyöhön. Neuvottelukunta määrittelee vuosittain yhdyspintatyön keskeiset kehittämiskohteet.
| Yhdyspinta | Hyvinvointialueen yhteyshenkilöt | Yhteystiedot |
| Työllisyys ja työkyky | Eija Leino, tulosaluejohtaja | eija.leino@paijatha.fi, 044 797 8543 |
| Ikääntyminen | Katja Raita, tulosaluejohtaja | katja.raita@paijatha.fi, 044 482 5309 |
| Osallisuus | Kirsi Kuusinen-James, johtaja | kirsi.kuusinen-james@paijatha.fi, 044 729 7981 |
| Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen | Raisa Valve, johtaja | raisa.valve@paijatha.fi, 044 482 8055 |
| Kulttuurihyvinvointi | Mika Forsberg, toimialajohtaja | mika.forsberg@paijatha.fi, 044 719 5630 |
| Ravitsemus | Anna Päätalo, ravitsemusterapeutti | anna-leena.paatalo@paijatha.fi, 044 729 7776 |
| Liikunta | Iiris Salomaa, asiantuntija | iiris.salomaa@paijatha.fi, 044 716 1334 |
| Ehkäisevä työ | Susanna Leimio, ehkäisevän työn koordinaattori | susanna.leimio@paijatha.fi, 044 729 7984 |
| Sivistyspalvelut | Mika Forsberg, toimialajohtaja | mika.forsberg@paijatha.fi, 044 719 5630 |
| Oppilashuolto- ja lapsiperhepalvelut | Eija Kallio, tulosaluejohtaja | eija.kallio@paijatha.fi, 044 778 0310 |
| Harrastaminen | Helena Haaja, järjestökoordinaattori | helena.haaja@paijatha.fi,044 482 5263 |
| Varautuminen ja turvallisuus | Maija Lagerstam-Kittelä, riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö
Mika Nevalainen, valmiuspäällikkö |
maija.lagerstam-kittela@paijatha.fi, 044 440 6530
mika.nevalainen@paijatha.fi, 044 077 3123 |
| Joukko- ja palveluliikenne | Pirkko Valtanen, tulosaluejohtaja | pirkko.valtanen@paijatha.fi, 044 440 6522 |
| Asuminen ja elinympäristö | Marko Hiekkanen, asumisen kehittämisen päällikkö | marko.hiekkanen@paijatha.fi, 044 440 6804 |
| Toimeentulo | Eija Leino, tulosaluejohtaja | eija.leino@paijatha.fi, 044 797 8543 |
| Kotoutuminen ja maahanmuutto | Mika Forsberg, toimialajohtaja | mika.forsberg@paijatha.fi, 044 719 5630 |
Järjestöyhteistyö vastaa lain velvoitteeseen yhteistyöstä, hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöjen toimintaedellytysten ja vaikuttamismahdollisuuksien tukemisessa. Järjestöyhteistyön koordinointi sijoittuu hyvinvointialueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhdyspintatyön asiantuntijayksikköön. Järjestöyhteistyöhön on luotu järjestöyhteistyön malli ja kuvattu alueellinen toimintaympäristö.
Päijät-Hämeen Järjestöyhteistyön malli
Päijät-Hämeen alueellinen järjestöyhteistyön toimintaympäristö
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen hankeyhteistyö järjestöjen kanssa
Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta monialaisella yhteistyöllä ja kumppanuudella. Se luo rakenteita ja toimintatapoja, joiden avulla järjestöjen erityisosaaminen, kokemus- ja vertaistuki sekä vapaaehtoistoiminta voidaan hyödyntää päijäthämäläisten hyväksi.
Päijät-Hämeen kumppanuusfoorumi on kaikille alueen yhdistyksille ja järjestöille sekä yhteistyökumppaneiden järjestöyhteyshenkilöille avoin tilaisuus ajankohtaisten järjestöyhteistyön asioiden yhteiselle käsittelylle ja yhteiskehittämiselle. Järjestöneuvottelukunta vastaa yhdessä järjestökoordinaattorin kanssa tilaisuuksien suunnittelusta, toteutuksesta ja tiedotuksesta.
Kevään Kumppanuusfoorumi on 14.4.2026 klo 14-16, Kumppanuustalo Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti.
7.10.2025 Kumppanuusfoorumin materiaalit löydät täältä
Kumppanuusavustuksella järjestettävä toiminta on järjestölähtöistä hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä täydentävää ja rikastavaa toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Yhteiskehittämisen avustus on alueen HYTE-kärkien mukaisten teemojen tarvelähtöistä yhteiskehittämistä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
Järjestöjen avustamisen tietosuojaseloste
Hyvinvointialue hallinnoi Päijät-Hämeessä valtionavustuksella toteutettavaa ruoka-aputoimintaa vuosina 2025-2026.
Avustus on tarkoitettu lahjoitetun ruuan jakeluun ja siihen liittyvän muun ruoka-aputoiminnan järjestämisen kustannuksiin, lahjoitus- ja hävikkiruokapainotteisiin yhteisöruokailuihin sekä hankehallinnoijan ruoka-aputoimintaan liittyviin kustannuksiin.
Tavoitteet:
Ruoka-aputoiminnassa on mukana yhdeksän osatoteuttajaa ja lisäksi alueella tehdään yhteistyötä kuntien ja seurakuntien ruoka-apua toteuttavien toimijoiden kanssa.
Hyvinvointialueella ruoka-aputoiminnasta lisätietoja antaa järjestökoordinaattori.
Hyvinvointia edistävien sähköisten palveluiden kautta kansalaiset, järjestöt ja ammattilaiset voivat löytää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita, tapahtumia ja tukea helposti.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on mukana kansallisessa sähköisen palvelutarjottimen kehittämistyössä. Palvelutarjotin tarkoittaa verkkopalvelua, jonka avulla hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut ja toiminnot ovat sekä kansalaisten että ammattilaisten helposti löydettävissä.
Hyte-palvelukonseptin mukaiset järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen palvelut ja toiminnot siirtyvät palvelutarjottimelle Lähellä.fi:stä ja Palvelutietovarannosta (PTV). Tavoitteena on, että palvelutarjotin tulee käyttöön Päijät-Hämeen alueella vuoden 2025 kuluessa. Kehittämistyö on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) ja toimintaa rahoittaa Euroopan unioni.
Lähellä.fi on valtakunnallisesti ja alueellisesti toimiva verkkopalvelu, joka on tarkoitettu yleishyödyllisen toiminnan esittelyyn. Mukaan voivat rekisteröityä esimerkiksi yhdistykset, liitot, järjestöt ja aktiiviset kansalaistoimijat. Palvelu kokoaa järjestöjen ja yhteisöjen tuen, toiminnan ja tapahtumat yhteen paikkaan, ja sen käyttö on maksutonta. Päijät-Hämeen hyvinvointialue edellyttää avustusta saavilta järjestöiltä toiminnan ilmoittamista Lähellä.fi -verkkopalvelussa.
Vuonna 2023 Lähellä.fi-palvelu integroitiin Palvelutietovarantoon (PTV), mikä mahdollistaa tietojen siirtymisen myös hyvinvointialueen sähköiseen palvelutarjottimeen. Integraation ansiosta Lähellä.fi-palvelussa ilmoitetut organisaatiotiedot sekä ”Tukea ja apua” ja ”Harrastukset ja vapaa-aika” -kategoriatiedot löytyvät myös PTV kautta. Nämä tiedot löytyvät jatkossa myös hyvinvointialueen sähköisestä palvelutarjottimesta.
Lähellä.fi tarjoaa leijuketoiminnon, jonka avulla palvelussa olevia tietoja voi esittää esimerkiksi omilla verkkosivuilla. Avoimen rajapinnan ansiosta tietoa voidaan hyödyntää myös muissa järjestelmissä.
Tutustu Lähellä.fi:n ajankohtaisiin koulutuksiin!
Lähellä.fi tukeen ja neuvontaan liittyen voit olla myös yhteydessä:
Yhdessä Päijät-Häme -hanke antaa tukea ajanvarauksella torstaisin klo 10-12 Kumppanuustalo Fellmanniassa. Varaa aikasi: Sofia Heinonen, p. 044 985 4313, sofia.heinonen@kumppanuusverkosto.fi.
Tutustu kansalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptiin (hyte-palvelukonsepti): sen tavoitteena on helpottaa hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden ja toiminnan löydettävyyttä ja saavutettavuutta. Konseptissa painotetaan ennaltaehkäiseviä palveluita sekä hyvinvointia ja terveyttä tukevia toimia. Tämä tarkoittaa kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyön ja toimintaedellytysten parantamista sekä toimiviksi todettujen toimintamallien hyödyntämistä.
Hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan aluehallitus on asettanut yhdyspintaneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja yhdyspintatyöhön liittyvää yhteistyötä alueella. Yhdyspintatyö on laaja-alaista yhteistyötä kuntien, valtion ja muiden toimijoiden kanssa.
Hyvinvointialueen ja sen alueen kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Neuvottelussa voidaan sopia myös yhteistyön edellyttämistä rakenteista, toimintamalleista ja tiedonkulusta.
Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen ja varapuheenjohtajana kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka.
| Nimeävä taho | Edustaja | Varaedustaja |
| Asikkala | kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka | hyvinvointijohtaja Matti Kettunen |
| Hartola | hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen | kunnanjohtaja Jarkko Seppälä |
| Heinola | hyvinvointijohtaja Liisa Koski-Lukkari | hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Heidi Prauda-Knuutila |
| Hollola | kunnanjohtaja Päivi Rahkonen | sivistys- ja hyvinvointijohtaja Kim Strömmer |
| Iitti | kunnanjohtaja Jarkko Salonen | hyvinvointijohtaja Irina Barkman |
| Kärkölä | kunnanjohtaja Eija Liikamaa | kansliapäällikkö Jouni Nieminen |
| Lahti | kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen | |
| Orimattila | vapaa-aika ja hyvinvointipäällikkö Teija Savolainen | hyvinvointikoordinaattori Soile Törrönen |
| Padasjoki | kunnanjohtaja Juha Rehula | hyvinvointijohtaja Pauliina Koskela |
| Sysmä | hyvinvointipäällikkö Tuija Pessa | kunnanjohtaja Lasse Peltonen |
| Päijät-Hämeen liitto | vt. maakuntajohtaja Juha Hertsi | hyvinvointipäällikkö Saila Juntunen |
| Päijät-Hämeen hyvinvointialue | toimialajohtaja Tuomo Nieminen
toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula toimialajohtaja Mika Forsberg |
varajäseninä toimivat viranhaltijoille nimetyt sijaiset |
| Järjestöneuvottelukunta | järjestöneuvottelukunnan pj Maria Korhonen
järjestöneuvottelukunnan vpj Jenni Parkkonen Järjestöneuvottelukunnan jäsen Mikko Virtanen |
toimitusjohtaja Tuija Åstedt
toiminnanjohtaja Jorma Mäkelä toiminnanjohtaja Eeva Väänänen |
